Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Epäilen, että mehtäukon rahapuut eivät ole jatkuvan kasvatuksen metsiä, oiskoon mieluummin niitä uusmuodikkaita metsiä? Eivät muutenkaan hoidon puutteessa olevia metsiä, vaikka niitä täällä mieluusti jatkuvaan kasvatuksen metsiksi tarjoillaan. Ovat jaksollisen kasvatuksen hoitamattomia metsiä, tykky ja myrskytuhoille alttiita taimistoja, nuoria metsiä ja harvennuksia, joita jaksollisen hoitamattomat metsät valitettavan usein ovat. Eli on annettu kasvaa pilalle, on tuhottu se hyväkin metsä, jätetty säipät, haettu kuutioita jne.
Hoidetut jatkuvan kasvatuksen metsät eivät ole säippämetsiä, harvemmin myöskään tuholle altistuvia metsiä. Tilastojen mukaan eivät ole yleisiä ja kokemuksetkin niiden hoidosta tuppaavat olemaan sen mukaiset. Jaksollisen hoitamattomia metsiä tarjoillaan täällä jatkuvan kasvatuksen metsinä.
On aloja jotka ovat jo kokonaan vierastyövoiman varassa. Suomalaiset eivät kilpaile näistä töistä palkkatason työmäärän tmv. osalta, vaan tyytyvät mieluummin ilmaiseen ylläpitoon, jos muuta parempaa ja mielenkiintoisempaa työtä ei ole tarjolla. Vierastyövoima polkee hintatason ja hankaloittaa suomalaisten työn saantia näiltäkin osin. Etuuksilla kilpaillaan työn hinnasta. Ei vaikuta tilastoihin, mutta lisää rajusti työllisyys kustannusten hoitoa. Voidaan sanoa, että suomalaiset maksattavat itsellään työllisyyskustannuksensa hoidon. Ongelmaahan ei olisi jos… Suomessa on paljon myös EU:n ulkopuoleista halpatyövoimaa.
Eihän tavoite työttömän aktivoimiseksi voi olla kuolleena syntynyt ajatus. Eiköhän sieltä päästä työttömyysongelmaa ole syytä lähteä purkamaan. Lieneekö vastikkeettomalla rahan jakamisella luukulta muuta tarkoitettukaan, kuin panostaa yhteiskunnan kannalta kalliiseen ylläpitoon. On perustuslaillinen velvollisuus ja ties mitä. Kalliskin, onhan elintaso korkea ja myös työttömän etuudet täytyy olla sen mukaiset. Kieltämättä onhan siihen hyvinä aikoina ollut varaa, mutta ei välttämättä enää. Menestymisestä kielii mm. elintasopakolaiset?
Varsinaisesti Suomessa ei ole työttömyyttä, on vain työttömyysongelma. Hyvin pitkälle kotikutoinen ja kotivetoinen elintaso-ongelma. On toki kohtaantumisongelma, mutta myös kohtaamisongelma, joka ei kuitenkaan ole Suomalaisille tarkoitettu? Menee valitettavasti vierastyövoimalle. Mitä kaikkea onkaan työaloja, jotka ovat kokonaan tai osittain vierastyövoiman hallussa. Mistä kaikesta tämä johtuukaan, mutta ei se ainakaan työhaluisia näytä veltostuttavan?
Onhan se vähän krouvia, mutta menköön. Hyvähän se on neuvoa kun on eletty vastaavia aikoja, vuosia aikaan Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen…. Tällä hetkellä ulos pääsy näyttää olevan vaikeampaa. Ajat ovat toiset ja valta on instituutioilla. Eletään vuosia aikaan Ay, EU, Ay, EU…..
Niitä tuppaa tulemaan muita muotoja ja vaihtoehtoja sinne metsäänkin. En tiedä onko tarkoituksen mukaista naulita itseään yhdelle vaihtoehdolle. Kannattaa noudattaa tiettyä varovaisuutta ja käyttää hyväksi myös metsän tarjoamat mahdollisuudet. Tuskin on mahdollista hoitaa Suomen metsät keinollisen metsänhoidon kautta, hintalappu on jo tällä hetkellä korkea. Siihen kun lisätään vielä korjuun teknologian kustannukset, yli puolet puun hinnasta, niin mitä siitä jää?
Ennemmin kannattaisi ryhtyä purkamaan sääntelyä, eli metsätalouden nykyiseen tilanteeseen johtaneita esteitä. Avata metsäklusteri aika paljonkin erilaisesta lähtökohdasta.
Lisäys.
Saataisiin metsänkäsittelytapoja muutettua ihan oikeasti. Se kuitenkin edellyttää metsänomistajien hyväksymistä korjuun markkinoille. Metsänomistajien mukaan tulo alentaisi metsätalouden kustannuksia ja edesauttaisi kannattavuutta. Sitä vastoin pyrkimykset nykyisen mallin kustannusten alentamiseen on toiveajattelua, ei ole onnistunut tähänkään asti.
Tuolla edellä Jesse on oikeassa. Eihän Mhy ja metsäosaston korjuupalvelut kilpaile keskenään. Kysymys on hankinta ja pystykauppojen korjuupalveluista erikseen ja tottahan Mhy:n valtakirjalla hankintapuun kilpailuttaminen metsänomistajan ja Mhy:n korjuupalvelun lukuun on hyväksyttävää ja on sangen toivottavaa. Tällä ei kuitenkaan pitäisi olla mitään tekemistä metsäosaston korjuupalvelun kanssa tässä vaiheessa. Vaan eihän sitä koskaan tiedä, jos puukauppaa ja korjuupalveluja lähdetään yhdenmukaistamaan jossain vaiheessa.
Metsänomistajien Metsänhoitoyhdistyksellä teettämä korjuu on hankintakauppoja. Sen sijaan pystykaupoissa Metsänhoitoyhdistys, siinä kuin metsänomistajatkin, on suljettu korjuun ulkopuolelle. Tuo mehtäukon riippumattomuus on toki mahdollista hankintakauppojen (tarjousten) vertailussa. Hyväksyttävää se ei ole, mutta ei ole hyväksyttävää myöskään riippumaton metsäkonetieto ja metsänomistajien kurmuuttaminen, jättäminen ulkopuolelle.
Mehtäukko: On puunmyynnin osapuoli pystykaupassa sisältyvällä valtuutuksella. Kysymys on eri asiasta kuin että olisivat sopimusosapuolia metsäkonetietoa koskevassa sopimusasiassa. Siinä sopimusosapuolia ovat metsäyhtiöt ja koneurakoitsijat.
Metsänomistajien paukkujen osoittaminen ei edelleenkään ole mahdollista konseptissa, jossa eivät ole osapuolia. Eli metsänomistajat suljetaan edelleen toiminnan ulkopuolelle.
