Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
AJ: Onhan se teoreettinen siinä mielessä, että yhteistä toimituskauppasopimusta ei ole. Mutta onko tarpeen noudattaa monia kauppasopimuksia. Yhtiöt tarjoavat puulle hinnan ja korjuulle hinnan, myös vaihtoehdot, ottaako palveluna vai hoitaako järjestääkö itse. Itse lähden siitä, että saan korjuun laskulle ja puille motomitan.
Se varsinainen kysymys lienee, saako metsänomistajat omille puilleen ja koneilleen motomitan. Ei liene ylivoimainen tehtävä sekään, sillä yhtiöt kontrolloivat puitaan joka tapauksessa ja onhan mittausohjesääntö molempia osapuolia sitova.
AJ: Jos oli tarkoitus laskelmassa verrata pystykaupan korjuun menetettyä vähennysoikeutta, siihen laskelmassa ei puututa. Se asettaisi laskelman uuteen asentoon. Onhan hankintalisä suurempi kuin puusta saatava tulo ja korjuun alvi muuta kuin tuo kulujen 15 prosentista laskettu.
Päästään 14 e/m3 tuloon ja valtiolle maksettavia alveja ei jää. Tämä vaan kertoo minkä suuruusluokan asiasta on kysymys.
Jätkä: Korjuu on sidottu pystykauppaan kylkiäisenä, eli puunmyyjä on ostanut palvelun.
Ja tästä vähennysoikeudesta. Pystykaupassa korjuun kustannukset ovat yhtiön puun hinnasta perimää rahaa. Yhtiö maksaa tällä rahalla urakoitsijalle korjuun kustannukset + alvin ja vähentää ne omassa kirjanpidossaan, vaikka vähennys kuuluu kustannusten maksajalle eli puun myyjälle. Samoin alvin suhteen: ”Metsäyhtiö maksaa ALV:n puunmyyjältä pidätetyllä rahalla ja vero palautetaan yhtiölle, vaikka ALV:n todellinen maksaja on puunmyyjä” LV.
Johan noilla eväillä mehtäukolla zetori kulkee, ei tarvitse metsäkonetta vastuksiksi tai kaipailla huru-ukkoja, niitä näyttää löytyvän ihan omasta takaa.
Perinteisessä pystykaupassa saamatta jäävä korjuun lasku on edelleen merkittävä vähennys metsänomistajan verotuksessa. On vähennyskelpoinen suoraan verotettavasta tulosta. Sen tuoton voi jokainen laskea verotuksestaan. Ja korjuun alvi tuottaa suoraan euroja puualveista eli pienentää puualvien maksuosuutta.
Teollisuuden omankin ilmoituksen mukaan korjuun kustannukset ovat yli puolet puun hinnasta. Miten on mahdollista tämän mittaluokan asiassa, myös korjuun monopoli huomioon ottaen, että asiaa vähätellään, pidetään merkityksettömänä tai vähennysoikeus kiistetään kokonaan, teollisuus maksaa ja jopa tarjoillaan loppukäyttäjän maksettavaksi.
Kysymys on valtavasta tulonsiirrosta pystykaupan hyväksi. Tällaisella ”ilmaispalvelulla” pystykauppa on saatu houkuttelevaksi. Tarjoillaan ”ilmaista korjuuta”, jota hyvinkin voidaan pitää etuuden hintana. Ja onhan se vähennyksenä metsänomistajalta pois.
Ja mitä tarkoittaa hankintakaupassa, voi olla korjuun hinta siihenkin suuntaan, alempina puun hintoina ja heikompina etuuksina ja vielä jää korjuun kustannukset metsänomistajan maksettavaksi.
Hopö höpö mehtäukko.
Roope ilmaispalveluja ei ole. Tottahan palvelun tilaaja metsänomistaja palvelun maksaa. Pystykaupassa se peritään puun hinnasta. Ei se poista sitä, että kustannusten maksaja on oikeutettu saamaan kuitin, laskun maksamastaan palvelusta. Tottahan kollektiiville ns. ”ilmaispalvelut” sopii ja metsälehti edustamalleen agendalle.
Eiköhän kysymys ole enemmänkin semantiikasta, noudatetaan sitä mitä on opetettu. Pystykaupassa korjuu vähennetään puun hinnasta. Kysymys on siinä määrin pimeästä kaupasta ja pimeästä perinnästä, josta ei ole mahdollista saada kuittia. Myös hankinnassa korjuu huomioidaan puun hinnassa. Kysymys on kuitenkin avoimesta kaupasta, josta saa kuitin.
Tolopaisen mukaan pystykaupassa omistus siirtyy kaadettaessa, jolla perusteella ei voi saada kuittia. Saa kuitenkin mittaustodistuksen. Tiedä sitten mistä mittaavat, kannoistako saadaan kuutiot. Ainakaan metsänomistajalle ei tarvitse myöntää motomittaa.
Itse pyrin tekemään vain sellaista puukauppaa, josta saan korjuun kuitin ja omille puilleni motomitan. Myöskään katkonta ei rajoita.
En usko lainkaan, etteikö metsänomistajalla ole tarvetta toimittaa puuta teollisuudelle. Ja se tarve vaan lisääntyy kun ostaa uutta metsää. Siihen en usko lainkaan, että kollektiivi pystyy metsänomistajien toimintaa rajoittamaan. Siitäkin huolimatta, vaikka niin on toimittu ja pyrkimykset rajoittamiseen ovat edelleen olemassa.
Tuo Tolopaisen väite pystykaupan (huom. pystykauppaa on korjattu) heikommasta hinnasta ei pidä paikkaansa. Puunhintaa ei ole ankkuroitu mihinkään pystykauppaan, eikä puukauppaa ole ankkuroitu pystykauppaan, se on murrettavissa. Saan pystykaupan hinnan ja enemmänkin ja vielä pystykaupan edut, jotka muuten jäisivät saamatta. Vuorineuvoksille kyllä puu kelpaa, ei se ole kauppatavasta kiinni.
En koe kielteisenä metsän omistamista, koen sen myönteisenä, mutta vaihtoehdottomuus rasittaa. Mehtäukko et voita mitään tuolla.
Ainakaan 50-luvun lopulta ei ole sattunut kohdalle noin epäkuranttia ja toimimatonta savottaa. Että vielä 50-60 vuoden takaa perustellaan tätä päivää. Toki hankintakaupan määrän ja toimimattomuuden kannalta kyllä. Olen kuitenkin kollektiivin ja pystykauppaan sisältyvän korruption poistamisen kannalla.
Puukauppa onnistuu, ei välttämättä kaikilla toimijoilla, puukauppana, jossa saat valita miten toimit. Puu hinnoitellaan ja korjuu hinnoitellaan, myös jos otat palveluna. Saat korjuun laskun ja motomitan, ei tarvitse enää hyväksyä pimeitä perintöjä.
