Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Olikohan siitäkään mitään haittaa, jos se palkkitehdas oli väärässä paikassa. Riittää kun metsät ovat oikeassa paikassa ja että niitä on riittävästi, ainakin 400 km toiseen suuntaan ja 200 km päinvastaiseen suuntaan, hyvässä kasvu ja tuottovaiheessa olevia männiköitä. Olikohan siitäkään haittaa, jos joku on osannut maisemoida itsensä oikeaan paikkaan.
Onhan se katkonnasta jos metsäosaston/tiimin toiminnasta, siitäkin mihin puumarkkinoilla on tultu. Hyvää ei tiedä metsänomistajan puilla käytävä kauppakaan. Sitä käydään ja perustellaan luvallisena vaihtokauppana, jota se ei kuitenkaan ole. Metsänomistajalle maksetaan yleensä bulkista, mutta ”vaihtokauppa” on jo sitten aivan muuta, erikoistuotteita ja laatuluokkia. Mo menettää kaikesta, ettei vaan ole se tavallinen tarina ja on metsätalouden kannattavuuden kannalta olennainen tekijä tämäkin.
Mehtäukko, hyvästä esimerkistä käy joka tapauksessa.
Visakallo: Kysymyshän oli mehtäukon esimerkistä metsänomistajan puilla käytävästä kaupasta.
Onhan tuo hyvä esimerkki metsänomistajan puilla käytävästä kaupasta.
On rinnastettavissa myös sen kanssa, mitä metsätalouden kannattavuusongelmissa metsänomistajien ulos sulkeminen tarkoittaa. Menetettyinä korjuun osuuksina 80-90 %, korjuun euromääräisenä menetyksenä n. miljardin euron luokkaa, korjuun vähennysoikeuden menettäminen ja sitä vastaavavan alvin palautuksen menettäminen n. 100 milj. euroa.
Timppa: Kysymys on myös tulonsiirrosta ja pakkosiirrosta sikäli, että puukaupoille pääset vain ottamalla korjuupalvelun puukaupan kylkiäisenä. Mitä tämä muuta on kuin metsänomistajan sulkemista. Et pääse osalliseksi omista rahoistasi, et urakoimaan omista puistasi, elinkeinoasi et voi harjoittaa ainakaan omassa metsässäsi, puhumattakaan muista etuuksista.
Timppa, kysymyshän ei ole muusta kuin niiden metsänomistajien etuuksista, jotka haluaisivat urakoida omassa metsässään, sinun kuitenkaan menettämättä etuuksiasi.
Huudellaan jo riinpiisiä apuun…
Eipä kestä Timppa: Korjuun kustannukset, aina tehtaan portille (myös oheiskustannukset), ovat sinun kustannuksiasi ja peritään piilokustannuksina myymiesi puiden hinnasta. Se, että ostat korjuun palveluna, ei poista sitä, etteikö kustannukset ole sinun kustannuksiasi. Toinen asia on, miten pystykaupan ”korruptio” perinnän ja tilitykset järjestelee, ei ole julkista tietoa. Et saa myöskään korjuun vähennysoikeutta, vaikka sellainen sinulle, kuin kaikille muillekin puunmyyjille kuuluu (yli puolet puun hinnasta). Se, että jätät korjuun kustannukset huomioimatta kannattavuuslaskelmissasi, antaa täysin väärän kuvan metsätalouden kannattavuudesta.
Edelleenkään hyvää ei saada halvalla. Halpaa puuta ja hyvää infrastruktuuria. Kysymyshän oli metsähoitotavoista. Tuolla aiemmin jo todettiin, VMI mukaan pahimpia ovat tasaikäisinä liian tiheänä kasvaneet männikkö tai koivikko. Eli jaksollisen hoitamattomat riukumetsät.
Minulla ei ole mitään syytä seurata sossujen ideologiaa, sillä metsärahat ovat siellä aidan toisella puolella ja niillä käydään kauppaa, oikeastaan kenenkään puuttumatta ja metsänomistajan kustannuksella.
Timppa esität mieluusti metsätalouden kannattavuusluvuiksi jopa 70-80 % ja jätät korjuun kustannukset huomioimatta. No, nehän ovat piilokustannuksia ja perintä toteutetaan piiloperintänä. Ovat kuitenkin metsänomistajien rahaa ja on merkittävä tulonsiirto, yli puolet puunhinnasta teollisuudelle.
Harrastelija: Kysymyshän oli metsäosaston metsänomistajan puilla käymästä kaupasta.