Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
01.01.2016 edellä, asiaa mittauksesta.
Se voi olla vähän sama vaikeus teollisuudella kuin metsänomistajalla, ettei luoteta.
Puukaupan ja korjuun eriyttäminen ei pitäisi olla mikään ongelma. Ongelma ei pitäisi olla myöskään mittauksen yhtäläistäminen. Onhan se aika uskomatonta, että teollisuus pidättää hakkukonemittauksen omana monopolinaan ja ei hyväksy sitä metsäomistajien vastaanottomitaksi.
Jos uusien määräysten mukaisella mittalaitteella ja menetelmällä saadaan mittauksen tekninen puoli ja sen valvonta kuntoon. Se ei kuitenkaan estä kokonaispuustoon kohdistuvia puutteita. Sen lisäksi, että mittausta ja sen luotettavuutta kehitetään ja se, että puukauppaan ja korjuuseen liittyy korruption ohella myös pöllimistä, on mittauksen valvontaan kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Mm. ennakkoon tehdyillä puukaupan perustana olevilla arvioilla puumääristä, ei liene juurikaan juridista merkitystä.Näin se on, kertovat kestävien ikkunanpokien tulevan männyn tyvestä ja nimenomaan tuoreesta pintapuusta, ei kuivasta sydänpuusta, josta siitäkin kerrotaan tehtävän kestäviä ikkunanpokia. No, on se tieto ollut joskus suomessakin, on niitä vuosisatoja vanhoja ikkunanpokia vielä olemassa ja ihan hyvässä kunnossa.
Puukaupan ja korjuun eriyttäminen, joka tarkoittaa mm. siirtymistä laskutusmalliin, ei pitäisi olla mikään ongelma. Ongelma ei pitäisi olla myöskään mittauksen yhtäläistäminen. Hakkuukonemittauksen hyväksyminen myös metsänomistajien omatoimisen puuntarjonnan vastaanottomitaksi. Onhan se aika uskomatonta, että teollisuus mittauksen toinen osapuoli pidättää hakkuukonemittauksen omaksi toimialakseen ja ei hyväksy sitä toisen mittausosapuolen metsänomistajien puuntarjonnan vastaanottomitaksi.
Metsäosastojen ja palveluyritysten varaan rakennettu malli ei vielä takaa vapaata kilpailua metsänomistajille. Jos metsänomistajat hyväksytään puun ja korjuupalvelujen markkinoille, muodostuu mittaus ongelmaksi. Puun hinnoittelun ohella, mittauksen rajoituksilla metsänomistajat on pidetty vapaan kilpailun ja puun tarjonnan ulkopuolella. Hakkuukonemittausta ei ole hyväksytty metsänomistajien vastaanottomitaksi. Miten turvata luottamus, että hakkuukonemittaus voidaan hyväksyä viralliseksi mitaksi myös metsänomistajien puun tarjonnan osalta.
Kurjistetaan ja kurjistetaan ja sitten ihmetellään. Pystykaupan malli ei ole koskaan pystynyt kattamaan kustannuksiaan. Niitä mitataan ulos metsänomistajilta.
Lahtosen kolmanteen faktaan. Lahtosen on väärin osoittaa metsänomistajia tunnemetsänomistajiksi, jotka ovat perineet, tai… ja jotka eivät ymmärrä metsiensä päälle yhtään mitään? Ei niitä tallaisia metsänomistajia ole. Päinvastoin, on metsänomistajia, jotka ovat tietoisia metsäasioista ja on metsänomistajia, jotka ovat hyvinkin tietoisia tästä pelottelun ja uhkailun ilmapiiristä. Puukauppaan ja korjuuseen liittyvästä korruptiosta ja kartellista/kartelleista metsänomistajat ovat tietoisia ja sitä kautta tulee tämä pidättyvyys metsien hoitoon ja puukauppaan. Ja onhan metsänomistajilla oma kohtaisia kokemuksia korruption olemassa olosta.
Jos ja kun puukauppa ja korjuu vapautuu kilpailulle. Vapaa kilpailu ei tarkoita mitään traktorikaluston esiinmarssia tai metsänomistajille tarkoitettua rajoitettua hinnoittelua, niin kuin se tähän asti on ollut, vaan yhtäläistä toimintamallia, kaluston, mittauksen, puun vastaanoton jne osalta. Pelkästään palveluyrittäjyyden varaan lanseerattu malli tuskin sopii metsänomistajille.Täällä keskustellaan kahdesta eri asiasta ja siitäkin menneessä ajassa. No onhan se vielä nykyistä aikaa. Pystykaupan korruptio tarkoittaa kustannukset ylös ja puun hinta alas. Mhy:n yhteismyynnit ei tarkoita vielä korruptiovapaata puukauppaa. Ei myöskään viittaus: Metsätalous palvelee Suomessa kansantaloutta, jossa metsänomistajalla on vain sivurooli. Mennään sosialisoinnin, ainakin osittaisen kansallistamisen tielle. Sitä korruptoitunut pystykaupan järjestelmä on toteuttanut kirjaimellisesti. Päästään isännättömään rahaan ja valtaisiin tulonsiirtoihin, metsänomistajilta pystykaupanjärjestelmän hyväksi.
Teollisuuden puuhuollon vapautuessa kilpailulle, metsänomistajilla on samat mahdollisuudet toimittaa puuta, kuin muillakin toimijoilla. On mahdollisuus koneisiin, mittaukseen, yhtäläiseen puiden vastaanottoon jne. Ja tietenkin yhtäläiseen puun hintaan!
Pystykaupan aiheuttamat korruptionongelmat eivät ratkea, ennen kuin pystykaupanjärjestelmä avataan vapaalle kilpailulle. Kilpailua rajoittaa puukaupan ja korjuutyön kytkykauppa, joka on sulkenut metsänomistajat ja muut vapaat yrittäjät tähän asti ulkopuolelle. Lauri Vaara puhuu korjuun isännättömästä rahasta, joka on miljardi luokkaa ja on tulonsiirtoina koitunut metsänomistajien tappioksi.
Lauri Vaaran agenda on pystykaupan korruptio. Niin kuin hän kirjoittaa, puun ja korjuutyön sitomisesta kytkykaupaksi ja metsäyhtiön kalliin korjuutyön myymisestä pimeästi ja pimeällä hinnalla. Ja edelleen hän kirjoittaa terveestä markkinataloudesta ja toimituskaupasta, jotka edellyttävät pystykaupan purkamisesta. Näissä arvioissaan Lauri Vaara on harvinaisen oikeassa.
Tuskin traktorikaluston paremmuudella tarkoitetaan paremmuutta metsäkoneisiin nähden, vaan kustannusten edullisuutta.
Eikä metsänomistajien puuhuollon paremmuudella tarkoiteta paremmuutta pystykaupanjärjestelmään nähden, vaan kustannusten edullisuutta ja kilpailun avaamista.
Ettei vaan ole tämä pystykaupanjärjestelmä kilpailulainsäädännön vastainen tai peräti kartelli. Puukaupan ja korjuutyön kytkykauppa, jolla teollisuus hallitsee puuhuoltoa ilman kilpailua.