Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Tuskin vuorineuvokset ystävänpäiväkorttiin kartellia toivovat.
Kuitupuunkasvattaja: Terminologiasta on syytä huomauttaa, aivan hyvin myös ajatuksesta. Mutta puukaupan ja korjuun rakenteellinen uudistus ei tarkoita metsänomistajien jonoja tehtaalle, vaan metsäosastojen operointia puuntoimittajien kanssa. Operoivat tälläkin hetkellä, mutta kahdella eri sopimuksella. Jos mennään samalle sopimukselle, logistiikka ei muutu, mutta puuntoimittajat lisääntyvät. Metsänomistajat voivat toimia myös yhteistoiminnassa, keskitetysti, Mhy:n kautta, osuuskuntina jne. johon tuossa jo viittaatkin.
Hyvähän se on huudella sieltä kirstun päältä. Metsänomistajien ostamat palvelut ovat myös 2 mrd. luokkaa. Jo korjuun kustannukset teollisuuden oman ilmoituksen mukaan ovat yli puolet puunhinnasta. Ja Tolopaisen mukaan metsänomistajilla ole mitään asiaa tienaamaan omista rahoistaan.
Puutavarayhtiöt korjaavat puuta isännättömällä puunmyyjän rahalla ilman kustannusvastuuta. Todetaan muuan tutkimuksessa.
Tolopainen: Eihän sitä metsänomistajien yritystoimintaa mikään rajoitakaan muut, kuin teollisuus siellä meittin metsässä. Että pitäisi alkaa tekemään tarjouksia omista puistaan, toimittamaan suoraan tehtaalle, jatkojalostamaan tai viemään ulkomaille. Sehän tiedetään, että teollisuus rajoittaa ja että teollisuudelle metsänomistajien puuntoimituspalvelut eivät kelpaa.
Jätkä: Voithan sinä viisastella erilaisilla kuluttajan kustannuksilla, mutta korjuun kustannukset maksaa metsänomistaja. Ne vähennetään puun bruttohinnasta, tehdashinnasta. Voivat olla myös puun hankintakustannuksia tai jalostuskustannuksia, jos tarkoitat puun jalostamista metsässä.
Miten on mahdollista, että Tolopainen haluaa ymmärtää päinvastoin. Eihän puukaupan ja korjuun rakenteellinen uudistus, mennä yhteiselle sopimukselle (toimituskauppasopimus), voi tarkoittaa kilpailun puutetta, vaan päinvastaista. Avointa vapaata kilpailua, jota nykytasollaan pystykauppa rajoittaa. Pystykauppa sulkee metsänomistajat korjuun ulkopuolelle.
Jovain haluaa kilpailua, päästä kilpailijaksi ja nimenomaan kilpailun puutteen vuoksi, haastamaan urakoitsijoiden ja puunostajien monopoli. On se mahdollisuus oltava metsänomistajallakin. Kilpailun rajoittaminen tarkoittaa kartellia.
Ja mitä tuohon puunostajien rahaan tulee, korjuun raha tulee metsänomistajilta.
Eihän sitä voi kun ihmetellä, että kahdessa vuodessa ei vielä ole selvinnyt, mistä pystykaupan korjuun kustannukset vähennetään. Enhän minä voi tulla tällaisessa asiassa vastaan ja ilmoittaa, että ne vähennetäänkin lopputuotteesta.
Kuin en sellaisessakaan, mitä on pystykaupan ja hankintakaupan hintaero esim. kuitupuulla. Onko perittyä korjuun kustannusta vai ilmaispalvelua?
Metsänomistaja on puukauppaosapuoli, mutta pystykaupassa korjuun osalta ei ole. Siitähän tässä keskustellaan.
