Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Eihän siitä mitään tullut. Istuu kirstun päällä ja väittää ettei rahaa ole. Ei ainakaan metsänomistajan rahaa, vaikka kirstu pursuaa, ettei allaan saa pidettyä. Piiperöitä ei kannata ottaa oikeisiin metsähommiin.
Ei ole teoriasta vaan ihan käytännöstä. Ei ole pystykauppoja, joista korjuun kustannuksia ei ole vähennetty. Metsäyhtiöt saavat sen rahan metsänomistajilta ja se raha vähennetään puun hinnasta. Otetaan huomioon sitä mukaa (esim. puunhintataulukot) mitä metsänomistajat palveluja käyttävät. Ilmaista korjuupalvelua ei ole, pystykaupassa peritään ja hankinnassa maksetaan. Pystykaupassa metsänomistajat maksavat korjuun kustannukset ja se raha perittään puun hinnasta.
Tulihan se mehtäukon vaihtoehto sieltä ja hyvä niin.
Esimerkkisi on metsänhoidon töistä ja kustannusten perinnästä pystykaupassa vapaaehtoisuuden pohjalta. On sama asia kuin korjuun kustannusten perintä samassa kauppamuodossa. Et kuitenkaan esitä maksajaksi lopputuotteen käyttäjää, niin kuin täällä suhteellisen yleisesti tarjoillaan ja jopa todeksi väitetään.
Korjuun kustannusten perinnässä on vaan se ongelma, että kysymys ei ole vapaaehtoisuuden pohjalta. Korjuu on kytketty pystykauppaan kylkiäiseksi ja on siinä mielessä pakollinen. Selittää myös Mhy:n korjuupalvelun hankintakaupat.
Menettely on metsänomistajalle epäedullinen, on kustannusvaikutukseltaan yli puolet puunhinnasta, edustaa volyymiltaan (monopoli) n. 90 % puukaupasta ja korjuusta, menettely on korruptoitunut jne.
Ei mitään asiaa ainakaan meittin metsään, muutoin kuin olosuhteiden pakosta.Laki ei pakota pystykauppaan, mutta kysymys on myös siitä, että metsänomistajan eväät on syöty. Puukaupassa ja korjuussa niitä vaihtoehtoja on vähän tarjolla. On vanhanaikaista, että metsänomistajalle tarvitaan vielä omansa kauppatapansa ja korjuutapansa.
Tuosta hintakilpailusta ja mehtäukon metsänomistajien etuuksien polkemisesta. Tuskin kuitenkaan teollisuus valitsee värin perusteella. Minä en ainakaan siihen usko ja että teollisuus olisi polkemassa metsänomistajia. Jos metsänomistajat toimittavat puuta halvemmalla, sehän kyllä teollisuudelle sopii.
Puunhinta määräytyy maailman markkinoilla. Sillä ei kuitenkaan ole tekemistä sen kanssa, millä hinnalla sitä puuta sitten saa. Jää kansallisen sopimisen varaan ja vääntöön siitä, kenellä onkaan se ”sopimus” toimittaa niitä puita meittin metsästä teollisuudelle.
Siinähän ei ole epäselvää tällä hetkellä. Ay-liike on vahvoilla, ilmeisesti myös MTK:ssa ja metsänomistajat ovat jääneet alta vastaajan asemaan.
Klusterin ehdoilla enemmän harrastus ja mustan miehen ehdoilla tässä mennään, eikä siinä ole valittamista. Mutta metsänomistajan ja nimen omaan metsänomistajan kannalta toiminta jää kuitenkin vajaaksi.
Metsänomistajan toimintaedellytyksiä varjellaan, ettei vaan metsänomistaja pääse kilpailemaan työllään ja puillaan. Se, että metsänomistajat pääsevät kilpailemaan korjuussa, on jo kilpailuetu metsänomistajalle, mutta jos pääsevät kilpailemaan omilla puillaan, sitä varjellaan jo kuin valtiosalaisuutta. Sellainen mahdollisuus torjutaan ja rajoitetaan kaikilla mahdollisilla tavoilla, niin kuin on tehtykin.
Ilman rajoituksia metsänomistajien korjuu tapahtuu samalla logistiikalla, samoilla koneilla ja osana metsäosaston puuhuoltoa, niin kuin tälläkin hetkellä.
Hankintakauppa on nykyisellään vanhentunut ja pystykauppa on korruptoitunut, josta syystä on syytä pyrkiä yhteen ja samaan kauppatapaan toimituskauppaan.
Visakallo: Suunnitteletko väitöskirjan tekemistä. Aineistostahan ei ole puutetta. Täällä väitetään niin paljon potaskaa, että aihe voisi olla sen paikkansapitävyydestä. Olisin mielelläni sitä hyväksymässä tai hylkäämässä.
Puukaupasta olen kokenut samoin mitä Lauri Vaara on esittänyt.
Siinäpä se Tolopainen. Pitäisi ensin saada se korjuulasku ja sitähän ei voi saada, jos ei tiedä korjuun kustannuksia, ei puunhintaa. Tuontipuun hintakin olisi hyvä tietää ja se, että onko siellä tilillä rahaa. Käyt vielä epäilemään, että olen saanut ne puut liian halvalla tai hankkinut jollain muulla laittomalla tavalla.
Eihän logistiikka kauppatavan muutoksesta ole miksikään muuttumassa. Eihän puukauppa toimituskaupaksi logistiikkaa miksikään muuta, jos metsänomistajat hyväksytään puuntoimittajina mukaan. Yhtiö (metsäosasto) ostaa ja välittää puuta teollisuudelle, niin kuin välittää tälläkin hetkellä. Mikä siinä muuttuu, jos metsänomistaja (esim. Mhy) toimittavaa metsäosastolle puuta tien varteen tai suoraan tehtaalle. Tai metsäosasto metsänomistajan niin halutessaan toimittaa puut ja korjuun, niin kuin hoitaa tälläkin hetkellä.
