Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Ettei vaan metsänomistajan edunvalvonnassa ole puutteita. Vai sanoisiko, että edunvalvottavissa on puutteita. Siihen tuskin paljoa auttaa, jos bulkkia kilpailutetaan valtakirjakaupoilla tai korjuupalvelun kautta. Ei pidä antautua kilpailussa, vaan pitää pyrkiä samaan, mitä metsäosastot tekevät. Käyvät kauppaa metsänomistajan puilla, käärivät rahat ja tekevät sen metsänomistajien puolesta ja vieläpä metsänomistajien kustannuksella. Pitäisi pystyä samaan, kilpailemaan jakeista, korjuusta ja torjumaan kaikki ”ilmaiset” palvelut ja pimeät maksatukset, joista ei ole julkista tietoa. Puunhintahan on sellainen julkiserä, sen jälkeen kun, kaikki ”kirjaukset” on tehty. Joidenkin mielestä oikein hyväkin on puun hinta.
Tuskin jk. kasvatus haavan vesakosta olisi onnistunut, sillä hirvet olisivat tuhonneet sen, niinhän siellä oli käynyt myöhemmin.
Jk vaihtoehtona verhopuuston alle luontainen taimettuminen kuuselle tai kuusen istutus, on menetelmä, johon ainakin Aj ja Timppa ovat viitanneet tuolla aiemmin. Käytettiin esimerkin mukaisen vajaatuottoisten ahomaiden metsittämiseen. Saatiin ilmaiset taimet ja istutettiin yleensä verhopuuston alle ja saatiin vähällä vaivalla taimikko aikaiseksi.
Katkonnasta hyvää jos huonoakin. Yleensä myös selluvirmat ottavat tukin tarkkaan, sillä tukista on puutetta, on hyvät markkinat ja kerrotaan maksettavan myös hyvä hinta. Mutta mitalilla on myös toinen puolensa.
On olemassa myös markkinarako, sillä metsänomistajat myyvät pääasiassa bulkkia. Erikoispuita ei yleensä jaotella ja bulkista maksettava ns. korkeampi hinta ei korvaa vaihtokauppaa.
Puutavarayhtiöt käyvät metsäomistajan puilla vaihtokauppaa. Mikä on sitten kenenkin osuus, ei ole julkista tietoa. Tuskin on kuitenkaan puiden vaihtamista, jota on pidetty hyväksyttävänä.
Jakeet katkotaan tulevaa lajittelua ja käyttöä varten. Jopa kuitukasoja lajitellaan ja katkotaan jopa klapipituuksille tulevaa käyttöä varten. Toimitusosoitteet ovat usein muuta mitä on kerrottu.
Maataloustraktorit eivät ole olleet koskaan pystykaupan vaihtoehto. Ei myöskään pystykaupan teknologia. Se, että metsänomistajat suljetaan teknologian ulkopuolelle, sitä voidaan pitää jo vaihtoehtona. Näyttää olevan edelleen, että metsätalouden työt pidätetään itsellään. Metsänomistajilla saa olla metsää ja saavat myydä puuta, mutta metsätalouden töihin heillä ei ole mitään asiaa. Alkaa vaikuttaa jo aika fiksulta ja älykkäältä politiikalta.
Uusmetsäläinen: Tyypillistä sossun puhetta. Ei se muutaman prosentin markkinaosuus riitä metsänomistajalle, vaikka kuinka väität, että metsänomistajan päätoiminen tulo tulee jostain muualta kuin metsästä. Vai antaako hänen tulonsa oikeuden sinun tuloihin?
Ei sillä muutamalla prosentilla ole mitään tekemistä myöskään maanviljelijän toimeen tulon kanssa.
Merkitystä tuntuu olevan yhteiskunnan työnjaon kannalta. Hyvin tuntuu kelpaavan, vaikka ei siitä muutaman prosentin markkinaosuudesta ole enää jaettavaa.
Ei niinkään tyhjänpäiväistä, rakenteista ja vastakkainasettelusta se on, ettei suorastaan paikalleen jämähtäneestä tilanteesta. Niin hyvä kuin jk. onkin, ei täällä kukaan mitään enemmistöosuutta ole ollut vaatimassakaan. Vaikeuksia on edetä, ei edes metsänomistajien toimialana. Siitä pitää huolen nykyinen kollektiivitalouteen perustuva järjestelmä. Vassut ja sossut (patruunat) eivät luovu ”klusteristaan”. Työtä toimeentuloa ja hyvinvointia. Riittää kun metsänomistajat myyvät puuta ja maksavat klusterin kustannukset. En minäkään luovuttaisi jos metsänomistajana olisin päässyt vastaavaan asemaan.
Metsänomistajat, joille palkkatyön johdosta tai jostain muusta syystä, pystykauppa on hyvä työväline. Pitäisi ottaa huomioon myös se, että metsätalous on monille myös elinkeino. Väittäisin enemmistölle metsänomistajia metsätalouden olevan se varsinainen, tai ainakin hyvin merkittävässä asemassa oleva tulonlähde. Jota nykyinen metsänomistajien ohi ohjaava ja kallis kustannus ja palvelurakenne ei tee. Siitä syystä metsänomistajille tulisi metsätalouden palvelut (työt) turvata metsätalouden tulona. Nykyinen järjestelmä ei sitä tee.
On suorastaan käsittämätöntä, miten joidenkin mielestä vielä hankintakaupalla, muutaman prosentin markkinaosuudella valtakunnassa, voidaan korvata tämä rakenteellinen ongelma.
Metsäneuvojasta paljon riippuu, mihin leiriin kuuluu ja mitä on tehtävissä. Jos kuuluu jaksolliseen, asia on selvä. Jos taas toiseen, juurikaan mitään ei ole tehtävissä.
Asiahan on selvä, ei tarvitse jahkata. Kysymys on syystä ei seurauksesta. Estää jopa kaikkinainen järkevä keskustelu aiheesta. Urakoitsijat vieroksuvat jk:ta ja huonosti sopii myös metsäosaston logistiikkaan. Hinnoittelulla ja puukauppasopimuksilla ohjataan jk:ta, (kuin muutakin metsänhoitoa) pystykauppaan ja jaksolliseen metsänkasvatukseen. Ja todellinen kilpailu estetään pystykauppasopimuksella ja metsänomistajilta pääsy monopolin isoihin rahoihin.
Pölkkypään linjoilla: Toimiihan metsäosasto jo tällä hetkellä väliportaana välittäessään puuta teollisuudelle. Hyvä niin, mutta metsänomistajien asema on myös turvattava.
Tuohon Aj:n huomautukseen. Pystykauppa turvaa sivutoimisten ja palveluja käyttävien metsänomistajien aseman, mutta se ei valitettavasti turvaa omatoimisten metsänomistajien asemaa. Hankintakauppa on auttamatta mennyttä aikaa. Se ei vastaa pystykaupan tuottoja, on säänneltyä ja käytetään lähinnä vain nuoren metsän hoidossa.
Metsänomistajille on syytä turvata yhtäläiset ehdot puun toimittajina, niin logistiikan, kaluston käytön kuin mittauksenkin (motomitta) osalta. Ei ole tätä päivää, että suljetaan ulkopuolelle.
Ei tässä ole mitään uutta Timppa. Puolustat monopolia ja elinkeinojen sääntelyä. Et ole valmis avaamaan korjuuta kilpailulle ja pidät metsänomistajat mieluummin korjuun ulkopuolella. Ja kilpailun ymmärrät puukaupasta käytävänä kilpailuna, jopa metsänomistajien toimialana, jolla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä korjuusta käytävän kilpailun kanssa.
Menee juuri niin kuin Visakallo kirjoittaa. Jk:sta ei makseta enempää, luokitellaan sinne 2-harvennukseen.
En tiedä riittääkö perusteluksi, mutta asiat voivat mennä myös tätä rataa.
Hoitamattomat metsät (rästit) ovat jaksollisen metsänkasvatuksen ohjelmasta, eivät suinkaan jk. metsiä. Mörkö onkin siellä jaksollisen ohjelmassa, ei suinkaan jk. metsänhoidossa, jota mieluusti tarjoillaan.
Tuo Visakallon oikotie helppoon rahaan jk. kautta on valitettavan totta. Hakataan tuottavia metsiä lakirajalle ilman, että edellytetään jk. metsältä tuloksia. Laki sen sallii.
Lopulta jk. metsää voidaan pitää myös sivujuonteena saada puuta tehtaalle. Mistä sitä puuta sitten otat, jos avohakkuut on hakattu ja harvennusmetsät hakataan lakirajalle.
Olisiko ratkaisu sittenkin monopolissa ja elinkeinojen sääntelyssä. Yksi kerrallaan, nyt nuohoustoimi avataan kilpailulle.
Täälläkin on yleisesti todettu, että korjuun kustannukset ovat huomattavan korkeat ja puunhinta mataa. Siinä sitä olisi potentiaalia metsänomistajallekin.
