Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Mm. Onhan hevosmetsuri hyvä elinkeino siinä kuin motoyrittäjänäkin olet. Kulut kohdistuvat suoraan metsänomistajalle. Korjuukulusi maksetaan lyhentämättöminä isännättömästä rahasta ja ainakin niin kauan, kun metsänomistajat eivät pääse tienaamaan omista rahoistaan.
Metsänomistajan puilla käytävä vaihtokauppa tai oikeastaan metsänomistajan puilla käytävä kauppa, ei ole julkista tietoa. Metsänomistajat myyvät käytännössä bulkkia, mutta sahaajan pöydällä lajit ovatkin jo erikoispuita. Sahaajat varmistavat tuloksensa laadulla ja lajittelemalla. Iso raha ja se ”lajittelulinjasto” alkaa jo metsästä. Usein myös katkonta ja toimitusosoitteet ovat muuta, mitä on ilmoitettu. Ja tuloksen ei kerrota näkyvän missään, haihtuu kuin se kuuluisa… jonnekin.
Uudella mantereella ollaan tässä suhteessa edistyksellisiä. Tukin hinta X, oliko runko tai muu könttä. Siellä ei ainakaan lonita metsässä tai viimeistään sahalla, niin kuin suomessa tehdään. Ja se tärkein, toivon mukaan myös puulla on hintansa.
En ole Timppa lehden linjaa muuttamassa. Sehän muuttuu sitä mukaa kun klusteri etenee, eikä suinkaan taaksepäin. Minähän teen näitä samoja hommia kuin sinäkin teet ja noudatan vielä samoja periaatteita kuin sinäkin noudatat. Olet kertonut noudattavasi metsän uudistamisessa myös luonnonmukaisuutta (se toinen linja) ja olet suojellut metsää. Niin minäkin olen tehnyt.
Mistä se oikein kiikastaa, jos metsätaloutta pyritään viemään eteenpäin enemmän metsänomistajan lähtökohdista. En tuota osaa epäillä, siellä se mörkö piileksii ja on puukaupassa ja elinkeinorakenteissa, ennemmin kuin metsänhoidossa.
Omistajaohjausta ja asiantuntijapalveluita, siinäpä se metsälehden rooli tuntuu olevan. Luuppi on tiukasti metsäklusterin toiminnassa. Tilaa ei jää paljoa muulle keskustelulle. Ei ainakaan puukaupan ja elinkeinorakenteen muutoksille. Ei metsänhoidon muutoksille. Luvataan kyllä sudenkuopissa rypemistä ja puistometsänhoitoa kaupunkilaisille. Sinäpä ne uusimmat tuntuu olevan. Kannattaa istuttaa se omenapuu.
Mm. Onhan se porsaan mentävä reikä siellä metsälaissa, mutta ei se poista sitäkään, että korjuuyrittäjä ahneuksissaan pistää puut pinoon, moteista maksetaan. Jäävälle puustolle on suositukset. Suositukset on myös jatkuvalle kasvatukselle, että siinä sitä ollaan niiden suositusten kanssa. Vielä kun niistetään nuorista metsistä. Valvonta jäävästä puustosta tuppaa olemaan puutteellista. Mennään helposti metsän hävittämisen puolelle.
Huonoa metsänhoitoa on myös kehityskelpoisten taimistojen ennakkoraivaaminen, jota toimenpiteenä perustellaan jopa tulevalla jk. hakkuulla?
Samoilla linjoilla mehtäukon kanssa. Jk:sta puheen ollen. Kysymys ei kuitenkaan ole mahoista maapohjista. Ei kuulu jatkuvaan kasvatukseen.
Jk puoltaa paikkaansa kohteilla, joissa se on olemassa. Jk:ta ei kuitenkaan kannata lähteä perustamaan. Siitä ei yleensä tule mitään. Menee aikaa ja vaivaa ja menetetään jaksollisen tuotoista alempina PPA arvoina jne. Jk metsä/kohde on syytä olla olemassa, sitä ei saa aikaiseksi esim. nuoria metsiä harsimalla. Laittamalla puut pinoon jk ominaisuuksia soveltamalla. Ei sovellu myöskään jaksolliseen. Näkee usein ja voidaan pitää jopa metsän hävittämisenä. Antoiko metsälaki erivapauksia tässä suhteessa. Jk hakee vielä sijojaan, niin kuin Hermannin uuni, Päätalo elokuvassa.
Onhan metsien tuottopotentiaali valtava puumäärinä, mutta myös maksettuina palveluina, kuten työpalveluina toimeentulona ja yhteiskunnan hyvinvointipalveluina. Katsotaan metsänomistajallekin vielä riittävän, mutta korkeintaan muutaman prosentin tuottona ja niin kauan, kun maksupotentiaalia riittää.
Vielä on säästömetsien rippeitä jäljellä. Nämä siinä mielessä, että tuskin ovat olleet missään laskennan korkokannassa mukana, vaan tilakauppa ja hakkuut ovat hoituneet tuntuvina voittoina etelästä pohjoiseen.
Vaikea on verrata nykyisiin tuottoihin ja laskentaan. Ei ainakaan metsänomistajan puunmyynnistä jääviin tuloihin, sillä ne menevät palveluihin ja ovat metsätalouden tuotoista se ylivoimaisesti suurin ja tuottava erä. Jopa siinä määrin, että korjuun kustannuksia ei lasketa mukaan, vaan pidätetään mieluummin puunhinnasta piiloeränä.
On vaikea uskoa, miten kauan metsänomistajat pidetään metsätalouden tuottojen ulkopuolella. On verrattavissa yhteiskunta soteen ja maakuntauudistukseen, sillä yhteiskunnalta rahat ovat loppuneet jo aikaa sitten. Miten kauan metsätaloudessa vielä jatkamaan, ennen kuin uupelo jää käteen. Missä vaiheessa metsätalouden tuotot katsotaan tulleen sosialisoiduiksi.
Valitettavasti laitetaan sulkua keskusteluun sen lisäksi, että metsänomistajat ja Mhy suljetaan puuntoimittajina pystykaupassa. Seikka, jolla olisi vaikutusta myös metsänhoidossa.
Omatoiminen metsänhakkuu ei suinkaan ole hullunhommaa, päinvastoin ja on kannattavaa toimintaa myös metsänomistajalle. Meitä tyyppejä, joilla on koneet ja edellytykset löytyy, myös markkinat. Kysymys on isommista asioista.
