Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Sitähän se on, kun on opetettu asioimaan luukulla ja lukemaan sopimuksia kuin piru raamattua. On hyvinkin ajankohtaista asiaa näin vaalien alla, ainakin työttömien osalta. Rahat tilille tai se on hallituskysymys. On ainakin viesti äänestäjille, jotka työtä vieroksuvat. Ei mitään vastikkeellisuutta tai etuuksiin puuttumista, sanoo pääministeri puolue.
On tultu jo palkansaajan keskusjärjestö tasolta (vas) puolustamaan hallituksen työmarkkina linjaa.
Vaaleihin on vielä aikaa ja muutokset ovat vielä mahdollisia, veikkaan että ovat myös todennäköisiä. Viimeisin gallup antaa jo hyvän suunnan, mistä kannattaa olla päättämässä. Punavihreät menettävät ja jakopuolueen hulvattomille lupauksille on syytä vaatia perustelut, niin kuin on jo tehtykin.
Henkilökohtainen koivuviha on huono yhdistelmä kasvattaa koivua ja eihän niitä luontaisesti syntyneitä tai viljeltyjä rauduskoivikoita tahdo olla. Varsinkaan, kun yleisesti koivua on vihattu ja vihataan edelleen. Koivikoita kaadetaan armotta pihkapuiden kasvatuksen tieltä. Voisi niitä säästääkin.
Toki koivikoita myös kasvatetaan ja koivun kasvatuksella tehdäänkin hyvää tulosta. Koivu ei kuitenkaan sovellu kaikkialle, varsinkaan rauduskoivu, vaan jotain tuonne päin. Hyvä raudus mäellä virtaavien vesien ja vesistöjen äärellä ja hies notkossa seisovien vesien äärellä.
Koivua tuodaan mieluummin venäjältä, vaikka kotimaassa on runsaasti tarjolla massan raaka-ainetta. Myös vanerin ja tukin raaka-ainetta, josta ei tarvitse edes kilpailla. Voidaan ottaa vapaasti 20 sentin latvaläpimittaan ja kovilla laatuvaatimuksilla, tuollaisena hakkuun sivutuotteena. Saanto on sitten mitä on ja hintakin on sen mukainen. Ei taloudellista tulosta.
Hieskoivu on laatupuu siinä kuin rauduskin. Sen uudistaminen on kuitenkin luontaisen uudistamisen varassa ja toimii sopivissa olosuhteissa todella hyvin. Sen sijaan kasvatettavat koivuntaimet ovat yleensä raudusta, samoin kylvöissä käytettävä siemen. Myös luonto siementää siemenpuista ja ympäristöstä.
Tuskin kannattaa koivun kasvatusta väheksyä. Koivutukistakin maksetaan ja tuo tukkisaanto koivikolla voi olla 50-80 %. Laatutyvistä kotimaassa maksetaan ainakin 70 euroa ja vientilaatuna jopa yli 150 euroa. Klapina päästään samaan ja alikasvoksesta saadaan tämän esimerkin mukaisesti tuottava metsä ilmaiseksi.
Koivikot ovat yleensä peltoon istutettuja tai muuten aukkoon siemensyntyisiä tai istutettuja koivikoita, joiden alle kuusikko taimettuu. Kuusen alikasvokset ovat yleensä säästettäviä ja hyvin kehittyviä, joiden päältä koivun (ylispuiden) korjuu motolla onnistuu hyvin. Näin keväällä tähän aikaan on paras korjuun aika, säästettävät kuuset ovat sulat ei jäässä ja alusta on lumen ja roudan suojaama.
Viljelyn säästö on jopa tuhansia euroja ja saavutettu etu jopa kymmeniä vuosia, mitä tulee kuusikon kehitysvaiheeseen ja puumäärään. Tietysti manu, mutta mikä se muukaan voi olla kuin moto korjuussa, jolla voi ohjailla ja nostella puita ja valmista syntyy siinä kuin muussakin hakkuussa, eikä kustannuksissa ja hakkuutavassa ole suurtakaan eroa.
Metsänhoito kannattaa suunnata säästettävälle kuusikolle ja on hyväkin vaihtoehto perinteiselle alikasvoksen raivuulle ja varsinainen säästettävän kuusikon siistimistoimien aika on hakkuun jälkeen.
Tuleehan ne metsät hoidettua jos tulee. Vuosikymmenien takaa metsien hoitoa vauhditettiin tehometsätaloudella. Oli iskusana siihen aikaan ja sillä vauhditettiin metsien hoitoa tähän päivään. Toki paljon on saatu aikaan ja laatuakin on saatu parannettua, mutta paljon on myös jäänyt tekemättä. Kaikki eivät ole ehtineet mukaan tai ovat jopa hidastelleet. En kuitenkaan väitä että olisivat jarruttaneet. On kuitenkin syitä, jotka estävät vielä parempaakin kehitystä. Metsien kasvu tuollaiset 150 milj. kuutiota vuodessa on mahdollista, mutta tuskin kuitenkaan tehohoidolla. Tuskin siihen on tarvettakaan, riittää kun saadaan metsänomistajat mukaan.
Toivottavasti ei kuitenkaan ole metsien raiskaamisesta. Ettei vaan ole laajemmasta kysymyksestä, kuten ensiharvennuksilla tuottamattomasta työstä ja myös nuorien metsien ja taimiston hoidon tuesta.
Ettei metsien raiskaaminen jää suurien koneiden ja korjuujäljen olettaman varaan, johon tuskin on uskominen ja oliko siitä edes kysymys? Työn hinta sopii jo paremmin ja metsänomistajien ”raiskaaminen” kustannusten maksajana, ja myös sulkeminen korjuun ulkopuolelle. Onhan se nyt aivan muuta, kuin korjuujäljen olettama, esim. läpimittaluokkien poistaminen, ja metsien raiskaaminen metsälain sallimissa rajoissa.
Tyypillistä vastakkainasettelua, mutta siitähän tässä ei ole kysymys. Ettei vaan ole kysymys metsien hoidosta ja siitä, miten saadaan metsienhoitoa hilattua tasolle, joka tyydyttää. On aivan turha kuvitella, että Suomen metsät tultaisiin hoitamaan keinollisen metsänhoidon kautta. Siinä on aina vaaransa, jos pitäydytään vain yhdessä vaihtoehdossa, että aina pyllistetään sille toiselle tai toisille vaihtoehdoille. Puulla on arvonsa ja puukaupassa on mahdollisuutensa, niin myös metsienhoidossa. Vähänkö jätetään puustoa kasvamaan, joka normaalisi harvennus hakataan, tai otettaisiin huomioon kylvön tai luontaisen uudistamisen mahdollisuudet, jossa geneettinen luonnonvalinta toimii, jos sitä verrataan keinollisesti kasvatettuun taimimateriaaliin. Tiedä onko järkevää pitäytyä vain yhdessä vaihtoehdossa.
Tuskin jk:ta ollaan millään tavalla sulkemassa, tai että sen mahdollisuuksia rajoitettaisiin. Onhan se laillistettu metsänhoito muoto ja kokemukset sen käytöstä lisääntyvät koko ajan. Soveltuu logistiikkaan ja puukauppaan, tuskin kuitenkaan erillisenä saarekkeena, vaan toisiaan täydentävänä metsänhoidon muotona. Voidaan toteuttaa jopa samassa metsässä. Eihän jk ole hylkymetsä, vaan sen käyttö perustuu hyvän ja kehityskelpoisen puuston, hyvien puuyksilöiden valintaan.
Negatiivinen valinnan riski voi olla myös metsähoidollinen, voi olla myös riippumaton noudatettavasta metsänhoitotavasta. Ettei vaan ollut läpimittaluokkien poistamisesta ja jatkuvan kasvatuksen edistämisestä, mutta käytetään kyllä kaikessa metsänhoidossa. Timpan hyvien puiden valinta on hyvinkin ajankohtainen.
Nyt harsitaan jo ensiharvennusmetsiä. En tiedä mistä jää uupumaan, mutta paljon hakataan ensiharvennusmetsiä pilalle. Kohtuudella voisi vaatia, että tuossa vaiheessa jätettäisiin parhaat puut kasvamaan.
