Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Yritykselle jonka rahavirtoja tulee metsän uudistamisen kautta tämä on huono ”bisnes” (antinpoika). Tähän on helppo yhtyä.
Metsätalouden rahavirrat tulevat pääasiassa metsätilojen oston tai muulla tavalla haltuun saadun tilan puuvarantojen tai muun tulonlähteen kautta. Eli puunmyyntituloilla katetaan välittömästi tai lyhyen ajan kuluessa hankintakulut. On turha väittää, että ainakaan merkittävä taloudellinen tulos olisi metsätaloudesta itsestään lähtevää, muutoin kuin poikkeustapauksissa (kuten wanhajätkä?). Vielä kun metsälakiin otettiin nämä JK:n elementit, ei lakikaan rajoita metsänhoitoa, vaan parturoidaan lain estämättä. Minusta tämäkään ei ole varsinaista metsätalouden tuottoa, ainakaan siinä tarkoituksessa mihin laki on säädetty.
Vielä 60-70 luvulla leimattiin siemenpuuasentoja ja kuuselle suojuspuuasentoja ja valittiin siemenpuut huolella. Kelpuutettiin vain metsän parhaat puuyksilöt, jotka tekivät siementä.
Nykyään riittää, kun saadaan markkinoille lisää puuta ja voidaan hyväksyä vaikka kakkosluokan puut tai jotain vastaavaa.
Hakee paikkaansa, mutta se paikka ei ihan olematon lokero ole ja tuskin tarjottu harhaoppikaan sitä on, mitä siellä tarjoillaan.
Vähänkö harsintaa jaksollisessa kasvatuksessa käytetään tai jatkuvalle kasvatukselle ominaisia hoitomuotoja jaksollisessa kasvatuksessa käytetään. Suunnilleen kaikkea käytetään ja mitähän tämä muutakaan voisi olla kuin jatkuvaa kasvatusta. Jatkuva kasvatus ei kelpaa, mutta jaksollisen kasvatuksen hoitomuotona jo kelpaa. Kelpaa myös maisemanhoitona, puistometsänhoitona tai suojelun väliportaana kelpaa. Mitähän tämä muutakaan voisi olla kuin sossujen kusetusta.
Tuskinpa vihreät paljon vahinkoa aikaan saavat siihen nähden mitä virallinen metsäsuomi aikaan saa. Avohakkuitahan voidaan pitää yhtenä tehokkaana JK:n ja harsinnan torjunnan ohjauskeinona. Niinköhän nuorenmetsänhoidon ja taimikonhoidon rästit sitä eivät enää olekaan? Ovat vaan avohakkuun jälkeistä mittavaa metsien saneerausohjelmaa. On eriasia harsia varttuneessa kasvatusmetsässä, kuin parhaassa tuottoiässä olevia nuoria metsiä. Hyvin usein näkee pilalle harsittuja nuoria metsiä, joissa kuutiot ovat pinossa. Yleistä nykyisessä metsänhoidossa onkin harsinta, ettei peräti määrämittainen harsinta, joka ei suinkaan ole jatkuvan kasvatuksen ohjelmasta, vaan jaksollisen kasvatuksen ohjelmassa tarkoitettua harsintaa. Nykyinen harsinta on jaksollisen kasvatuksen metsänhoidossa toteutuvaa harsintaa.
MaalaisSeppo: Ei nyt kuitenkaan ihan satuja, että JK:n vastustajia olisi 98.5 % ja pinta-alan suhteessa vieläkin enemmän ja että olisi mistään taikasanoista (Rane2 poisti viestinsä). Nuo kympit ovat olemassa ja ovat minimi kustannuksista, joista en ole valmis maksamaan. Eiköhän ne taikasanat ole korruptio kartelli ja monopolit, jotka jossain vaiheessa tulevat laukeamaan.
Nykyinen puuhuolto on täsmätty pystykaupalle ja metsän jaksolliselle kasvatukselle. Mikä sitten voisi olla jatkuvan kasvatuksen tulevaisuus, jos se on täysin riippuvainen tästä nykyisestä kokonaisuudesta. Ellei saada muutoksia teollisuuden puunhankintaan, jatkuvalla kasvatuksella ei voi olla tulevaisuutta. Pystykauppa, vaikka sitä pidetäänkin parhaana ja edullisena ja sitähän se onkin, koska vaihtoehtoa ei ole, on kuitenkin metsänomistajien kustantama ja on myös metsänomistajat pois sulkeva. Koska metsänomistajilla ei ole mahdollisuutta puuntoimittajina edes pystykaupassa, miten se voisi olla mahdollista jatkuvassa kasvatuksessa, paksun lompsan se ainakin vaatii. Jos korjuun kustannukset jaksollisessa ovat jo yli puolet puunhinnasta, tuleehan siihen lisää kymppi tukin hinnasta ja toinen kymppi, jos metsänomistajat hyväksytään mukaan puuntoimittajina. Nämä kympit ovatkin sitten jo metsätalouden tuottoa.
Tuosta työstäkieltäytyjien liitosta ei vielä tiedä, on kovin vähän tietoa. Voivat olla ihan oikeassa, mutta täällä joissain puheen vuoroissa halpuuttamista tulkitaan väärin. Pidetään jopa markkina ja kilpailuetuna. Kysymyshän on tuotannonalan halpuuttamisesta, jonka markkina-arvo on jo niin alhainen, että sitä ei voi tuottaa kuin halpatyövoimalla. Tämähän ei voi olla kilpailu ja markkinaetu.
Harsintajulkilausuma annettiin niinkin varhain kuin 1948. On ajankohtainen tänäkin päivänä. Vielä 70 luvulla oli myytävänä rauhoitettuja metsiä, poimintahakattuja, tulkittiin harsittuja ja olivat edullisia. Metsiä on myytävänä vielä tänäkin päivänä, mutta ovat avohakattuja.
Jos haluat toteuttaa jatkuvaa kasvatusta, menetät puun hinnassa niin paljon, että kannattaa hakata aukoksi. Tai jos haluat savotoida itse, menetät puunhinnassa vieläkin enemmän, saat tehdä savotan ilmaiseksi. Mitä sitten on metsän hävittäminen, saat hakata aukoksi sen saman metsän, vaikka joulukuusimetsän, metsälaki ei sitä rajoita. On helppo olla vaikka JK uskovainen.
