Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Mistähän niitä jatkuvan kasvatuksen metsiä nyt ilmaantuu, kun jk menetelmänäkin on sallittu vasta muutaman vuoden. Eiköhän kysymys ole jaksollisen hoitamattomista metsistä, joita rästejä taimistot ja ensiharvennukset yhteen laskettuna on hyvän matkaa toista miljoonaa hehtaaria. Ei niitä voi pitää tekemälläkään jk metsinä. Saahan sitä uskoa mitä uskoa, ja käy vastakkainasettelusta tämäkin.
Mehtäukko: En tarkoita valveutuneella metsänomistajalla metsäkonemiestä, johon ryhmään itse kuulut. Olet ilmoittanut tekeväsi 90 % urakointia ja n. 10 % hoitavasi omia metsiäsi.
Tunnustat käyttäväsi metsänomistajien luovuttavan mandaatin täysimääräisesti ja hoidat myös omat metsäsi tällä mandaatilla, jota mandaattia metsänomistajalla itsellään ei kuitenkaan ole?
Tuskin RR kuvaamaa pohjoisen taimettumista voi verrata etelään. Tuntuu onnistuvan siellä, jos aukon koko pidetään kohtuullisena. Isommat vaikeudet ovat täällä etelässä. Kasvatusajan pidentäminen kannattaakin päättää keinolliseen uudistamiseen, jos luontaiselle ei ole edellytyksiä. Ihan senkin takia, ettei tarvitse vahdata tuleeko niitä taimia vai ei. Mahoista maapohjista onkin jo todettu. Eiköhän jk:n edellytys ole, että kehityskelpoinen taimisto on olemassa.
Uskoisin jk:n olevan ja säilyvän osana puun tuotantoa, mutta myös pyrkimyksenä sulautua osaksi valtamenetelmää. Näin ainakin kiertoajan lopun vaihtoehdoissa. Puutavarayhtiöt myös isot, sen sijaan, että suosivat avohakkuita, joutuvat, niin uskoisin ottamaan huomioon myös markkinaetunsa. Siitä ei kuitenkaan ole havaintoa, ei edes pyrkimystä menetellä niin. Tuskin se näin tulee menemään, ei osoiteta valmiutta, hinnasta puhumattakaan, SE:kin mieluummin hinnoittelee itsensä ulos.
Kuusessa ollaan: ”JK on kannatettava vaihtoehto niissä olosuhteissa, mihin se sopii ja missä se toimii. Mutta sen tuputtaminen joka paikan ratkaisuksi on kyllä aika petollista”.
On hyvä määritelmä ja toimii siellä missä edellytykset ovat olemassa, eikä sitä miksikään valtamenetelmäksi ole tarkoitettukaan.
Se on tuo vastakkainasettelu yhteiskunnassa niin kuin täälläkin vaikea tällä hetkellä. Ei pääse puuta pitemmälle, heti on muutamat sossut sotkemassa ja vahtimassa etuuksiaan, ettei vaan metsänomistajat pääse etuilemaan.
UM: Kemeraehdot eivät ylety jatkuvaan kasvatukseen ainakaan hoidon osalta. Googlettamalla saa tuosta Kemera-ehdot.
Tiukassa on metsäpuolella asenteet, menee näinkin kun Timppa kertoo. ”Ei taida paljon taimia jäädä tai nuorta metsää säästyä”. Siihen on kuitenkin vaikea uskoa, että huippuunsa kehitetyt metsäkoneet eivät pysty taimistoja säästämään. Kyllä ne pystyvät, mutta puutavarayhtiöiden ja metsäkonemiesten agendaan se ei ole kuulunut eikä sopinut.
Onneksi jk korjuusta alkaa olla hyviä kokemuksia. Metsäyhtiötkin ovat alkaneet suosimaan jk hakkuista ostettua puuta. Vielä kun kauppatavan muutokseen ja metsänomistajien kaluston käyttöön saadaan potkua, jatkuva kasvatus, siinä kuin muukin puukauppa, voi olla ostajalle markkinaetu.
Tuo 42 vuotta on tutkimuksen kestokoealoilta, joka ei kuitenkaan tarkoita käytännön toiminnasta. Ovat hyvinkin alikasvoksia ja ovat ikänsä puolesta kehityskelvottomia, ainakin kehityksessä jälkeen jääneitä ja eivät näin vastaa niitä kehityskelpoisia taimistoja metsissä, jotka on tarpeen säästää. En usko että on vain yhdenlaisia koealoja. Se olisi todella iso edistysaskel metsänhoidossa, jos kehityskelpoiset taimistot voitaisiin säästää.
