Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Olen kylvänyt muokatut kylvöalueet mänty kuusi sekasiemenellä. Sekoituksessa on kuusta vähemmän ja lisäksi rauduskoivua hajakylvönä. Siemenet ovat itse kerättyjä ja karistettuja. Niiden saanti on helppoa ja kustannustehokasta.
Ajatuksena on ollut hoidon kustannukset ja taimistoja uhkaavat tuhot. Myös viljelyn onnistuminen, sillä hirvet jotka uhkaavat, napsivat ensimmäisenä rauduskoivut, hieskoivut säästyvät ja toiseksi männyn taimet ja kuusen taimet säästyvät.
Sitä ei voi kieltää, että olo on kuin hirvilaidunta perustaisi, mutta minkäs teet. Jotain pitää tehdä, ellei avohakkuilta aio välttyä. Näyttää myös toimivan, sillä kuusen taimet osaltaan ovat varmistamassa hyvänkin sekataimiston syntymisen.
On se kaikilla kunnon metsämiehillä oltava kotitarvepalsta, mistä saa tarvekalut ottaa ja onhan siitä paljon muutakin iloa elämässä. Voi pitää muuten vaan tai vaikka puistona, sellaisena mieleisenä. Onhan se kauheaa, jos kaiken karvaisilla änkyröillä ja vänkyröillä ollaan vaivaamassa hoitometsiä.
Taka-askeleita se ottaa suomen metsähoito, sillä niinkin tärkeä asia kuin kulttuuriperintö on menetetty. Mistä niitä ottaa tarvepuita kun niitä ei ole. Ei ole enää kunnon mastopuita ei paininpuita. Nekin mitä vielä on jäljellä hävitetään. Ei ole enää kunnon jalaksia ei kaaripuita, tervanpoltosta tai pärepuista puhumattakaan.
Onhan se aika paljonkin eri asia puolueen virallinen linja ja populismi. Millä argumenteilla ollaan päättämässä asioista tai ei sitten olla päättämässä. Ainahan voidaan uppoutua liialliseen populismiin ja oppositioon. Voi saada kannatustakin, mutta riittääkö se sitten päättämään asioista. Veikkaan että ei riitä lähellekään, saavat vihreätkin pähkäillä huuli pyöreänä siitä mistä päättävät. Puolueiden asiakysymykset ovat sittenkin lähellä toisiaan, ei sinne heitellä mitä vaan. Onneksi vasemmistohallitus ei ole mahdollinen.
Ei mitään asiaa loisimaan ainakaan meittin metsään, siitä on moninkertaiset kustannus-seuraukset metsätaloudelle, mitä luontojärjestöt voivat aiheuttaa. Kysymyshän on varsinaisesta katkaisuhoidosta, sillä yhteisomistukseen perustuva malli on monin verroin pahempi kuolinisku metsätaloudelle, kuin mitä luontojärjestöjen toiminnan rajoittamisella voidaan saavuttaa.
Tämän kertainen (Toivo) myrsky romauttaa jälleen kerran puunhinnan. Tai antaisiko aiheen yhtiöille romauttaa puunhinta. Näinhän siinä on käynyt ennenkin. Täällä kertaa kuivat maat ja juuristojen pitävyys estivät pahemmilta tuhoilta. Mutta kesä- ja syysmyrskyt ovat vielä kokematta. Yleensä lomien jälkeen puunhinta on romahtanut.
Näillä, jotka pidättelevät metsänomistajaa, ei kuitenkaan ole vaikutusta teollisuuden innovaatioihin. Päin vastoin. Teollisuus saa jälleen kerran halpaa raaka-ainetta, josta hyötyy vasemmiston punavihreä metsäsampo, mutta joka ei hyödytä metsänomistajaa. Saahan olla mukana tukemassa kansantaloutta ja hyvinvointia.
Tuskin kuitenkaan luontojärjestöillä on tekemistä metsätalouden kannattavuuden kanssa. Se, jolla on merkitystä ovat vasemmisto sossut, työtä toimeentuloa hyvinvointia. Mistäpä sitä muualta mitataan kuin alkutuotannosta. Maataloudesta ei ole enää mitattavissa, mutta puujalasta ja jopa siinä määrin, että työn käsite on ymmärretty väärin. On esim. Jeessin torpparit, jotka pitävät huolen työluvista, jäljellä on sentään nimen allekirjoitusoikeus. Siihen kollektiivi ei ole pystynyt.
Sitä ne ovat isännätöntä rahaa kaikki ilmaispalvelut, metsänomistajien maksamia ja metsänomistajat maksavat vielä osingoista alempina tuottoina.
Eipäs konemiehet valita enää huonosta kannattavuudesta, niin kuin takavuosina valittivat. Korjuun kustannukset ovat jo yli puolet puun hinnasta ja oiskoon näillä ilmaispalveluilla ja metsänomistajien puilla käytävällä kaupalla jotain tekemistä kannattavuuden kanssa.
Sehän sopii konemiehille, että välikädet nettoaa ja puuntuottajalle jää vain murusia. Eikä missään tapauksessa hankinnalle kannata mennä, jää se tuottava osa isännätön raha saamatta. Ja sen maksavan possun kuolettaminen on sekin vähän kyseenalaista, menee vielä hyvät bisnekset ahneuksissaan.
