Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Puukin on syytä tarkentaa, missä korjuun ja ALV.n vähennysoikeus on olemassa?
Tuskin kuitenkaan sahayrittäjä kahteen kertaan maksaa korjuun ja puunhankinnan kustannuksia, kun ei maksa sitä ensimmäistäkään kertaa. Ne on vähennetty jo puun hinnasta ja metsänomistajalta jää saamatta paljon muutakin, kuten korjuun vähennysoikeus ja alvin palautus.
Kieltämättä bulkin sahaajat menestyvät heikommin. Lajittelussa ja erikoistuotteissa se on.
Mitäpä siinä metsänomistajalla on paljoa sanomista, kasvattaa laatua ja toivoa puulle parempaa hintaa. Sitä odotellessa, taisi olla hiljan uutisia Euroopan pisimmästä ja tehokkaimmasta lajittelulinjastosta.
Ettei vaan ole ylivoimaisesti halvin nopein ja tehokkain tapa päästä käsiksi tukkimetsään, ostamalla uutta metsää pystyyn.
Minkähän takia muuan sahuri ja palkin tekijä tuli Kemijärvelle. Olisiko laadulla ollut jotain tekemistä sen kanssa ja tietenkin niillä tulevilla tukkimetsillä, jotka Kainuuseen ja Lappiin ovat varttumassa. Tuo Tolopaisen väittämä pohjoisen puun laadusta on ristiriidassa, puhutaan eri asioista.
Tottahan Suomalaisen puun logistiikkaan ja markkinaan ei sovi puun laatuvaatimuksilla erittely, ei ainakaan erittely vuoden aikojen välillä. Ei tunnu sopivan ns. luomukaan. Kiistatta kuitenkin kesäpuu on laadultaan huonoa ns. räkäpuuta, valuvaa puuta, huonosti säilyvää ja sinistyvää puuta. Se, että logistiikka hoitaa kesäpuun ja kuivauksen, ei poista sitä, että kysymys on edelleen siitä valuvasta ja herkemmin pilaantuvasta kesäpuusta.
Epäilemättä tässä on markkinarako ja monet sitä käyttävätkin. On edellytys hirsirakentamisessa ja väittäisin hyvä suositus myös muussa rakentamisessa. En lähtisi pilaamaan esim. Kainuun ja Lapin hyvää rakennuspuuta kesäkorjuulla.
Laatupuu on aina hinnakkaampaa, olkoon vaikka mielikuvilla tuotettua puuta. Hintaa myös priorisoidaan monella eri tavalla. Puutavarayhtiöt esim. lajittelevat ja hallitsevat markkinoita. Vaikea siihen on tunkea ulkopuolelta, monet kuitenkin onnistuvat. Mielikuvamainonnasta se on joka tapauksessa puolin ja toisin, mitään ei ole todistettu.
Peitteisestä metsänkasvatuksesta tässä oli, ei sinällään mistään uudesta asiasta ole kysymys. Puuta saa sitä korjaavilta yrityksiltä ja metsänomistajilta. Se, että sahataan erikseen, pitäisi olla senkin myönteinen asia. Eihän puutavarayhtiötkään suosi peitteistä metsänkasvatusta ja maksavat siitä vähemmän. Onhan tämä siinä mielessä tervetullutta avaamaan uusia markkinoita.
Tässä voisi olla mahdollisuuksia myös muuhun innovointiin esim. Puutavara on tulossa ulkorakentamiseen. Sama vaatimus on myös muussa rakentamisessa. Hoitaa korjuu puun lepotilan aikana, joka puu laatuominaisuuksiltaan on aivan muuta puuta kuin kesäpuu. Siitä puustakin ollaan valmiita maksamaan enemmän.
Luomakunnan lisääntymisaika koskee muitakin lajeja ei vaan lintuja. Nauttivat myös laissuojaa.
Kevät on huono aika korjuulle. Kelirikkoaika aiheuttaa katkoksen korjuulle ja tiestön käytölle joka tapauksessa. On nila-aika, puuston lisääntymisen ja kasvun aika, joka nyt ei sinällään vaikuta korjuuseen, mutta on syytä ottaa huomioon. Nila-aika, eli puun räkäaika, puun eliksiirien valumisen aika, on puun laadun ja kestävyyden kannalta huonoin mahdollinen korjuun aika. On myös metsälle aiheutuvien vaurioiden osalta huono aika.
Luomakunta ansaitsee tietyn rauhoittumisen ja rauhoittamisen ajan. Kysymys on asioista, jotka toivottavasti ovat yhteen sovitettavissa, niin kuin tällä hetkellä jo tehdäänkin.
Menneestä myös voidaan jotain oppia ja sanoa, että ennen oli paremmin. Tässä mielessä aika kultaa muistot. Tällähän ei ole mitään virallista statusta, mutta ei ollut myöskään ongelmaa metsien monimuotoisuuden kanssa. Ei ollut hoitamattomia metsiä siinä mitassa mitä niitä tällä hetkellä on. Ei myöskään pakkoa avohakkuiden kanssa. Käytettiin myös peitteistä metsänhoitoa, joka auttaa monimuotoisuudessa.
Näinhän sitä toimitaan tälläkin hetkellä, mutta sen saavuttaminen on monin verroin vaikeaa. On näitä metsänhoitoon ja puukauppaan liittyviä kysymyksiä, joiden osalta ei voi muuta sanoa, kuin mennä eteenpäin ja ratkoa kuntoon. Sen jälkeen ollaan aivan uudessa tilanteessa, jossa monimuotoisuus näyttäytyy uudella tavalla.
Ei ole syytä epäillä, etteikö seka- ja hajakylvö toimi. Se toimii ja hyviä taimistoja on tullut ja vielä kustannustehokkaasti. Pienellä vaivalla ja melkein nollakustannuksilla, suuriakin alueita on uudistettu. Tiedä sitten, mikä on turhaa työtä, jos omalle työlle ja omille palveluille ei lasketa.
Turhaa työtä voi olla se maksettu palvelukin, jälkityöt ainakin on kaikilla ja hintalappu maksetuissa palveluissa on korkealla. Ei ole epäilystäkään, etteikö kustannusten kattamiseen vanhoja kuusikoita ja säästömetsiä ole tarvittu. Ettei vaan niiden varassa ainakin toistaiseksi hyvää metsänhoidon tulosta ole tehty.
