Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Kuin myös, sellaista se kintuille kuseksiminen teettää, mutta onhan yksi ääni olemassa. Ettei vaan sekin ole sosialisoitu.
Ettei vaan sossut kuseksi omille kintuilleen, joka tarkemmin määriteltynä tarkoittaa. Sossut kuseksivat metsänomistajan kintuille, mutta ahneuksissaan kuseksivat myös omille kintuilleen.
Metsänomistaja oli isäntä vielä 80-luvulla, mutta sossujen valtaantulon jälkeen viimeistään 90-luvulla isännyys vaihtui. Sen suhteen ei ole tapahtunut muutosta, isännyys jatkuu edelleen ja voi hyvin, eikä näytä olevan riippuvainen edes hallitusvastuusta.
Mikäpä sen isännyyden vaihtaisi, kun kysymys on institutionaalisista päätöksistä ja sopimuksista. Osittaisen kansallistamisen toimet 90- luvulla ja integraatio, joilla maatalouden kuin myös metsätalouden tuotot puolitettiin ja luotiin maksuautomaatit kansalliselle hyvinvoinnille. Saivat aikaan raakan kuoliniskun maa- ja metsätalouden elinkeinoille, mutta myös suuren loikan kansalliselle hyvinvoinnille. Niin myös paikalleen jämähtäneen tilanteen, jossa maa- ja metsätalouden keskittäminen ja rahastaminen jatkuu edelleen. Siinä suhteessa muutosta ei ole tapahtunut. Sen sijaan yhteiskunta menee entistä ahtaammalle, vaikka jotain sen vastaista hallitus yrittääkin kehitellä. Sossut ja Ay-liike pitävät siitä huolen, että parhaatkaan esitykset eivät etene. Sossut ja Ay-liike on muuten suurin puolue Suomessa, ellei peräti instituutio.
Hölmöläisten automaatille on ja olisi ollut vaihtoehtonsa. Olisi ollut mahdollista toteuttaa myös kivuttomasti. Ainakaan Ruottissa ei ole menty tähän ansaan, vaikka kansalaisyhteiskuntaa sielläkin kehiteltiin. Suomi tulee kaukana perässä, valitettavasti myös metsäasioissa.
Tolopainen: Kyllä voi ostaa metsäkoneen ja korjata omat puunsa, mutta rajoitettua se on. Väität, että metsänomistajan on sitkuteltava hankinnan 10 % markkinaosuudella pystykaupan monopolia vastaan. Haloo! Eiköhän markkinoiden voimasuhteet jo kerro jotain tästä pelistä.
Mehtäukko: Huonosti olet sisäistänyt LV tutkimuksen. Toteat: ”Jos/kun valtaosa mo:sta käyttää nykyisiä käytäntöjä, se ei ole käyttäjien syy tai heikkous”. Näin se on, ei ole. Tutkimuksessa peilataan kyllä menneeseen, mutta sillä ei tarkoiteta paluuta menneeseen, vaan suunnataan nimenomaan tulevaisuuteen. Esitetään mm. vaihtoehto puukaupan ja korjuun järjestämisestä. Tarkoittaa vaihtoehtoa siirtymisestä kollektiivitaloudesta vapaaseen markkinatalouteen. On eittämättä tutkimuksen vahvuuksia. Toki rattoreista voidaan sitten olla eri mieltä.
Olisi hyvä sisäistää mitä tutkimus tarkoittaa. Kyseinen tutkimus on traktorikorjuulle painottuva tutkimus. Eihän hyväkään tutkimus sitä tarkoita, että tutkimus olisi sellaisenaan käytäntöön otettava. Olen agitoinut, mutta tutkimuksen tiettyjä osia, jotka olen myös omassa toiminnassani samoin kokenut. Traktorikorjuuta en ole vaihtoehdoksi tuonut, se on kyllä omaa keksintöäsi. Puukaupan ja korjuun järjestämistä olen protestoinut.
Periaatteellinen kysymys. Tuskin metsäukolle edes kelpaa pystyyn nolla leimikosta. Metsänomistajalle kyllä kelpaa ja on kelvattava. Kysymyshän on, täyttyvätkö puukaupan ja korjuun edellytykset. Vanhoilla sopimuksilla on huonot täyttymään.
Kuvitteleeko metsäukko, että metsänomistajat rattoreilla tulisivat metsänhoidon puutteet hoitamaan ja puut ajamaan ja vielä näillä vanhoilla sopimuksilla. Hyvähän se on sieltä kirstun päältä huudella.
Korjuusta tässä on kysymys ja sen järjestämisestä. Tolopainen saisi hieman joustaa kannoistaan ja sallia metsänomistajalle korjuun. Toimittaa puuta teollisuudelle, niin kuin ovat saaneet toimittaa tähänkin asti, mutta myös hankkimalla motokaluston, niin halutessaan.
Se ei vaan tässä vanhassa järjestelmässä ole ollut mahdollista. Hankinnasta ei ole kilpailijaksi pystykaupalle ja korjuun osalta pystykauppaan metsänomistajalla ei ole mitään asiaa. Niinhän tuossa itsekin toteat, maksaa omaisuuksia ja vaarantaa koko metsätilan omistuksen.
Näin se on ja sen takia on mentävä samalle sopimukselle, että myös metsänomistajalla on mahdollisuus toimittaa puuta teollisuudelle, siinä kuin teollisuudella oman toimialansa kautta.
Eihän pystykauppa ja sen edut ole miksikään muuttumassa, jos toimituskauppa nostetaan pystykaupan rinnalle. Kysymys on edelleen samoista puista ja samoista sopimuksista, jos teollisuuden ja metsänomistajien toimialat yhdistetään. Eli mennään samalle puukaupan ja korjuun sopimukselle ja ehdoilla, riippumatta siitä, hoitaako korjuun teollisuuden vai metsänomistajien toimiala. Toimituskauppaa molemmat ja puunostaja maksaa korjuun.
Kiitos AJ. Ei ole vielä sitä vaihtoehtoa. Pystykaupassa metsänomistaja ostaa sen korjuupalvelun joka tapauksessa. Se tulee puukaupan (pystykaupan) kylkiäisenä ja sen kustannus vähennetään puunhinnasta. Tämä ei ole se vaihtoehto.
Vaihtoehto on siellä toimituskaupassa ja vielä tarkemmin puukauppatapojen yhdistämisessä. Sitten vasta puhutaan samasta asiasta, kuin myös Ruotsin mallista. Ja päästään niihin toimituskaupan vaihtoehtoihin, joihin tuossa viittaatkin.
