Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Mitä faktoja mehtäukko tarkoittaa. Ettei vaan ole metsäkoneurakoitsijan näkemys hyvinvoinnista. Tiedät kuitenkin ketkä palveluksistasi maksaa.
Yleviä tavoitteita kerrassaan vihreiden poliittisessa tavoiteohjelmassa. Ettei vaan ole sukua valtaan erään toisen tavoiteohjelmasta. Hyvinvointia työtä ja toimeentuloa, näinhän sen kuuluu ollakin, mutta hintalappunsa se on näilläkin tavoitteilla ja maksajasta ei ole epäselvää.
On vähän omituista keskustelua. Keskustellaan mieluummin, jopa väitellään toisarvoisista asioista. Tässä mielessä ilmaston muutoksesta ja metsien hoidosta, kun pitäisi keskustella taakanjaosta ja siitä miten se olisi mahdollista toteuttaa, ettei maksaja kohtuuttomasti joutuisi kärsimään.
Ns. tukikepulit, joita haukutaan ihan aiheesta, nauttivat mieluummin omaan nilkkaansa kusemisesta, ennemmin kuin into oikeaoppisesta metsänhoidosta laantuu tai oikeudenmukaisuus taakanjaosta toteutuu.
Vaikea on Jk:n vastustajien kuvauksista jatkuvaa kasvatusta tunnistaa. Pidetään poikkeuksellisen vaihtoehdottomana metsänkäsittelymuotona, joka vaihtoehdottomuudessaan sopii paremminkin jaksolliseen metsän kasvatukseen. Kuka sen lopulta sanoo mistä on kysymys. Peitteinen ei ole ikuisesti peitteinen, sen paremmin kuin avokasvatustakaan tavoitellaan. Ei taida vihreiden tavoiteohjelmakaan asiaa sen tarkemmin määritellä, vaikka pidetäänkin tärkeänä.
Metsien käsittely muistuttaa pahimmillaan jo määrämittahakkuita, ei siihen jatkuvaa kasvatusta tarvita. Mistähän tuo metsien harsinta ja aukkojen parturointi oikein on?
Jk:n perusidea ei ole kasvattaa metsää harvennuksilla maailman tappiin. Jos näin ajatellaan, kuusettuminen on seuraus, mutta ei väistämättömyys. Jk:n idea on uudistaa metsä valopuilla siinä kuin jaksollisessakin ja myöhempi suuntautuminen ratkaisee, löytyykö edellytyksiä jatkaa Jk metsänä. Vai toteutuuko Timpan kuvailemat raiskiot ja vikaiset metsät.
Kieltämättä onhan se puuntuottajan kannalta harmillista, että kannustetaan bulkkituotantoon, tuotettavan puun määrään ja toteutetaan puusta maksettavan hinnan kustannuksella. Ja sekin laatu, joka on osoitettavissa, valuu puuntuottajan ulottumattomiin. Ihmetyttää metsänomistajien lepsu edunvalvonta, eturistiriitansa ne on sielläkin.
Siinähän ne ovat Profin sydänpuusoirot ja erikseen pintapuu hyödynnettäväksi. Sydänpuun soirot sahataan sydämen suuntaisesti ja pinnan erikoistuotteet pinnan suuntaisesti.
Puusta saatu taloudellinen hyöty on moninkertainen, siihen nähden mitä metsänomistaja saa bulkista. Puutavarayhtiöt/tiimit lajittelevat tyvet (erikoistuotteet) ja käyttävät omassa tuotannossa tai niillä käydään kauppaa.
Lajitellaan erikseen, mutta hinta metsänomistajalle on kuitenkin sama tai lajitellaan erikseen ja maksetaan muutamaa euroa korkeampi hinta, joka kompensoidaan sitten tukin alempana hintana. Pikkutukit ajetaan samaan kasaan tukkien kanssa tai osa parruista pätkitään kuitukasaan ja lajitellaan sitten sahalla.
Metsänomistajalle jäävä hyöty on olematon ja erikoispuiden markkinat ovat keskittyneet puutavarayhtiöille, johon menettelytapoja vierastavan voi olla vaikea päästä sisään.
Jostain syystä tuolla Profin insertissä liimapuu on sahattu sydänpuun suuntaisesti, ei pinnan suuntaisesti. Tekstissä oikea sahaustapa kyllä todetaan, niin kuin myös Jätkä tuolla edellä opastaa. Saadaan kestäviä aihioita listoja karmeja ym. myös ikkunapuitteita.
Sahataan männyn tervaisesta ja oksattomasta tyvestä ja pintapuusta, ja nimenomaan pintapuusta, joka antaa parhaimmillaan sen vuosisataisen kestävyyden. Myös tällainen perinnetieto on olemassa. On todettu myös, että kuiva ja kuollut sydänpuu ei anna vastaavaa kestävyyttä.
Visakallo on jäljillä ja puolustaa yhdessä Timpan kanssa täyden tuottoikänsä saavuttaneita metsiä.
Voidaankin sanoa, että harsinta on palannut Suomalaiseen metsänhoitoon. Tulonlähteenä ihannoidaan ja hyväksytään keskenkasvuiset säippämetsät metsänhoidossa. Ja nimen omaan säippämetsät, paras tuotto niistetään yläharvennuksilla jo ensiharvennuksen yhteydessä. Vertaa esim. Eurooppalaiseen laatupuun ja määrän tuottamiseen. Suomalainen metsänhoito on ajautumassa, ellei ole jo ajautunut, bio ja massatuotannon syliin.
Sen on mahdollistanut läpimittaluokkien poistaminen. Vanhassa laissa läpimittaluokilla turvattiin tukkimetsät, sen sijaan uudessa laissa niiden poistolla turvattiin Jk hakkuut. Tarkoitettiin hyvää, mutta samalla mahdollistettiin harsinta, joka on kallis harjoitus Suomalaisessa metsähoidossa.
Läpimittaluokat ovat perusteltuja myös Jk metsän kasvatuksessa ja voidaan toteuttaa myös, niin kuin on tarpeen toteuttaa muussakin metsähoidossa.
Näkeehän niitä, usein myytävien metsäpalstojen listoilla. Ettei vaan ole aivan muusta bisneksestä kysymys kuin metsänhoidosta. Voi olla urakoitsijan tilistä, mutta myös metsän parturoinnista. Puut pinoon ja pohjat vaihtoon. Tuleehan siitä 02 metsän parturoinnista vielä jotain, jos omaankin käyttöön ajattelee. Aikaa se vaatii.
