Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Vihreiden jakopuolueena olisi syytä ajatella metsätaloutta myös elinkeinojen kannalta. Silläkin on väliä, sillä metsätaloutta ei voi olla ilman menestyvää elinkeinotoimintaa ja puuntuottajia. Museointia voidaankin pitää vaihtoehtona, jos syödään anhittomaksi. Vähänkö olosuhteiden pakosta museoituja metsiä on olemassa.
Kantojen ja hakkuutähteiden keräämistä avohakkuualueilta on pidetty huolestuttavana, ei vaan monimuotoisuuden ja eliöiden sukupuuton osalta, vaan myös metsämaan köyhtymisen osalta. Näin myös harvennuksilla tarkan energiapuun talteen keräyksen osalta. Köyhdytetty on ja siinä mielessä vaatimus lahopuun lisäämisestä on ollut perusteltu.
Ilmeisesti tämäkin vaihe metsänhoidon historiassa on jäämässä taka-alalle. Teollisuus saa jakeensa puukaupan ja korjuun yhteydestä. Siihen suuntaan ollaan menossa ja metsät sen antavat myöten.
Ettei energiabuumi ole sotkeutunut omaan mahdottomuuteensa. Ainakin puun tuottajan kannalta tuotto on vähäinen. Saahan niistä jotain vastiketta.
Onhan sillä eronsa puisto ja talousmetsän hoidolla. Puistossa lahoa ei sallita ja talousmetsässä sitä sallitaan senkin edestä.
Aivan hyvin talousmetsän hoidossa voitaisiin ja voisi olla syytäkin pyrkiä enemmän puistomaisiin hoitotapoihin. Näinhän toimitaankin ja sillä voisi olla kokonaisedun ja metsien käytön kannalta etujakin.
Eu usko, että olisi alentavia vaikutuksia. Päinvastoin, jos päästäisiin samaan vähän kevyemmillä ja siistimmillä hoitotavoilla. Saataisiin metsässä liikkuminen ja siellä viihtyminen miellyttävämmäksi ihmisille.
Tilastojenkin mukaan lahopuuta jää metsiin enemmän mitä oli tarkoitettu. Tämäkin pitäisi ottaa huomioon. Lahopuuta metsiin lisätään kaiken aikaa eri tavoin. Näin tehdään samaan aikaan, kun energiapuun kaupallinen toiminta, eli energiapuun tuottaminen tuppaa olemaan kannattamatonta. Vielä muutamia vuosia sitten Kemera huomioi hinnoittelun paremmin.
Takavuosikymmeninä energiapuu kerättiin hyvinkin tarkkaan talteen. Niiden käyttö oli hajautettua ja tuohon aikaan keskitetysti käytettiin fossiilisia polttoaineita. Tällä hetkelläkin käyttö on edelleen keskitettyä ja käytetään yhä enemmän biopolttoaineita. Näin myös metsäpään käytön osalta. Nyt mennään teollisuuden monopoleissa ja jakeissa.
Näinhän sen kuuluu ollakin, toimiva logistiikka on olemassa, mutta hintalappu on korkea ja hinta energiapuun tuottajalle on olematon. Tuottamatonta energiapuuta jää paljon metsiin.
Muistelen joskus kerrotun, että kuusi on herkkä lämpötilavaihteluille. Sen mukaan juuriston lämpötila ei saisi nousta yli 25 (20?) asteen, siitä seuraa vaikeuksia kuuselle. Ainakin kuusen siemenen karistuslämpötila ei saa nousta yli 25 asteen. Valkuaiset muuttaa muotoaan ja sillä on vaikutusta itämiseen
Jos näin on, kuivuuden lisäksi myös kuumuus vaikuttaa kuusikoiden kestävyyteen, altistaa tuhoille, asettaa haasteita taimihuollolle ja kuusen kylvölle, jota on vaikea saada onnistumaan. Kuusi on biologisilta ominaisuuksiltaan varjopuu.
Männyn sietämät lämpötilat ovat paljon korkeammat, veikkaisin jotain 40-50 astetta.
Mikähän mahtoi olla se puolue Um. Demarit olivat vallassa EU:ssa silloin kun liityttiin, niin olivat myös Suomessa. Sopimukseen kuului maataloustuotteiden puolittaminen ja toisen puolen maksaminen tukena.
Moneenkohan kertaan tuki on tullut syödyksi, ei ole antaa tilastoja, mutta sitä sopii kysyä. Lienee moninkertainen yleiseen hintatasoon verrattuna.
Rajoittamaton markkinatalous johtaa monopoleihin ja kilpailun vähenemiseen, niin siellä todetaan. Todetaan myös, että huonompiakin hallituksia on ollut. Ravistelua kaivataan Suomessakin.
Vähänkö herrat Putin ja Trump ovat maailmalla toimettomiksi jääneet. Mennään toisessa maailmassa Trumpin edeltäjien jälkeen. Tuskin on vahingoksi taloudessakaan.
Turhaa kinastelua. Oleellista on mehtäukonkin mainostaman tutkimuksen anti. Puukaupan korruptio ja siihen liittyvät monopoli kartelli syrjintä oman edun tavoittelu jne. Ohjaavat metsätaloutta ja metsien hoitoa. Saahan sitä kuseksia omille kintuilleen ja kuvitella, että näin on hyvä.
