Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Mehtäukolta on jäänyt huomaamatta, että ainakaan Jovain ei ole purkamassa metsätalouden käytäntöjä, vaan on vaatimassa metsänomistajia näihin hyviksi todettuihin käytäntöihin mukaan. Sitä kautta on mahdollista saada myös puunhintaan kohennusta.
(Mehtäukko edellä, viesti näyttää poistetun)
Sitä minäkin olen epäillyt, että ei ole tarvetta.
Puutavarayhtiön ostomiehen ja konemiesten tuskan kyllä ymmärrän, varjelevat kuin valtiosalaisuutta, ettei vaan metsänomistajat pääse avaamaan puukauppaa ja siihen liittyvää korjuun ja metsänhoidon kartellia, mutta metsänomistajien toimintaa vastoin omaa etuaan pidän jo anteeksi antamattomana.
Eihän Jk:ta rajoita hyvät metsänhoidon käytänteet, niitä kyllä riittää. Kysymys on enemmänkin muista metsänhoidon ja logistiikkaan rajoittavista tekijöistä. Niinhän se on, että hyvätkään metsänhoidon käytänteet eivät tahdo sopia samaan metsään. Kysymys on valinnoista, mutta myös pois sulkemisesta.
Näin vaikeana tykkyaikana, puujalka ei tahdo tuottaa edes niin paljoa, että olisi varaa pitää väylästöt kunnossa. Onhan se niinkin, että hyvää ei saa halvalla, halpaa puuta ja hyvää infrastruktuuria. Hintansa on silläkin, että jakelulinjat joudutaan kaapeloimaan maan sisälle, entäs liikenneväylät, mitä niille tehdään?
Osasyynsä nykyiseen tilanteeseen on tällä uusmuodikkaalla metsänhoidolla. Otettiinhan aikoinaan kohtuullisen suuri urakka, eli suomen metsien kokoinen urakka viljelymetsätalouteen. Onhan siitä tavoitteesta jo puoli suomea tingitty ja lisää joudutaan tinkimään. Isosta urakasta on kysymys edelleen ja tuskin riukumetsien hoito tulee vähenemään tulevaisuudessakaan, ellei saada uusia elementtejä mukaan, ainakin ylivoimaisia ponnisteluja se vaatii.
Vaikea metsätalouden kannattavuudesta on saada selvää, jos ei tiedetä keneen lukuun urakoidaan ja kuka maksaa?
MaalaisSepolta kysyisin, kuka ja ketkä ne urakointikoneet maksaa, jos ei metsänomistajat? Korjuun maksuliikenne voisi olla päinvastaiseen suuntaankin, nehän ovat miljardiluokkaa. Kyllä niillä rahoilla metsänomistajatkin muutaman koneketjun voisivat ostaa. Uskoisin sijoitusmuotonakin olevan varsin tuottoisan, mutta edellyttää pystykaupan lakkauttamista, sillä metsänomistajat on suljettu sen korjuumuodon ulkopuolelle.
Aivan, mehtäukko olet siinä onnellisessa asemassa, että edustat puutavarayhtiön sopimusurakoitsijana ja metsänomistajana onnelan sitä tuottavaa puolta. Meinaatko mehtäukko ihan tosissasi, että tuotannolliset ja taloudelliset oikeudet (etuudet) kuuluvat vain itsellesi (TARKENNUS, tarkoittaa urakoitsijaa ja metsäosastoa). Ja sitä, että jätät metsänomistajat nuolemaan näppejään. Korkeintaan hyväksyt metsänomistajat puukaupan toisena osapuolena. Ainakaan urakointioikeutta metsänomistajalle et ole antamassa ja sitä, että metsänomistajat voisivat urakoida omia puitaan omassa metsässään?! Sitä kyllä vahvasti epäilen, että näin tulisi jatkumaan jatkossa…
Eiköhän pienaukot ole tarkoitettu poistettavia valtapuita ja puuryhmiä varten. Kohteita jotka ovat jo valmiiksi taimettuneet tai poistetaan taimettumista varten. Toimii kuuselle varjopuuna, mutta hyvin huonosti tai ei ollenkaan valopuille. Valopuut tarvitsevat uudistuakseen aukon, siemenpuut tmv. järjestelyn, jossa valo riittää, pienaukoissa se ei riitä.
Suunta kuitenkin lienee selvä, lisääntyvät kustannukset ja laskeva tuotto. Suuruuden ekonomia se toimii metsätaloudessakin, metsäsampo jauhaa ja syö alkutuottajan pääomaa yhä kiihtyvällä vauhdilla. Ei auta vastaan hangoittelu, ei toiminnan sovittaminen, ei lisähehtaarien osto, aina tuppaa lisätyille tuotantopääomille löytymään ottajansa. Yhä harvemmassa taitaa olla metsätaloudessa menestyjät. No hieman karrikoiden, mutta metsäala on hyvää vauhtia keskittymässä.
Harvassa taitavat olla myös ne menestyjät, jotka välttävät monopolit ja kartellit ja onnistuvat luomaan oman toimintansa ja markkinat, erikoistuvat ja välttävät metsätaloutta vaivaavan rahastuksen. Toivottavaa se on, mutta vaikeaa, niin kuin on todettu…
Onhan se uudistamisen epäonnistuminen riski olemassa jaksollisessa siinä kuin jatkuvassakin, sillä eihän Jk ole jatkuvaa kasvattamista ja harventamista (harsintaa, yläharventamista, poimintahakkuuta tmv. miten sitä kuvataankin), vaan on jossain vaiheessa uudistaminen aloitettava alusta. Toki myös jatkuvana onnistuu, mutta on enemmän kohteesta kuin myös taitolaji. Väitän edelleen näiden uusmuodikkaiden riukumetsien olevan hoitamattomia jaksollisen kasvatuksen metsiä, sattuu myös usein kohdalle. Jk:n pohjapinta-ala ja kasvutila kielii muusta ja niinhän se on jaksollisessakin, oikein ja ajallaan hoidettuna.
En tiedä ottaa kantaa tuohon hirvikanta arvion virheellisyyteen enkä metsästämiseen, mutta hirvien kerrotaan myös vaeltavan. On todettu jopa massamuuttoja ja jopa 1000 km siirtymiä.
Vanhat hirvimiehet kertovat hirvien vaeltavan idästä. Väittävät sieltä tulleen jopa massamuuttoja, joka tarkoittaa huomattavaa hirvien lisääntymistä alueella. En tiedä oliko aihetta viime syksynä, mutta kertoman mukaan ainakin kuluvan vuosikymmenen alussa, jopa massamuuttoa olisi esiintynyt. Silloin venäjällä oli laajoja metsäpaloja muutaman vuoden aikana. Savut ulottuivat laajasti suomeen ja väittämän mukaan toivat hirvikarjaa suomeen. Paluumuutosta ei ole tietoa, mutta asiahan on tietenkin mielenkiintoinen?
