Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Onhan se vähän erikoista, että JK vielä 60 ja 70 luvuilla oli valtamenetelmä. Katsotaan tällä hetkellä sopimattomaksi ja toimimattomaksi menetelmäksi. Erikoista on sekin, että tuohon aikaan 70 luvulla harsinnan kieltämisen jälkeen poimintahakkuut nähtiin metsän hävittämisenä. Se, että tällä hetkellä hyväksytään, mutta että menetelmä ei pääse yleistymään, on muusta, kuin menetelmän heikkoudesta.
Teollisuus torjuu JK:n, hyväksyy kyllä muodollisesti, mutta puun ja korjuukustannusten hinnoittelulla ja hallinnoimalla pystykauppaa, ohjaa JK:n toteutumattomien listalle. Avohakkuut soveltuvat paremmin teollisuuden logistiikkaan. Sitä vastoin kauppatavan muutos ja metsänomistajien salliminen korjuuyrittäjinä avaisi JK:n mahdollisuudet.
Tolopainen päinvastoin. Suomalainen työ ei ole halpaa, siitä syystä käytetään halpatyövoimaa ja tekijät tulevat pääasiassa EU rajojen ulkopuolelta. Suomalaiset ovat hinnoitelleet itsensä ulos, eikä kysymys ole enää suomalaisten halusta tehdä töitä, vaan työn hinnasta ja siitä työn määrästä, johon ”halpuuttajat” sitoutuvat ja ovat valmiit tekemään. Tässä mielessä Suomalaisilla ei ole enää piilaaksoa ja työttömätkin kannattaa maksaa kortistoon? Ja eihän Suomen työttömät enää kelpaa ”halpatöihin”, ruksi tulee jos vaikka ovat pyrkimässä?
Vaikea on kuvitella, että metsätöitä tultaisiin pyörittämään halpatyövoimalla? Ennemmin uskon, että piilaaksossa on jotain vialla?
Halpatyö vierastyö jopa orjatyö, toivottavasti ei kuitenkaan itsetarkoitus Suomessa. Onhan näitä aloja, joita pyöritetään vierastyövoimalla jo Suomessakin. Toiminta on elintasoeroista johtuvaa, vierastyövoimalle tuottoisaa ja katsotaan tuottoisaksi myös Suomessa, mutta eihän se sitä välttämättä ole. Tuottaako esim. metsätaloudessa halpatyövoima lopulta yhtään mitään. Saavutettava hyöty ei ainakaan kertaannu puunhintaan tai metsätalouden tuotoksi, vaan mitataan ulos prosessin muissa vaiheissa. On kansantaloudellinen hyöty ja onhan siitä se hyöty, että saat tehdä esim. metsänhoidon töitä ja halpuutuksella määritellä oman palkkasi.
Ei ole epäilystäkään etteikö harmaa talous rapauta metsätaloutta. Tuon aloituksen lisäksi tarjoillaan tällä hetkellä muutakin uutta. Mikä mahtaisi olla Työstäkieltäytyjäliiton määritelmä työn halpuutuksesta?
EU:hun liittyminen samalla tavalla kuin metsäverouudistuksen siirtymäaika. Sattuvat samalle ajalle ja se vaikutus. Lisääntyneet avohakkuut ja nimenomaan avohakkuut, sillä siihen aikaan harvennushakkuita ei juurikaan tehty, ainakin huomattavasti vähemmän kuin siirtymäajan jälkeen. Katettiin myyrille (peltomyyrä) poikkeuksellisen hyvä ravintotilanne havumassa/hakkuutähteet, jonka myyrät käyttivät hyväkseen ja aiheuttivat samalla havumassojen ohella myös metsänviljelyn tuhot. Toimii samaan tapaan kuin pakettipelloilla, eli nämäkin niihin samoihin aikoihin, joita alettiin purkamaan EU:hun liittymisen jälkeen. Kysymys on poliittisista siirroista ja tässä tapauksessa myös instituutionaalisista siirroista.
Ei ole tarvinnut kymmeneen vuoteen Chanelia eikä muutakaan myyrien torjumiseksi. Olihan se 1990-2000 luvun peltomyyrien räjähdysmäinen lisääntyminen avohakkuualueilla poikkeuksellinen ilmiö. Aiheutti metsänviljelyn epäonnistumisen välittömästi uudistettaessa ja tarkoitti vaiheittain ainakin puolta Suomea. Sattuu vielä samaan ajankohtaan, jolloin tutkimus on todennut Euroopan maissa myyräkantojen heikentyneen.
Voihan se olla niinkin, että yhteiskunnallinen kehitys saavutti Suomen vähän myöhemmin. Eli tällaiset poliittiset ja instituutionaaliset muutokset alkoivat vaikuttamaan, kunnes Suomi liittyi EU:hun. Veromuutoksen ohella metsänhakkuut lisääntyivät ja toteutuivat lähes kokonaan avohakkuina, joka sekin on myyrien lisääntymisen kannalta myönteinen asia.
En tiedä millä on vaikutusta, mutta ainakin tämän luokan muutokset, kuten unioniin liittyminen, on tarkoittanut ”alusmaita” ja runsasta luonnonvarojen käyttöä. Mitä se sitten olisi voinut tarkoittaa Euroopassa? Mahdollisia myyräinvaasioita, jotka sitten metsänhoitotapojen muuttuessa ovat hiipuneet?
Aikanaan tuli otettua kantaa myyräesiintymien runsauteen, kuin myös esiintymien päättymiseen. Perustelin kantaani metsäverotuksen siirtymäajalla 1993-2006 (13 v.) ja tuon siirtymäajan runsailla avohakkuilla, eli myyrien ravintotilanteella. Myyrät (peltomyyrät) lisääntyivät räjähdysmäisesti avohakkuualueilla ja aiheuttivat tuhot.
Siitä ajasta on nyt kulunut kymmenen vuotta ja väittäisin metsänhoitotapojenkin muuttuneen sen jälkeen. On menty enemmän hoitohakkuille. Ainakin omien havaintojen mukaan siirtymäajalle verrattavat myyrätuhot ovat päättyneet. Olihan ne siihen aikaan havaittavissa, huiput tarkoitti hyvää ravintotilannetta, syklit tautia ja pedot, niiden esiintymiseen en osaa sanoa.
Ainakin paikallisesti voi toimia näinkin?
Kroonista tuntuu olevan, täällähän ei tarvitse väitellä yhtään mistään. ”Kroonikot” (vassut ja sossut) pitävät kyllä huolen siitä mistä väitellään. Ainakaan ajankohtaisista ja pimennossa pidettävistä aiheista ei väitellä. Riittää kun väitellään jostain perunaverosta tai muusta aiheista.
En ole huomannut, että metsänomistajien hankintapuista käytäisiin ”vaihtokauppaa”. Niiden mittakin on asiallista ja kontrolloitua ja osuus puukaupasta on vähäinen n. 15 %. Teollisuuden pystykaupasta tässä on kysymys. Bisnesmiesten kannattaa pohtia, paljonko jää jäljelle pakollisten kulujen jälkeen (80%), kun tuottoja putsataan vielä näilläkin metsänomistajan puilla käytävällä kaupalla ja väärinkäytöksillä.
Yhtiöt käyvät metsänomistajan puilla vaihtokauppaa, jota on pidetty hyväksyttävänä, mutta käytännössä kysymys on metsänomistajan puilla käytävästä kaupasta, joilla on markkinat. En väitä että nämä isot, mutta ainakin sahat ja pienemmät toimijat sitä käyvät. Ja mikä on tiimien osuus tässä toiminnassa, sillä onhan puun ostajan maine kysymyksessä.
Visakallo: Voi voi noita selityksiä. Ei tunnu haittaavan vaikka se sonni ei ollutkaan sonni, vaan oli jotain muuta, mistä kauppaa käytiin. Hyvin tuntuu herroille bisneksen teko metsänomistajan puilla sopivan. Ei pidä ihmetellä sitten sitäkään, jos puunmyyntitulot ovat sitä mitä ovat. On tässäkin ketjussa ollut esillä muitakin kysymyksiä, joista voi todeta sen saman. Kauppaa käydään ja sitä käydään metsänomistajan kustannuksella.
