Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset

Milläs hinnalla sitä pystykauppaa rahoitetaan, jos ei puun hinnalla?

En minäkään näe mitään järkeä siinä, että pystykaupassa metsänomistajat pidetään korjuupalvelun ulkopuolella. Että eivät pääse tarjoamaan korjuupalveluaan ollenkaan. Jossain vaiheessa tällainen kehitys on taitettava. Yksinkertaisesti siitä syystä, että korjuun hinta kipuaa kokoajan ylöspäin ja toteutuu nimen omaan puunhinnan kustannuksella. Ja kun näin on, metsätalouden on saatava katetta toiminnalleen. On päästävä mukaan toimintaan, eikä vain tyytyä maksuautomaatiksi. On aika paljonkin isommasta asiasta kysymys, kuin tuosta korjuun hinnasta ja siitä, mitä täällä palstalla yleisesti tarjoillaan.

Visakallo: Se, että metsänomistajia päästäisiin kilpailuttamaan, edellyttää kauppatavan muutosta, siirtymistä toimituskauppaan, jossa nykyiset pystymyyjät ja hankintamyyjät asetetaan samalle viivalle, eli samalle sopimukselle, tarjoamaan puitaan teollisuudelle. Toimituskauppa korvaa vanhat sopimukset ja teollisuus ostaa puuta uudella sopimuksella, niin kuin ostaa tälläkin hetkellä ja kilpailuttaa urakoitsijat, myös metsänomistajat. Kysymyshän on korjuun kilpailuttamisesta.

En usko laskevaan puun hintaan, sillä näillä vanhoilla sopimuksilla korjuun hinta suhteessa puun hintaan on mennyt kokoajan ylöspäin ja on nimen omaan toteutunut puunhinnan kustannuksella.

Planterin viittaukseen puunhankinnan suurien voittojen (500 milj.) piilottamisesta. Sinne ne menevät metsäosastojen ja korjuun kustannusten rakenteisiin ne miljoonat ja ilman, että metsänomistajilla on siihen mitään sanomista. Metsänomistajat eivät ole osallisia pystykaupassa ja ovat pakotettuja maksamaan korjuun 80-90 % markkinaosuuden mukisematta.

Tilanne olisi toinen jos metsänomistajat hyväksyttäisiin mukaan puun toimittajina ja hyväksyttäisiin kilpailemaan näistä rahoista, mutta siihenhän teollisuus ei suostu. Ei hyväksy metsänomistajia kilpailijaksi omista rahoistaan ja omista puistaan. Teollisuus tyytyy halpaan raaka-aineeseen ja toimivaan logistiikkaan, jota metsänomistajien mukaan tulo ei kuitenkaan miksikään ole muuttamassa.

On vaaransa markkinaosuuksien uusjaosta ja näiden markkinoiden löysästä rahasta, joiden jakamiseen ei olla suostumassa. Pidetään  mieluummin kiinni ”kansankodin” etuuksista ja hyvinvoinnista, joka yhteiskunnassa oli lähellä ajaa karille. Olkoon vaikka Planterin  suurien voittojen piilottamisesta ja vaikka korjuun kustannusten piiloperinnästä, jota aloittajan mukaan muissa puun tuottaja maissa ei ole.

Väitän näillä seikoilla olevan myönteisen vaikutuksen puun hintaan ja on toteutuessaan metsänomistajan kustannuksella toteutumassa tämäkin, mutta onhan avoimen ja hyväksyttävän kilpailun kautta. Kysymys on enemmänkin siitä, löytyykö kykyä ja tahtoa muuttaa puuntuottamisen rakenteita?

Metsuri motokuski: Hinta on sama kuin urakoitsijalle ja tulee muotoutumaan kauppatavan muutoksen ja kilpailun avautumisen kautta. Korjuun hintaahan emme tiedä, pystykaupassa hinta peritään puun hinnasta, mutta sen verran tiedämme, että korjuu aukolla maksaa kympin luokkaa ja harvennuksella yli kahta kymppiä. Ja on hankintakaupassa kympin verran vähemmän. Ja tarkoittaa sitä, että vaikea tässä yhtälössä on metsänomistajan tai Mhy korjuupalvelun menestyä.

Muutoksen jälkeenkin puhutaan tienvarsihinnoista. Pääset metsänomistajana samaan rintamaan urakoitsijoiden kanssa ja urakoitsijana pääset korjaamaan (myös) omat puusi. Kysymys ei ole sen kummemmasta, kuin metsäosasto ostajana ja metsänomistaja puun myyjänä, metsänomistajat pääsevät päättämään omasta puolestaan, ottavatko korjuun palveluna, vai toimittavatko puunsa itse tai oman korjuupalvelun kautta tien varteen. Siirrytään laskutusmenettelyyn. Hinnat muotoutuvat kauppatavan muutoksen, avautuvan hintakilpailun ja laskutusmenettelyn kautta. En kuitenkaan väitä, että mentäisiin huonompaan suuntaan.

On aivan turha selitellä, kun on tämä kilpailun rajoitus olemassa. Pienkonevalmistajien konkurssit tai metsänomistajien konekaluston puuttuminen tmv, ovat suoraa seurausta kilpailun puuttumisesta (Näin ainakin väitän, että myös tällä on vaikutuksensa)

Oheisessa tutkimuksessa (opinnäytetyö) selvitetään hankintakauppaa ostajan näkökulmasta. Tuskin kuitenkaan puunmyyjän näkökulma on yhtä auvoinen. Onhan hankintakauppa jäämässä (jäänyt) marginaaliin. Sen olemassa oloa perustellaan jopa sillä, että käytetään vaikka työrukkasena. Saadaan pystykauppaan sopimattomat erät, pienuutensa, laatunsa, sijaintinsa, mh. puutteen tmv. seikan perusteella puuhuollon piiriin, mutta onhan sillä hintansa. Diili on huono aiheesta metsänomistajan näkökulmastakin, mutta ei sitä voida perustella  sillä, että olet marginaalissa. Minä en ainakaan usko, että tätä rataa mennään kovinkaan pitkälle.

Puukaupassa on läpeensä korjuun kustannuksia mentävä aukko pystykaupan hyväksi. Uskotellaan jopa, että kysymys on metsäyhtiön kustannuksista, vaikka kustannusten todellinen maksaja on metsänomistaja.