Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Metsuri motokuski: Onko korjuun kustannusten perintä puunhinnasta julkista?
Rane2: Ei ole antaa oman korjuuketjun kustannusrakennetta. Ostan korjuun palveluina, niin myös hankintakaupoissa.
Tilanne olisi toinen, jos metsänomistajat hyväksyttäisiin korjuun piiriin. Nythän se on rajoitettua, jopa lainsäädännöllä rajoitetaan metsänomistajien korjuu vähäiseksi tai vähäarvoiseksi, millä termeillä sitä nyt kuvataankin. Tarvitaan myös metsänomistajille oma puukauppasopimuksensa, että voivat sitä vähäistä korjuutoimintaansa harjoittaa. On jäänne jostain ja valitettavasti ei ole realismia, laittaa toimivaa korjuukalustoa ja että voisi vielä menestyä. Hankintakaupasta ei ole kilpailijaksi pystykaupan monopolia vastaan.
Tilanne on toinen, jos saadaan sopimus aikaan, että metsänomistajat pääsevät samalle sopimukselle ja samoilla toimitusehdoilla teollisuuden puutoimitusten kanssa.
Ei ole antaa faktaa, kysymys ei ole julkisesta tiedosta. Ei tiedetä korjuun kustannusta ei puun hintaa. Kauppaa käydään taulukoilla. Ei tiedetä myöskään korjuun kustannusten perintää. Voi olla lopputuotteesta, voi olla myös puun hinnasta, ellei peräti ole ilmaispalvelu. Ilmaispalvelu sopii kyllä hyvin tukin hintaan, mutta ei huonostikaan kuitupuun hinnan kanssa. Ei tunnu sopivan myöskään metsänomistajien maksettavaksi. Ruotsissa peritään metsänomistajalle maksettavasta loppusummasta. Ilkeästi voi sanoa, että Suomessa peritään mistä hyvänsä ja mitä hyvänsä Ei ole julkista tietoa.
On loogista ajatella, että puunostaja maksaa hankintakaupassa metsänomistajalle ja pystykaupassa urakoitsijalle. Näinhän se meneekin, mutta se raha tulee metsänomistajalta. Lopputuotteesta perittäisiin jo toiskertaan.
Pystykauppa ei sitten ollutkaan edullinen kauppatapa. Ilmaispalvelua ei ollut ja metsänomistajat maksavat pystykaupan kaikki kustannukset omista rahoistaan. Kustannukset peritään tehtaan bruttohinnasta kannolle asti.
Metsuri motokuski: Ilmaista palvelua ei ole. Ei sitä ole urakoitsijalle, sen paremmin kuin metsänomistajallekaan. Siinä olet oikeassa, että yleensä maksaja on taho, jonka kanssa sopimus on tehty, mutta sen jätät kertomatta, millä rahalla se sopimuskumppani ne kustannukset maksaa. On naivia ajatella, että jos todellisen maksajan sopimusta ei ole paperilla, ei se voi myöskään olla kustannusten maksaja. Näin täällä ajatellaan ja perustellaan ja että kustannukset peritään sitten lopputuotteen hinnasta.
Kysymys on piiloperinnästä, peritään puunhinnasta ja esim. Ruotsissa vastaavassa pystykaupassa peritään puunmyyjälle suoritettavasta loppusummasta. Yhtä kaikki, kysymys on samasta kantohinnasta. Vai ajatteletko metsänomistajalle korjuun olevan ilmaista. Se tarkoittaa jo kaksikertaista perintää ja antaa pelimerkit korjuun hallintaan, mutta ei puunhintaan. Yksistään jo se, että perintä on salaista, antaa pelimerkit korjuun hallintaan.
Niin hyvä asia kuin monimetsähanke onkin, metsänomistajia kohderyhmänä ei ole otettu mukaan valmisteluun. Metsäammattilaiset ja metsäkoneen kuljettajat siellä ovat. Metsänomistajia ei ole otettu, se on vähän outoa. MTK siellä on, mutta se ei oikein riitä. Metsänomistajat kohderyhmänä olisi pitänyt ottaa mukaan.
Mikä vanha tuo 2015 tehty selvitys on. Eihän pystykauppa Suomessa, sitäkään ei pidetä vanhana, vaikka onkin vuosikymmenien takaa. Tuskin Ruotsikaan tekee poikkeusta tässä. Jätkällä voi olla paremminkin tarve osoittaa todellisuus epätodeksi. Sellainen tarve on monella tällä pastalla.
Tuohon Metsuri motokuskin kysymykseen. On kyllä tiedossa mitä metsänomistajan oma korjuu omalla koneella ja omassa metsässä maksaa. En ihmettele myöskään tuota kritiikkiä, mutta kustannusten maksaja kiinnostaa. Kerroppa Motokuski mistä se kustannusten maksaja löytyy. Eihän samasta asiasta voi olla kahta eri totuutta.
Ruotsissa käytetään pystykaupasta nimitystä tienvarsihinnoiteltu hankintakauppa, jossa myyjä ostaa korjuupalvelun ostajalta ja ostaja on vastuussa hakkuusta ja kuljetuksesta tehtaalle ja niiden kustannukset vähennetään puunmyyjälle suoritettavasta loppumaksusta. Sama asia kuin Suomen pystykaupassa tehdään. Ilmeisesti Ruotsissa on julkista, Suomessa taas ei ole.
Ruotsissa on riippumaton mittausorganisaatio, joka mittaa eripaikoissa, kuten metsässä, mittausasemalla, tehtailla. Motomittoja on vain 2-3 %, niin tuossa Ranen linkissä sivulla yhdeksän kerrotaan.
