Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Täällä keskustellaan kahdesta eri asiasta ja siitäkin menneessä ajassa. No onhan se vielä nykyistä aikaa. Pystykaupan korruptio tarkoittaa kustannukset ylös ja puun hinta alas. Mhy:n yhteismyynnit ei tarkoita vielä korruptiovapaata puukauppaa. Ei myöskään viittaus: Metsätalous palvelee Suomessa kansantaloutta, jossa metsänomistajalla on vain sivurooli. Mennään sosialisoinnin, ainakin osittaisen kansallistamisen tielle. Sitä korruptoitunut pystykaupan järjestelmä on toteuttanut kirjaimellisesti. Päästään isännättömään rahaan ja valtaisiin tulonsiirtoihin, metsänomistajilta pystykaupanjärjestelmän hyväksi.
Teollisuuden puuhuollon vapautuessa kilpailulle, metsänomistajilla on samat mahdollisuudet toimittaa puuta, kuin muillakin toimijoilla. On mahdollisuus koneisiin, mittaukseen, yhtäläiseen puiden vastaanottoon jne. Ja tietenkin yhtäläiseen puun hintaan!
Pystykaupan aiheuttamat korruptionongelmat eivät ratkea, ennen kuin pystykaupanjärjestelmä avataan vapaalle kilpailulle. Kilpailua rajoittaa puukaupan ja korjuutyön kytkykauppa, joka on sulkenut metsänomistajat ja muut vapaat yrittäjät tähän asti ulkopuolelle. Lauri Vaara puhuu korjuun isännättömästä rahasta, joka on miljardi luokkaa ja on tulonsiirtoina koitunut metsänomistajien tappioksi.
Lauri Vaaran agenda on pystykaupan korruptio. Niin kuin hän kirjoittaa, puun ja korjuutyön sitomisesta kytkykaupaksi ja metsäyhtiön kalliin korjuutyön myymisestä pimeästi ja pimeällä hinnalla. Ja edelleen hän kirjoittaa terveestä markkinataloudesta ja toimituskaupasta, jotka edellyttävät pystykaupan purkamisesta. Näissä arvioissaan Lauri Vaara on harvinaisen oikeassa.
Tuskin traktorikaluston paremmuudella tarkoitetaan paremmuutta metsäkoneisiin nähden, vaan kustannusten edullisuutta.
Eikä metsänomistajien puuhuollon paremmuudella tarkoiteta paremmuutta pystykaupanjärjestelmään nähden, vaan kustannusten edullisuutta ja kilpailun avaamista.
Ettei vaan ole tämä pystykaupanjärjestelmä kilpailulainsäädännön vastainen tai peräti kartelli. Puukaupan ja korjuutyön kytkykauppa, jolla teollisuus hallitsee puuhuoltoa ilman kilpailua.
Myyrät itiöiden kantajina ja vaurion aiheuttajina, onhan siinä suora yhteys mustakoron leviämiselle. Ulkoa metsiin tuotettu kasvimateriaali, siinä kuin pelloille ja puutarhoihin tuotettu materiaali, aiheuttaa aina yllätyksiä. Uusia ötököitä ja taudinaiheuttajia on valvonnasta huolimatta tulemassa. Sellainenkin uusi kuin punamätä on todettu.
Voi se olla vilusta ja kylmästäkin, ainakin kosteasta ja valon puutteesta, hoitamattomista kuusikoistakin, on otollinen mikroilmasto sienelle ja sen itiölle levitä tiheiköissä. Samaan tapaan kuin tyvitervas ja maannousema viihtyvät nekin näissä olosuhteissa.
aivan jos vielä kertoisit miten se oli peltomyyrien osalta.
Jos myyränsyöjillä tarkoitetaan kettuja, on ilmoitettu määrä 400 000 liikaa. Kettujen vuosiluokka lienee n. 150 000 ja saalismäärä n. 40 000. Vastaavasti supeja n. 700 000/200.000.
Vaikka myyrille on ottajia ja normaali tilanteessa pedot pitävät tehokkaasti myyrätasapainoa yllä, on myyrien massaesiintymille myös toisen lainen selitys.
Veroleimikoiden jälkeen, vaikka petoihin on osoitettu tehostettua pyyntiä, eivät myyräkannat ole siitäkään huolimatta nousseet. Myyrien massaesiintymiä ja taimistotuhoja ei sen jälkeen ole esiintynyt.Ainakaan Järvi-Suomen avohakkuut lisääntyivät vasta 70-80 luvuilla metsäkoneistamisen ja puukauppatavan muutoksen yhteydessä pystykaupoiksi. Sitä ennen uudistushakkuut olivat metsänhoidollisia, kuten siemenpuu, suojuspuu, verhopuusto tai muuta vastaavaa, jotka kirjattiin uudistushakkuisiin. Varsinaiset avohakkuut tulivat vasta tämän jälkeen ja savuttivat huippunsa myyrien massaesiintymien kannalta metsäveromuutoksen päättyessä.
Sen jälkeen myyrien massaesiintymiä ei ole ollut, sillä metsien käsittelytavat muuttuivat, mentiin harvennuksille, on purettu mm. siirtymäajan rästejä ja ensiharvennuksia on ollut paljon. Myös tämän tilastollinen vuosikirja osoittaa, samoin kuin puukauppamäärien lisääntymisen veromuutoksen ajalta.Avohakkuualueiden heinettyminen, eli biomassan kasvaminen avohakkuualueelle on todellisuutta myyrille, mutta havujen biomassa on se ensivaiheen kattaus, joka edesauttaa myyrien massaesiintymien aikana taimistotuhon istutetuille taimille.
Rohkenen väittää, että myyrien massaesiintymien aikana pedot eivät vakauttaneet myyräkantoja, vaan oli toimintatavoista. Voidaan osoittaa mm. poliittisista ja taloudellisista ulottuvuuksista, joista aiheutui muuan myyräongelma, joka nyt näyttää rauhoittuneen.