Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Tykkäät tehdä aukkoja, mutta metsän kasvatusta voidaan myös jatkaa. Merkittävät tuoton tuloerot ovat siinäkin ja ihan normaaleilla hoidon kustannuksilla ja puunhinnoilla.
Tuskin on tarvetta korjailla, 2/3 osan poistumalla ja jäävä puusto 100 mottia kuitupuuta, ei ole mahdollista. Metsän taantuman ja hävittämisen puolelle menee ja voi olla jopa suositusten mukaista. Kolmanneksen poistumalla ja puuvalinnoilla tulosta jo tehdään?
”Pohjapinta-ala on sokea mittari”, sanoo Arvo Kettunen. (Arvo Kettunen taulukot). Kettusen taulukot on erittäin tehokas tapa toteuttaa jatkuvaa kasvatusta. Menee vielä kirkkaasti ohi tarkkuudessa ja tuotossa, ohi pohjapinta-alojen?
”Riittää kusta ruikkia”, joko on liitetty hyvän metsänhoidon suosituksiin? Edelleen on tarve erilaisten metsänhoitotoimien rajoittamisessa. Paljon käytetty tapa on esim. pistetään rahoiksi, likviditeetti riittää uusiin taimiin (ei pakollinen), mutta myös kierrätykseen. Uuteen metsään, on sitä ”tuottavinta” metsänhoitoa. Mutta on myös syvällä metsänhoidon taantumassa, tämän tyyppinen metsänhoidon hyväksikäyttö.
Kova tuntuu olevan tarve selitellä. Eivät ole jk metsiä, ei ole jk metsien hoidosta aiheutuvaa kasvun taantumaa. Vaan lain salliman metsänhoidon hyväksi käyttöä. Vajaatuottoisiksi hakattuja metsiä. On muutamia laissa kunnioitettavia metsänhoidon periaatteita, joilla metsä saadaan tuottamattomaan tilaan. Siinä mielessä on turha selitellä metsänhoidon tuloksilla, kun fokus: Sen ainakin pitäisi olla hyväksi käytön rajoittavissa ja metsänhoitoa edistävissä toimissa.
Sen näkee tuolta tienvarsilta, napsittu on ja mieluusti jk metsistä. Siihen ei muutaman prosentin jk metsät riitä?
Missä ovat jk metsät, jotka riittävät osoittamaan metsänhoidon paremmuutta. On niistä kerrottu, vai ovatko enemmän mainostemppuja ja kusettamista. Hoidettu jk metsä tuottaa ja siihen tuottoon ei sisälly mainostemppuja. Nyt kun Suomen metsät alkaa olla putsatut, missä ovat tuottavat metsät? Metsien kasvun kerrotaan kääntyneen laskuun. Harvassa ovat tukkimetsät.
Sen verran Konsta olet jk laskelmiesi puustopääomista kertonut, että ovat alle optimiarvojen. Kerrot elpymisen olevan hidasta ja tulosta ei synny. Jaksottaisen harvennustaulukot ovat tutkimuksen optimoimat ja jaksottaisen kasvatushakkuissa tavoitellaan kolmanneksen poistumia. Vaikeuksia näillä arvoilla ei ole ja siihen samaan pitäisi pystyä myös jk metsänhoidossa. Jos olet käyttänyt laskelmissasi jk suositusten mukaisia arvoja, tulos on ymmärrettävä. Taimistot jäävät usein saamatta ja siitä näkökulmasta katsottuna myös jaksottaisen metsät uusiutuvat ja taimettuvat. Luonto kyllä hoitaa tehtävän ja kannattaako jk metänhoidossa lukkiutua pakkokeinoihin, kun paljon laajemmasta asiasta on kysymys.
Ei korjattavaa, nyt on mentävä.
Poistuma 16 vuodessa 240 mottia umpimetsään, on yli puolet tai 2/3 osaa puustopääomasta. Huonot on kokemukset ja isot menetykset. Metsät eivät kestä näin äkkimuutoksia. Varsinkaan kuusikot isoille muutoksille.