Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 4,171 - 4,180 (kaikkiaan 5,343)
  • Jovain Jovain

    AJ. Kun olet siellä Mhy Keski- Suomen valtuustossa. Käyttäisin mieluummin ne miljoonat metsänomistajien toimituskaupan ja korjuun edistämiseen. En käyttäisi kätkemiseen, mitä Suomalainen pystykaupanjärjestelmä parhaimmillaan on.

    Jovain Jovain

    Puuki siitähän ei ollut kysymys. On nähty ja koettu ja on toiveajattelua Suomalaisessa puukauppajärjestelmässä. Kysymys oli toimituskaupasta Ruotsin malliin. Tuskin on estettä, etteikö toimi myös Suomessa?

    Jovain Jovain

    Toimituskaupan pelimerkit Suomessakin ovat olemassa, esim. Mhy:n korjuupalvelun kautta. Siitäkään ei ole epäilystä, etteikö toimi myös pienemmillä pinta-aloilla ja yhteistoiminnassa. Ongelmahan on se, että toimituskauppa Suomessa torjutaan pystykaupalla, jossa ei mitään kannatettavaa olekaan. Klusterin toimintaa pyöritetään pystykaupparahoilla, jota ongelmaa esim. Ruotsissa ei ole. Ongelma on myös punavihreät Suomessa, jotka hevin eivät luovu etuuksistaan.

    Pystykaupan nimeen vannovat eivät huomaa sitä, että omia maksamiaan rahoja sieltä nostavat ja uskovat ne rahat perittävän jostain muualta, lopputuotteesta. Toki markkinat määräävät lopputuotteen hinnan, mutta tuskin välistä vetojakaan sallitaan.

    Jovain Jovain

    Puunhintaan vaikuttaa myös. Tiettävästi Ruotsissa ei ole pystykauppaa, ei sitä ole missään muussakaan maassa. Pystykauppa on ihan Suomalaisten oma keksintö ja toimiala. Pystykaupan osuus Suomessa on 90 %. Vastaava osuus Ruotsissa on tienvarsikauppaa (toimituskauppaa), myös yhtiöt noudattavat Ruotsissa toimituskauppaa. Näin ollen Ruotsissa puunhintaa ei rasita Suomalaisten pystykaupassa harjoittama ylimääräinen (miljardiluokan) perintä, joka alentaa puunhintaa Suomessa.

    Jovain Jovain

    Savon radalla kulkee paljon puuta ja rahtia etelän suuntaan. Myös vesiteitse Kuopiosta ja Joensuusta. Pohjoisen ratavaihtoehto on myös olemassa ja itäiset rajan ylityspaikat. Metsävarat ovat pääasiassa itäisessä ja keskisessä suomessa. Tuskin kannattaa itäistä reittiä väheksyä. Nollarajat ainakin paukkuvat, jos otetaan haltuun pohjoista myöten.

    Jovain Jovain

    Niinhän tuon luulisi, että rahaa jää puunhintaan, kun on kahdenkertaista perintääkin, ensin puunhinnasta ja sitten lopputuotteesta. Vaan kun ei jää. On siinä hiekkalaatikolla peuhaajia ja perinnönjakajia.

    Jovain Jovain

    Edunvalvojan paikkaa Jeessille tarjotaan, se on tarpeen, sillä valvottavia miljardeja kyllä riittää, ei yksin halvan puun keitossa, vaan myös metsäomistajan rahoissa. Onhan se outoa, että rahaa on, mutta sitä ei riitä puunhintaan.

    Jees. Tuskin kuitenkaan pystykauppa on ainut tapa tehdä tehokkaasti rahaa? Tämä vaan siksi, että itsekin olemme maksamassa omista metsärahoistamme niitä miljardeja. Vaakakupissa on kuitenkin teollisuuden rahat, joita pidetäänkin todellisina rahoina, joista maksetaan. Tästä syystä ei pidäkään ihmetellä puun halpaa hintaa ja niitä miljardeja, jotka jäävät käyttämättä. Niitä rahoja ei käytetä ainakaan puunhintaan, minne ne kuuluisivat.

    En epäile lainkaan mahdollisuuksiasi. Nehän ovat erinomaiset, siinä vaiheessa, kun puukauppa ja sen palvelut avautuvat. Olet laittamassa moton ilman muuta, sitä minäkin olen ajatellut.

    Jovain Jovain

    Tiedä menestymisen mahdollisuuksista puukaupassa, sen paremmin kuin edustajistossakaan, mutta satamissa puupörssi raakapuulle. Sehän olisi kova veto metsänomistajien puolelta. Suomalainen raakapuu kilpailee laadullaan ja hinnallaan, myös toimitusnopeudellaan logistiikan ansiosta. Lisäisi kilpailua kotimaassa, eikä ole riippuvainen kauppatavasta. Riittää kun on toimituskauppaa ja asiakkaita riittää.

    Jovain Jovain

    Tuohon tuontipuun hintaan. Tuskin teollisuus harrastaa hyväntekeväisyyttä rajalla, kun ei harrasta sitä kotimaassakaan. Roplema on ennemmin kotimaassa ja puunhinnan muodostumisessa, kuin myös kotimaisen kuitupuun  olemattomassa hinnassa. Olisi aika herätä jo todellisuuteen. Eihän puun hinnankaan muodostuminen ole julkista tietoa, vaikka puun hintataulukoita käytetäänkin.

    Jovain Jovain

    Saadaanhan puunhinta määriteltyä tuontipuuta vastaavasti, kun kaikki korjuun ja työnjohdon kustannukset lisätään. Tuskin hankintapuussakaan ovat vielä kaikki. Onhan hinta kysymys myös toisin päin, tuskin tuontipuuta saadaan halvemmalla.

    Kysymys kuitupuun halvasta hinnasta kotimaassa on poikkeuksellinen. Tuo 20 euroa on se hinta, jolla teollisuus kuitupuuta saa. On myös lopullinen hinta korjuun kustannusten osalta.

    Ettei vaan metsänomistajat kuseksi kintuilleen. Eivät ole sisäistäneet korjuun kustannusten maksajaa ja ettei vaan pystyn suosio perustu olettamukseen. Yhtiö kustantaa omistaan ja loppukäyttäjä maksaa. Tällaista mallia täällä on markkinoitu. Voi olla vaikea muutakaan uskoa, onhan pysty edullista verrattuna hankintaan ja vältytään turhan tekemiseltä kun valitsee pystyn.

     

Esillä 10 vastausta, 4,171 - 4,180 (kaikkiaan 5,343)