Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Mitenkähän nuo kuuluvat myyrien habitaattiin, ay-liikkeen metsäpolitiikka ja pystykaupasta polttopuut?
Mehtäukko: Ei liity aiheeseen mutta vastaan kuitenkin. Pidän valintaa jopa helppona. Kysymyshän kuuluu, onko puukaupparahalla merkitystä. Pinta-alalla siinä mielessä, että pääsee metsänomistajana kappaletavarakaupan sijaan valitsemaan köntästä tarjousten perusteella. Luulisi ostomiehellekin olevan helppo ratkaisu. Yhtiö saa kustantaa ja tehdä puilleen mitä tekee. Puukaupparahalla on merkitystä.
Vaikea täällä on heikkolahjaisten kestää mukana. Se täytyy tunnustaa, mutta jostain syystä myös tietty mielenkiintonsa tuntuu olevan.
Mehtäukko: Kuten myös, vaikea on sottailuistasi saada selvää. Keskustelet mieluummin tallin takusista, tyhjänpäiväisyyksistä, henkilöiden mielipiteistä….? jne. Harvemmin kuitenkaan mielipiteillä ja käsiteltävästä asiasta. Ainahan se on helpompi heitellä jotain joutavaa, pitäisi pystyä myös perustelemaan.
Omituisia ovat mehtäukon näytöt syy-seuraus argumenteista. Tiedä mistä ovat, pitää toimintaa vihervouhkien keksintönä ja kustannuksia Kelan kustannettavina?
Avohakkuut myös joutaisi lopettaa ja taimien istuttaminen, jos on epäiltävissä niihin kohdistuva tuho. Mutta eihän se metsänhoidon kannalta ole mahdollista. En usko myöskään siihen, että myyrät tulevat avohakkuualueelle taimien perässä. Houkutin on aivan muuta ja toimii kuten pakettipelloilla aikoinaan. Taimet menevät siinä sivussa.
Myyrien massaesiintymiä oli kolmen vuoden sykleissä jo ennen vuosia 2006 ja 2009.
Eikös metsänhoidon tasapainottaminen tarkoita nimen omaan kasvi ja eläinkunnan vuorovaikutussuhdetta ja ääriajattelun (toimenpiteiden) vaikutusta siihen. Niistä on aina seurauksensa. Metsät ovat haavoittuva ekosysteemi sekin ja vähänkö poliittisilla ja taloudellisilla päätöksillä on vaikutettu metsien toimintaan.
Tuntuu että mikään ei riitä, näinhän sen kuuluu ollakin, mutta tasapainotettavaa myös on. Esimerkkinä vaikka, avohakkuiden seurauksena kasvinsyöjien (sorkkaeläimet) räjähdysmäinen lisääntyminen ja sen pelossa, vain kuusen istuttaminen eteläiseen ja keskisuomeen. Myös päinvastaisia esimerkkejä löytyy.
Eiköhän ne loisijat kortistossa ole Kallen kavereita. Maajusseja sinne ei edes kelpuuteta. Ovat siinä mielessä kelpokansalaisia ja tulevat toimeen omillaan.
Ei ole syytä luonnon vuorovaikutussuhdetta kyseenalaistaa, mutta sen ylläpitämiseen myös metsänhoidolla on vaikutuksensa. Massaesiintymien aikana tuskin normaali saalistuspainekaan olisi riittänyt myyrien kurissa pitämiseen. Onhan runsailla avohakkuilla vaikutuksensa myös muihin kasvinsyöjiin. Vähänkö sorkkaeläimet ja muut jyrsijät ovat lisääntyneet avohakkuista ja aiheuttaneet metsänhoidolle tuhoja, taudinaiheuttajista puhumattakaan. Tottahan metsänhoidon tasapainottamisella voidaan vaikuttaa, mutta se ei oikein sovi nykyiseen ajatteluun.
Tuli joskus otettua kantaa myyrien massaesiintymien puolesta, jotka osuivat samaan aikaan pääomaveroon siirtymisen kanssa. Eli veromuutoksen 13 v. siirtymäajalle, jolloin lisääntyneillä avohakkuilla katettiin poikkeuksellinen ravintotilanne myyrille (peltomyyrä).
Tiedä oliko tällä vaikutusta, mutta sattuu tuo pienpetojen tappokampanja sekin samaan aikaan. Myyrien tuhot ainakin olivat poikkeukselliset. Tiedä olisiko tasapainossa oleva petotilannekaan tuhoille mitään mahtaneet.
Väittäisin kuitenkin, että metsänhoidolla on myös vaikutusta. Avohakkuista on siirrytty enemmän hoitometsille, ellei avohakkuut ole jälleen karkaamassa. Yhtä kaikki metsänhoito kasvissyöjät pedot, punkit myös.
Savon Sanomissa 21.2.2018 oli Lauri Vaaran kirjoitus tähän tapaan: ”Puunkorjuun tehokkuus on suuri huijaus”. Siinä luvataan 10 euroa hyvää traktorikorjuulle ja 6 euroa puulle hinnan nousua.
Mistä on huomautettu. On teollisuuden etuus puukaupassa ja korjuussa n. 95 % tällä hetkellä ja vastaavasta osuudesta maksatus metsänomistajalla.