Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Tähän puukauppaan. Mitalilla on myös toinen puolensa. Sen suhteen kannattaisi olla hieman varovainen, sillä keskustelussa todetaan korkeintaan, onko näitä tapauksia enemmänkin? Minä en ainakaan usko satuihin ennakkotapauksista. Niitähän ei ole ensimmäistäkään ja vallitsevan käytännön mukaisesti esille tulevat lunastetaan. En olisi taipuvainen tekemään sopimusta vaitiolovelvollisuudesta.
Aika ajoin kuulee näistä ”ennakkotapauksista”. Kysymyshän on tiimin ja yhtiön välisestä toiminnasta. Se, mitä siellä tapahtuu, ei tule puun myyjän tai yleisön tietoon. Näyttö on vaikea turvaverkoistakin huolimatta, toivottavasti ei kuitenkaan maan tavasta?
Menee vähän kauas mutta on ollut esillä aiemminkin. Sijansa on myös fulgaanisella toiminnalla. Pitkän aikavälin tilaston mukaan tällä hetkellä mennään lämpötilan ja hiilidioksidipitoisuuden osalta ylärajalla. Vaiheessa, jossa vedet virtaavat ja jonka jälkeen on odotettavissa ilmaston jäähtyminen ja hiilidioksidipitoisuuden lasku. Kysymys on vaihteluvälistä, jossa fulkaaninen toiminta ja ennen muuta megapurkaukset rytmittävät vaihtelua.
Tiedä sitten missä määrin ”ihmisen itsensä aiheuttama ilmaston muutos” kykenee vaikuttamaan tähän kokonaisuuteen tai korjaamaan tilannetta, joka väistämättä on jossain vaiheessa edessä.
Uskoisin että kaikki voitava on tehtävä, jotta olemassa olevaa tilannetta voidaan korjata.
Sori. Onhan se kestämätön tilanne, kun samaan aikaan maailmalla käytetään niin fossiiliset kuin uusiutuvat raaka-aineet. Eihän moninkertaista kuormittamista minkäänlainen ilmasto kestä. Ei ole tarkoitus kyseenalaistaa, mutta esimerkkinä Suomessa ja EU tasolla oikeaan suuntaan ollaan menossa. Haetaan ja käytetään ilmaston kannalta saasteettomia energia muotoja, niin myös metsien käytön osalta. Haetaan korvaavia vaihtoehtoja.
No eihän tässä oikeastaan sitten ongelmaa olekaan. Järjestelmä korjaa itse itsensä ja tekee sen vielä hallitusti metsien kasvua lisäävästi. Ettei vaan ole kuin hölmöläisten automaatista. Mitä enemmän tunkee sisälle sitä enemmän pursuaa ulos. Ei taida korjautua näillä paremmilla ongelman itsensä aikaan saamilla olosuhteilla tai käytänteillä. Toistavat itseään, mitä enemmän saat sitoutumaan tai varastoon sitä enemmän haihtuu taivaan tuuliin. Onhan tässä metsän käsittelytavoilla vaikutusta ja avohakkuilla oma osuutensa, vaikka sen vaikutusta vähätelläänkin.
Ehkä, metsissä on myös toisenlaista elämää. Peitteinen metsän kasvatus on tulevaisuutta. Se on sitä myös näiden hiilihorinoiden johdosta. Ei mene ainakaan kuten Timpan mallissa, jossa kannotkin toimivat hiilinieluina.
Pukkala kiinnittää huomiota hyvinkin ajankohtaiseen asiaan, eli tuhlaukseen. Avohakkuu merkitsee nopeutettua hajotustoimintaa ja lisääntyneitä hiilipäästöjä, sekä ravinteiden vapautumista ajankohtana, jolloin niitä vapautuu kaikkein eniten ja jolloin puut tarvitsevat niitä kaikkein vähiten. Tarkoittaa myös paljon työtä ja kustannuksia, joka on tuhlausta ainakin siinä mielessä, että huonosti hoidettuna hyödyttää eniten sorkkaeläimiä ja jyrsijöitä. Onhan se monimuotoisuutta sekin.
Vanhan metsän uudistamisen jälkeen kestää useita vuosikymmeniä ennen kuin kasvu uudessa metsikössä vastaa uudistetun metsän kasvua. Lisäksi hakkuutähteet aiheuttavat hiilipäästön useiden vuosikymmenien ajaksi. Maan muokkaus kiihdyttää hiilen vapautumista maaperästä jne. Näin tuolla ilmastopaneelissa todetaan. Meneehän siellä Timpan avohakatussa männikössä aikaa, ennen kuin hiilitaseet asettuvat vaadittavalle tasolleen.
Mehtäukko: Ilmastovaihtoehdoista ja siihen liittyvästä vaatimuksesta. Ettei vaan ole isommastakin erosta kysymys kuin aste-erosta, kun verrataan peitteisen metsänkasvatuksen ja avohakkuun välillä. Peitteinen sitoo ja avo purkaa ja ajallinen vaikutus luokitellaan vuosikymmeniksi eteenpäin. Taseena jopa 50 vuotta.
Peitteistä metsänkasvatusta on harjoitettu vielä vuosikymmeniä harsintajulkilausuman (1948) jälkeen, mutta ei kuitenkaan määrämittahakkuita.
Euroopassa yleisesti ja kuten Saksassa metsänviljelystä on luovuttu jo aikaa sitten. Siihen kannattaisi pyrkiä myös Suomessa, sillä metsäsektori on kadottamassa otteensa vaihtoehtoihin. Lisäpulttia antaa nämä ilmastovaihtoehdot, mutta ei kuitenkaan pidä sulkeutua vaihtoehtojen ulkopuolelle, sillä tekniikka kehittyy ja se voi olla jopa merkittävää. Vaatimus on kuitenkin olemassa ja avohakkuilla tuskin kannattaa purkaa hiilivarantoja taivaan tuuliin.
