Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
En todellakaan ole valmis maksamaan hyvinvointipalveluistanne yhtään mitään. Siihen ei ole varaa?
Tuskin raakapuun valmistus on vielä puunjalostamista. Varsinkaan, kun sillä jalostamisella ja asian osaisuudella perustellaan pystykauppaan liittyvää korruptiota ja kilpailun rajoittamista. Eli katsotaan metsänomistaja kelvottomaksi hakkaamaan (jalostamaan) omia puitaan.
Tuosta laillisuudesta. Eihän käsittääkseni kilpailulainsäädännön laillisuutta (pystykauppa) ole vielä punnittu.
Tuosta mehtäukon kannasta voi päätellä sen, että siellä metsäklusterissa on joukko muitakin, ei vaan mehtäukko, suositella lääkärin vastaanotolle.
Minun tietoni ja taitoni eivät tähän riitä, vaikka pyrinkin tuomaan näitä esiin.
Tolopainen: Ja siitä, että pystykauppaan liittyvä kilpailun rajoittaminen koplataan sillä, että metsänomistajan ei katsota olevan asianosainen pystykaupassa ja että puunkorjuun todetaan olevan puunjalostamista. Kuin silläkään, että ”kun virallista päätöstä ei saatu, ei viraston kannasta voinut valittaa oikeusistuimelle LV”.
En malta olla puuttumatta keskusteluun, oliko kysymys puutavaran teosta vai puutavaran jalostamisesta. Nyt kun ainakin epävirallisesti puunkorjuun katsotaan kuuluvan puun jalostamiseen, onhan sillä vaikutuksensa suunnilleen kaikkeen metsässä tapahtuvaan toimintaan. Näin siitäkin huolimatta, vaikka kysymys on vain puuntavaran teosta.
Villistä tilanteesta on joka tapauksessa ja pystykauppaan liittyvästä koplauksesta, jota pidetään kaikkien aikojen vakavimpana kilpailun rajoituksena LV.
”Metsänomistajan pystykaupasta tekemään kanteluun virasto (kilpailu- ja kuluttajavirasto) on kieltäytynyt antamasta virallista päätöstä sillä perusteella, että metsänomistaja ei ole asianosainen puun pystykaupassa. Virasto katsoo kuitenkin puunkorjuun olevan puunjalostamista LV”.
”Samoilla perusteilla myös eduskunnan oikeusasiamiehen toimisto on ”kieltäytynyt” antamasta kanteluun virallista päätöstä LV”.
Tiedossani ei ole muuta, mitä tämän asian eteen on tehty. Olisi kuitenkin kohtuullista, että MTK metsänomistajien edun valvojana puuttuisi tähän villiin ja hallitsemattomaan tilanteeseen, joka ei voi olla kenenkään etu.
Samoin täällä, mutta se ei olekaan askel Visakallon realimailmaan.
Olen aina uskonut, kun olen metsää ostanut, että puulla on hintansa. Sitä en ole voinut tietää, että puulla ei olekaan hintaa, vaan on jalostusarvonsa ja sekin vaan, jos on valmistavaa teollisuutta. Eihän tuota ole voinut tietää, että metsätilakauppa onkin jalostusarvokauppaa.
Metsähehtaarin hinta määräytyy markkinoilla, mutta miten metsähehtaarin ylläpito sitten määräytyy, kun sen jalostusarvo on jotain 80 %, korjuun osalta yli 50 % ja hoidon 30 %. Nämä ovat sellaisia yksinkertaisia lukuja mutta ajankohtaisia, sillä eihän metsänomistajalla jää mahdollisuutta ostaa metsää siitä yksinkertaisesta syystä, että hänet ollaan sulkemassa hoidon ja korjuun osalta on jo suljettu toiminnan ulkopuolelle. Sallitaan korkeintaan tai ”Jalostusarvo sallii metsänomistajalle hankkia korkeintaan pieniä tiloja, pieniä puita tai korkeintaan pienelle sahalle toimitettuna”. Aina sitä jotain oppii ja se opetus on, että metsät eivät ole tarkoitettu metsänomistajalle, vaan ”metsäsampolle” (rahasampo), jota metsäklusteriksi voidaan kutsua.
Tuskin Mhy metsänomistajia kuppaavat, mutta se että kuppaavat, on pitemmässä juoksussa. Ei tiedä tarkoittaako koko valtakunnassa ja miten on alueittain, mutta aika heikossa hapessa Mhy alkaa olla palvelujen tarjonnan osalta. Tarjouksia ei tule ja ovat arvoltaan mitä otat. Yhtiöt eivät suosi Mhy:n suunnittelua tai kilpailutusta, vaan toimivat mieluummin suoraan metsänomistajien kanssa. Yhtiöt ovat lunastaneet korjuun ja ovat lunastamassa myös metsänhoidon. Itsehän metsäomistajat ovat itsensä loukkuun ajaneet. Rahastavat vähäisistä palveluistaan, kun pitäisi päästä markkina-asemaan. Ja koska sitä markkina-asemaa ei ole, toiminta on kikkailua selviytyä jollain tavalla. Selvää toiminta Formaattia ei ole.
Ovathan Mhy:n urakoitsijat kelpoisia noudattamaan kumpaakin kauppatapaa hankintaa että pystykauppaa ja kilpaileehan Mhy palvelun tarjoajana korjuun kustannuksista. Jos Mhy:n korjuupalvelussa pyritään noudattamaan yhtä korjuutapaa ja hintaa ”pystykauppaa”, tarvitaanko puun hinnoittelussakaan kahta hintaa ja hankintakauppaa?
Tuosta edeltävästä keskustelusta, melkein anteeksi on pyydettävä, mutta selväksi tuli. Oikeastaan siinä ei mitään epäselvää ollutkaan. Ne käsitykset, mitä nyt sattui olemaan saivat vahvistusta. Puukauppa ja korjuu ovat monopolisoitumassa edelleen ja hoito on jäämässä Mhy:lle. Se harmittaa, että korjuun osalta Mhy alkaa olla ulkona, niin kuin metsänomistajatkin. Maksajan rooli ei miellytä.
Nimimerkki Goofyn ulostulo on hyvä uutinen korjuupalvelun mahdollisuuksista. Näitä enemmän ja tämäkin uutinen muistuttaa hinnoittelun vaikeudesta.