Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Ei siinä ole epäilystäkään, jos vaihtoehdot ovat isäntä itse tai se toinen osapuoli. Omaan korjuuseen menee ja onhan metsänomistajilla käytettävissä omat sidosryhmänsä tai voivat ottaa palvelun yrittäjältä tai käyttää metsäosaston palvelua, niin kuin käyttävät tälläkin hetkellä. Oleellista on, että puuntoimittajat ovat samojen toimitusehtojen ja logistiikan ohjauksen alaisuudessa. Metsäosasto ostaa, aikatauluttaa ja tehdaskuljetus olisi jäämässä (pääsääntöisesti) metsäosaston alaisuuteen ja on osa logistiikkaa.
Tämän kirjoittaja ei ole luomassa mitään omaa mallia, vaan kyllä tässä tavoitellaan aloittajan suuntaviivojen mukaisesti.
Mehtäukko on aika ranttu taksotuksen ja aikataulujen suhteen ja onhan siihen aihettakin, mutta mehtäukko itsekin metsänomistajana, en minä ainakaan epäile mahdollisuuksiasi, nehän ovat loistavat. Kumpahan nyt pitää vähän… ja tulevathan sieltä ne miljoonat uuden tarkastelun kohteeksi?
Valinnan mahdollisuuksia pitää olla, mutta ne eivät tule pystykaupan kautta. Sillä pystykaupalla torpataan metsänomistajien valinnan mahdollisuus. Valinnan mahdollisuudet avautuvat vasta puukauppaan kohdistuvien muutoksien kautta. Sitä kautta metsänomistajien on mahdollista päästä mukaan.
Se on totta, että kysymys on poliittinen ja vastakkainasettelu on rajua metsä puolella. Ei tarvitse kovin paljoa kärjistää, kun on todettavissa, että taistellaan sos. etuuksista, ettei peräti sosialistiseen näkemykseen perustuen ja että osapuolet eivät tahdo sopia samaan metsään. Taistellaan siitä, kenellä on oikeus korjata isännän puut. Isäntä itse, vai se toinen osapuoli.
Tuohon kuusessa ollaan kysymykseen en osaa vastata, olen osallistunut vain keskusteluun. Eiköhän keskustelun aloittaja ole toiminutkin sen puolesta. Uskoisin mahdollisuudet olevan työryhmissä ja poliittisissa päätäntä elimissä.
Missähän päin se Timpan esittämä toimitustapa oikein on, että sitä jopa luultavasti harjoitetaan jossain päin Suomessa. Ei sitä toimitustapaa ole olemassa, metsänomistajat on puuntoimittajina suljettu pystykaupan ulkopuolelle. Ei voi olla myöskään tietoa kustannuksista, koska metsänomistajia ei ole kilpailutettu pystykaupassa. Eli metsänomistajat eivät ole päässeet haastamaan korjuussa ja osoittamaan todellisia kustannuksiaan.
Aloittajan Lauri Vaaran tutkimustulokset osoittavat päinvastaista, mitä Timppa yrittää täällä väittää.
A. Jalkanen, ei se oikein toimi, jos metsänomistajille tarvitaan omat sopimuksensa. Ei voi myöskään olla toimintavarmuudesta kiinni, sillä metsäosastojen logistiikkaohjauksen kautta menevät myös metsänomistajien puut, jos kauppatavan muutos toteutuu, tai asia hoidetaan muulla tavalla. Onhan hankintakauppa jo toimituskauppaa ja esimerkin mukaista.
Onhan tuo aika kohtuutonta, että metsänomistajat on jätetty, tai ollaan jättämässä vain ensiharvennuksille ja nekin vain siltä osin, jotka teollisuudelle eivät kelpaa. Ei pidä ihmetellä hankintapuun vähäistä tarjontaa, ei sitäkään, että hankintapuun vähäinen osuus on kiintiöitetty. Eli rajoitetaan näiltäkin osin.
Aivan hyvin voitaisiin mennä avoimeen puukauppaan ja puun tarjontaan.
Sopivia maatiloja, eihän niitä paljoa ole. Pyrkimyshän on sama myös ammattimaiselle metsätilataloudelle ja niiden yhteistyöverkostoille. Kauppatavan muutos avaisi laajemman markkinan korjuupalvelulle ja kaluston kehittämiselle. Alentaisi kustannuksia ja sillä olisi myönteinen vaikutus myös metsänhoitoon. Eihän yhdentavan koneet ja yhdentavan metsänhoito, voi olla se ainut oikea yhdentavan toimintamalli, monipuolisuutta ja elinvoimaansa hakevalle maa- ja metsätaloudelle.
Visakallo: Sieltä tulee koko ajan uutta hälvennettävää, saamistanne vastauksista huolimatta ja mitä tulee tuohon nimittelyyn. Kysymys on poliittinen. Sossut eivät tyydy esitettyihin muutoksiin, on heidän etunsa säilyttää etuutensa metsänomistajiin nähden. Palvelusyhteiskuntaa pidetään yllä hinnasta huolimatta ja sen rahoittamiseen tarvitaan talonpoika päivässä, näin se menee ja sitä rataa…
Onhan se pieni reikä, joka metsänomistajilla on käytettävissä ja olo tuntuu aika oligopsoniselta. Metsät on sosialisoitu, jos ei yhteiskunnalle, niin ainakin teollisuudelle. Sosialistit ovat tyytyväisiä ja porvareillakaan ei ole valittamista. Toiminta on keskittynyttä ja keskitettyä. On kartellit ja on monopolit. Sini/puna ovat pitäneet huolen siitä, että ahdasta on metsänomistajalla.
Sopiihan näitä joutavia puheita mehtäukko, voisit perustella vielä yhden väittämän, tyhjät puheet.
Ei täällä ole väitettykään, että ylihintainen puunkorjuu olisi metsäkoneurakoitsijoiden syytä, tai että kysymys olisi vain puunhinnasta, mutta sillä on jo vaikusta, miten kakku jaetaan. Metsänomistajien osuus puunkorjuusta on vain n. 10-15 % ja sekin päämarkkinasta erillisellä sopimuksella, joka ei ole kilpailu kykyinen.
Punatauti se on kova tauti, jota herkkua lisättiin takavuosina ja vuosikymmeninä yhteiskuntaan urakalla. Lisättiin palkansaajan etuutta ja hyvinvointia ja uskottiin rakenteiden kestävän, mutta toisin kuitenkin kävi. Vastaan tulivat tasapainotekijät, joita nyt korjaillaan yhteiskunnassa. Ei kuitenkaan metsäpuolen rakenteissa.
Näillä seikoilla on suora vaikutus kantohintaan vielä tänäkin päivänä ja toivoa sopii, että ylihintainen korjuu ja muut seikat. Metsänomistajien mukaan tulo, saadaan kulurakenne tasapainoon.
