Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Vassuissakin oli vastuullisia ja yhteisten asioiden hoitamiseen pystyviä ja tahtovia ihmisiä ennen, mutta ei ole enää. Tällä hetkellä sosialisointi ja kansallistamisen tavoitteet menevät edellä, kysyntä puuttuu ja yhteistoiminta tuntuu menevän kaukana.
Pipilä ja muilla (maalaisliitolainen) viittauksilla kuvitellaan lunastettavan valta tässä maassa. Se on kuvitelmaa, mutta jos niin onnettomasti sattuisi käymään, se olisi tyhmyyden huippu. Onhan vastaavilla lupauksilla lunastettu valta ennenkin tässä maassa. Mitkä puolueet vasemmistoa lukuun ottamatta olisivat valmiit jakamaan tämän tyhmyyden. Kokoomus perinteisesti, mutta sitäkin on syytä epäillä.
Ettei vaan ole jonkun ideologisesta enemmistösiivestä. Manifestissaan ei-maalaisliittolainen tarkoittaa hyvinkin maalaisliittolaista. Haukkumasana, jolla ei ole väliä kerrotaanko kohteesta myönteistä vai kielteistä, riittää kun kohde on tiedossa.
Maalaisliittolaista siinäkin mielessä, että mainostetaan maalaisliittolaisena, vaikka kysymys on vasemmiston ja ay-liikkeen agendasta ja metsäklusterin toiminnasta. Myös hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamisesta.
Vassut ja sossut kuvittelevat, että raha kasvaa puissa ja maataloudessa ja että ovat niihin rahoihin oikeutettuja. Kuvittelevat myös, että se raha on jonkinlaiseen alkutuottajan elatusapuun tarkoitettua. Ja että sen rahan on ay-liike omalla työllään tienannut.
Saahan sitä kuvitella. Tottahan ay-palkansaaja maksaa yritystukia siinä kuin muutkin. Muisti ja käsitys siitä, kuka maksaa ja mitä maksaa, on kuitenkin huono ja ettei vaan tarkoitushakuinen. Alkutuotannon tuet on syöty moneen kertaan ja siitäkin huolimatta tuottajahinnat ovat jääneet pysyvästi alas. Palkansaaja ja elinkeinoelämä ovat saaneet nauttia tästä edusta, joka on myös sellaiseksi tarkoitettu.
Tarvittaisiin rakenteellisia uudistuksia, mutta kansalliset ja EU-sopimukset eivät niin vaan ole muutettavissa.
Kyllähän ammattiliittoon kannattaa kuulua, mutta siitä ei ole mitään hyötyä. Puuntuottajalle vahinkoa, sillä puuntuottajalla ei ole toimivaa ammattiliittoa.
Se, että kaikki työttömät Suomeen on tehnyt suomalainen ay-liike, on kohtalokasta. Liikenevät rahatkin menevät työtä vailla olevan korvauksiin ja avustamiseen. Onhan metsätaloustuottaja tässä mielessä omillaan toimeen tuleva, jos vaikka noppe tulopuolta koko ajan nakertaa.
Pitäisi olla kuin Amerikassa, suositaan työtä, ei joutenoloa. Jos jouten oloon on varaa, menee niin kuin omalla vastuulla. Voisi toimia suomessakin.
Samoilla linjoilla, ei kannata myydä vaan säästää tuleville sukupolville. Pellot voi myös metsittää.
Jos tuntuu vaikealta, aina voi ottaa aikalisän ja totutella uuteen tilanteeseen. Muutama vuosi tekee vain hyvää ja hätiköityjä päätöksiä ei kannata tehdä. Meitä neuvojia riittää ja on oksan ottajia myös. Siinä mielessä kannattaa ottaa kaikki vastaan ja mennä avoimin mielin eteenpäin. Ratkaisut löytyvät sitten aikanaan.
Mitä tulee metsäklusterin toimintaan ja vedätykseen sitä kautta, kysymys on hyvinkin poliittisesta ja maalaisliittolaisesta toiminnasta. Sipilä tuskin joustaa tämän tyyppisissä asioissa, vaikka tämä ei kuulukaan suoraan meneillään oleviin kiistoihin. Hallitus on kuitenkin yhteistyökykyinen ja jatkaa sääntelyn purkamista.
Osittainen kansallistaminen on yksityisomaisuuteen puuttumista, samoin myös työoikeuteen puuttumista ja on sen luokan kysymys, että siihen on syytä puuttua. Parlamentaarinen työryhmä selvittämään metsäklusterin toimintaa, olisi hyvä jatkumo vuosikymmenien takaisille poliittisille päätöksille ja pyrkimyksille purkaa metsätalouden sääntelyä. Nykyinen hallitus voisi työryhmän perustaa, olipa tulevan hallituksen väri mitä tahansa.
”On itsekästä, että vain he, jotka ovat päässeet järjestelmään ja pysyvät siinä mukana, voivat olla äänessä. Sen sijaan liittoon kuulumattomilla tai esimerkiksi työttömillä ei ole ääntä”.
Bengt Holmström
Sopii myös metsäklusterin toimintaan kuin reikä päähän. Metsänomistajilla ei ole edes veto-oikeutta omassa asiassaan. Ovat ulkona 95 % osuudella hankinnan viittä vastaan puukaupassa ja puunkorjuussa. Asiantilan korjaamiseksi tarvitaan rakenteellisia uudistuksia.
