Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Olen aina ollut siinä käsityksessä, että mittaus (motomitta) on molempia osapuolia sitova ja molempia osapuolia palveleva, eli voidaan käyttää molempien osapuolien puiden mittaukseen, niin hankintakaupan kuin pystykaupan puiden mittaukseen. Voin olla väärässäkin.
Olen ollut myös siinä käsityksessä, että metsänomistajien puiden mittaus edellyttää koulutusta. Koulutuksella ainakin metsänomistajien motomitan hyväksymistä voitaisiin edistää.
A.J miten lienee mhy valmiudet tällä hetkellä, löytyykö valmiutta metsänomistajan puiden mittaukseen ja koneiden kalibrointiin. Tarvetta voisi olla laajemminkin metsänomistajien koneiden kalibrointiin ja mittaukseen.
Timppa: Ei ole syytä epäillä puutavarayhtiöiden mitasta, mutta yhtiöillä on tiimit, jotka yhtiöiden puolesta tekevät sen varsinaisen työn. Aivan yhtä hyvin voin todeta, että ei ole niin hullua metsänomistajaa, joka ostaisi jostain joltain tiimiltä palvelun. Se, että on maan tapa, ettei metsänomistajalle myönnetä motomittaa, on myös maan tapa, että metsänomistajia käytetään hyväksi.
Tuohon Visakallon motomitasta hyötymiseen, menee puukaupan ja korjuun eli toimituskaupan kehittämiseen.
Se on aivan sama tarina toisinkin päin.
Onhan tämä aika erikoista keskustelua. Selvästikään kaikki eivät hahmota mistä on kysymys. Eihän kukaan ole väittänytkään, etteikö teollisuudelle kuulu puukaupan ja korjuun pääosa. Kysymys on kuulunut, pääsevätkö metsänomistajat siihen mukaan.
Mehtäukko viestittää: ”Siinä sivussa kun mo saa omatoimiselle hankinnalleen markkinat ja rahansa riskittömästi, pitäisi kyllä mölyjä vähennellä”. Niin se vaan on, että edelleenkään et lupaa kuin tallintakusia.
Vaikea on metsänomistajan päästä mukaan, kun teollisuus ei lupaa metsänomistajalle motomittaa. Onhan tämä aika erikoinen tilanne, että metsänomistaja saisi motomitan, on hankittava ulkopuoleinen urakoitsija, jolla tämä valtuutus on. Sopimusurakoitsijoilla se on, tai jos hankit oman moton, motomitta jää saamatta ja moton käyttö jää tarpeettomaksi. Eiköhän sama ongelma ole myös mhy korjuupalvelulla.
Puutavaran mittaus, kuten motomitta tulisi yhdenmukaistaa, että se koskisi myös metsänomistajia. Ja onhan mittauksen yhdenmukaistaminen edellytys myös puukaupan yhdenmukaistamiselle, eli toimituskaupalle ja sen kehittämiselle.
Sitä samaa voi kysyä myös mehtäukolta, riittääkö metsänomistajien vaatimustaso. Metsänomistajat on suljettu klusterin ulkopuolelle ja kun todellista vaihtoehtoa ei ole, on kallista hupia maksaa kaikesta. Kysymys on metsänomistajan rahoista ja näissä mehtäukonkin kötinöissä rahasta, johon metsänomistajalla ei ole käyttöoikeutta.
Aivan kurssitukseen viittasin, niitä järjestää myös metsäkeskus. Epäilen kuitenkin mahtaako kurssitus koulutukseen riittää tai klusterin tietoiskut ja tehdaskäynnit.
Miten Jees selittää metsänomistajien vaatimustason, että olisivat joskus kelpoisia puuta toimittamaan tai kelpoisia motomittaan tai muuhun vaatimustasoon joka vaaditaan. Siitä tässä oli kysymys, metsänomistajien vaatimustason lisäämisestä.
Jos olet hurahtanut klusterin syliin ja vielä vapaaehtoisesti, ei se taida metsänomistajien asiaa edistää.
Se on vähän kuin luotu nykyinen järjestelmä ymmärtämättömille metsänomistajille. Nimen osaa kirjoittaa ja kollektiivi huolehtii sitten ymmärtämättömistä. Ei taida metsänomistajien oma yhdistyskään nykyisessä tilanteessa parempaan pystyä. Kulut peritään ja vähän enemmänkin.
Mahtaakohan metsänomistajien ammatillista koulutusta enää olla. Kurssitetaan, mutta riittääkö se vaatimustasoon. Ettei vaan metsänomistajia ajeta klusterin syliin.
Ymmärtääkö Jees mitä tarkoittaa kollektiivi tai metsänomistajien ulos sulkeminen?
Tottahan meillä on kuitupuun ylitarjonta tilanne ja paperiteollisuus tulee supistumaan, mutta meillä osataan myös kuseksia omille kintuilleen.
A.J: Oli vähän huono ilmaisu tuo sossujen valinta, mutta kuitenkin paikkansa pitävä. Tarkoitan sillä kollektiivia, joka on noussut esille täällä keskustelussa. Se kuvaa kilpailuoikeuden näkökulmasta kestämätöntä tilannetta. Ellei muutosta kyetä saamaan aikaan, keskiössä ovat, tai ovat olleet jo pitkään, puukaupan ja korjuun nykytilaansa lukinneet seikat. Kuten monopoli, kartelli, kilpailuoikeuden menetys, korruptio jne. Nämä ilmaisut ovat yhtä kuin pystykaupanjärjestelmä, jolla metsänomistajat on suljettu kilpailun ulkopuolelle. Siitä syystä pystykaupan järjestelmää pitäisi päästä harmonisoimaan, eli yhtenäistämään puukauppaa ja korjuuta.
Tuskin vuorineuvokset kuseksivat sinne päin, mutta tarjoavat kuitenkin tuollaisen kuseksijan meittin metsään.
Siinähän A.J olet ihan oikeassa. ”En tiedä miksi metsänomistajia pitäisi kilpailuttaa”. Kysyn vaan, vieläkö enemmän metsänomistajia pitäisi kusettaa?