Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Mänty valopuuna. Eiköhän luontaiset uudistumisen mahdollisuudet pohjoisessa ole paremmat. Runsaan valon ja väljemmän metsänkuvan ansiosta sitä myös käytetään pohjoisessa paljon, myös MH käyttää. Etelässä on paljon vaikeampaa.
Kiinnittäisin huomiota Timpan erinomaiseen metsänhoidon tulokseen ja mäntymetsiin. On kuitenkin epäjohdonmukaista verrata hyvää tulosta harsinnan aikaisiin kuusikon jätemetsiin. Antaa huonon kuvan verrattuna jatkuvan kasvatuksen metsään. Niitähän Timpalla ei ole ollut.
Vielä muutamia vuosikymmeniä sitten jatkuvaa kasvatusta käytettiin menestyksellä ja kysymys ei ollut mistään metsiä pilaavasta harsinnasta, niin kuin täällä väitetään ja mainostetaan.
Ay-liike on hallinnut tätä maata ennenkin ja hallitsee edelleen. Vasemmistopopulismilla vasemmisto tekee tulosta ja sillä päästään pääministeripuolueeksi. On päästy ennenkin ja seurauksena on ollut konkurssi, joka vaivoin on pystytty välttämään.
Sossut panostavat tutkimukseen ja tuote kehitykseen, mutta eivätpäs ota huomioon sitä, että rahat ovat menneet palkkoihin ja työn hintaan. Seurauksena on ollut tutkimuksen ja tuotekehityksen alasajo. Rahat eivät riitä molempiin. Lyhyesti sanottuna hyvät pyrkimykset ovat valuneet Senaattikiinteistöjen kiinteistömassoihin.
Toki normaali kehitys menee samaa rataa, mutta vasemmistolla etusijalla on Ay-liika ja palkansaajan hyvinvointi.
Siinä sitä onkin pähkäilemistä vasemmistollekin. Väittäisin, että parempaan tulokseen päästään omista tinkimisen kautta, niin kuin nykyinen hallitus pyrkii tekemään. Kalliiksi tulee sekin, että pistetään hajalle. Vasemmisto jakopolitiikan kautta, ja lähdetään rakentamaan alusta. Vihreillekin kasvamisen paikka, minkälaisessa politiikassa haluavat olla mukana.
Korjuun kustannukset ovat kipurajoilla ja ylikin. Saadaan tehoa ja kantavuutta lisää, mutta myös korjuun kustannukset lisääntyvät. Olikohan huolta sen suhteen, että puuntuottajat korjuun kustannukset maksaa. Toki tutkimusrahaa saadaan ja toivoisi sitä käytettävän monin tavoin.
Vaalit ovat jälleen lähestymässä ja vallanvaihto, ainakin kalupien mukaan on toteutumassa. Ns. jakopuolueille se sopii oikein hyvin. On aika tiivistää toimintaa ja jatkaa entiseen tapaan. Virheistä tuskin on mitään opittu ja kalustosta se ei ainakaan jää kiinni, työtä toimeentuloa ja hyvinvointia metsistä. Maataloudesta ei enää voida paksuja siivuja irrottaa, mutta metsistä vielä voidaan. Surullista.
Kieltämättä Suomalaiset metsäkoneet ja puunkorjuu on menestys tarina. Sitä on myös Suomalainen puukauppa. Eikä ole epäilystäkään siitä, että metsätalouden tuotoista palvelut on ylivoimaisesti suurin ja tuottavin tuloerä. Kelpaisi hyvin myös metsänomistajalle, mutta minkäs teet.
Puunhinta on jäänyt marginaaliin, samoin metsänomistajien mahdollisuus vaikuttaa siihen. Ruotsissa on toimiva Mhy, joka myös toimii metsänomistajien puolesta ja toimialana. Jota Suomessa ei voida sanoa että toimisi. Täällä mennään teollisuuden toimialana ja sopimuksilla, jotka rajoittavat metsänomistajien toiminnan.
Turha on metsänomistajien naukua, jos alvariinsa kuseksivat omille kintuilleen.
Paljon on kiinni puukauppasopimuksista. Suomessa puunkorjuuta ei hyväksytä metsänomistajan toimialana. On aika erikoista ja poikkeuksellista, että puutavarayhtiön urakoitsijallekaan ei onnistu oman metsän puiden korjuu omana toimialana. On hoidettava ulkopuolisella urakoitsijalla. Näin se menee Suomessa ja pystykaupassa. Ruotsalaiset ovat hoitaneet asiansa paremmin ja ymmärtävät metsänomistajan aseman.
Ruotsalaiset metsänomistajat saavat pitää korjuun omana toimialanaan. Sitä Ruotsissa ei ole rajoitettu, niin kuin Suomessa tehdään. On myös tuottoisaa Ruotsissa metsänomistajien toimialana, sitä odotellessa. Toki teollisuuden koneet ovat isoja Ruotsissakin.
Tuskin kuitenkaan ruottalaiset kuseksivat omille kintuilleen niin kuin jätkä ja suomalaiset tekevät.
Suomessa pienet pinta-alat ja suuret koneet. Yleensä Suomalaiset ottavat oppia Ruotsalaisista, mutta tällaisessa kokoluokka vertailussa menee päinvastoin. Ruotsalaiset sentään voivat pitää korjuun omana toimialanaan.
Suomessa korjuu ja puukauppa on kansallistettu, kollektivisoimalla päästään suuriin pinta-aloihin ja suuriin koneisiin. On myös erittäin tuottoisaa toimintaa, mutta ei tuota metsänomistajan pussiin. .
Tuskin metsänhoitoa voidaan pitää ongelmana, mutta uusiutuvien ja uusiutumattomien polttamista samaan aikaan voidaan pitää jo ongelmana. Meneehän uusiutuvistakin polttoon ehkä 80 prosenttia?
Polton sitouttaminen on joka tapauksessa marginaalista. Hyvällä metsänhoidolla sitä voidaan auttaa ja päästä parhaimmillaan nollatulokseen, mutta kokonaispäästöjen osalta mennään kuitenkin rankasti miinukselle. Hiilitaseen kannalta se tarkoittaa, että uusiutuvilla ja saastuttamattomilla vaihtoehdoilla pitäisi tulla toimeen ja menestyä.
Uusiutumattomien polton lopettamista on esitetty ja on aikataulutettu. Samoin aikataulutetaan uusiutuvien käytön lisäämistä. Mennäänköhän jossain 20-30 prosentissa tällä hetkellä, alkutaipaleella joka tapauksessa ollaan.