Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Jk tukista on maksettu samaa hintaa kuin avohakkuusta. Jk tukin kasvattaminen ei kuitenkaan onnistu Puukin ”alikasvoksilla” tai monien tarjoamalla jk ”jätemetsän markkinoinnilla”, mitä täällä on tapana harrastaa.
Eihän Jk metsän kasvattaminen ajassaan miksikään ole muuttunut. Pitää sisällään myös jaksollista metsänhoitoa, niin kuin on aina pitänyt. Isoteellä on tuolla selkeät ohjeet jk metsän kasvatuksen periaatteista. Isompia ja huonompia poistetaan, eli jätemetsän ainekset siivotaan pois. On sama ohje kuin tasaikäiskasvatuksessakin. Huonompi puuaines poistetaan. Vain arvonsa ja hintansa säilyttävää puuta kannattaa kasvattaa.
Valitettavaa on että’ esim. S-E ei tunne jatkuvaa kasvatusta. Hakkuut toteutetaan jaksollisena ja jos jk metsään mennään, hinta on hyvinkin tuo Visakallon 50 euroa. Selvästikään valmiuksia jk hakkuisiin ja metsänhoitoon ei ole.
Ulkona on Visakallokin. Väittää, että kehityskelpoiset taimistot eivät olekaan luonnonmukaisia. Tuskin ovat Puukin 40-50 vuotiatkaan, vaikka ovatkin tutkimuksen selvittämiä. Alikasvokset yleensäkään eivät kuulu tähän joukkoon. Kehityskelpoiset taimistot ovat erikseen ja niitä on syytä säästää.
Tottahan nykyisellä kalustolla siemenpuut voidaan nostella ja suunnata. Ei tarvitse vedellä taimistossa, niin kuin tapana on ollut, muussakin hakkuussa.
Mikä luonnonmukainen tasaikäiskasvattaja? Eikös metsään luonnostaan syntyneet kehityskelpoiset taimistot olekaan luonnonmukaisia taimistoja. Tasaikäiskasvatuksessa ne tuhotaan (tuhoutuvat) korjuun yhteydessä tai ennakko raivataan pois tieltä ennen korjuuta.
Esim. siemenpuiden käytöstä on luovuttu, koska niiden korjuu näyttää usein johtavan taimiston tuhoutumiseen.
Kuinka ollakaan metsäteema, ruotsalaiset omistavat ja suomalaiset rahastavat. Rinteen eläkepuheista. Peritään rikkailta metsänomistajilta ja varakkailta perijöiltä.
Eiköhän se ongelma ole siinä, että samaan aikaan käytetään sekä uusiutuvat että uusiutumattomat luonnonvarat. Jos päästäisiin siihen, että käytettäisiin vain uusiutuvia luonnonvaroja, oltaisiin huomattavasti lähempänä sitä vakiota.
Eihän tilastojenkaan mukaan jk. osuus metsänhoidosta ole kuin muutaman prosentin luokkaa. Miten jk voikaan nousta näin määräävään asemaan, mitä täällä annetaan ymmärtää. Puukaupastakin metsänomistajien osuus korjuussa on vain muutaman prosentin luokkaa. Sitä se on myös metsätalouden palvelutuotannon osalta.
Tämähän ei lopulta ratkaise mitään, mutta sillä on jo vaikutusta, että tilanne tulisi säilymään tällaisena myös jatkossa. Sen puolesta konemiehet ja palvelun tuottajat tekevät kaikkensa että säilyisi….
Eihän täällä kukaan ole vaatimassa jk:ta miksikään valta menetelmäksi, sen paremmin kuin metsänomistajien puun korjuutakaan.
Onhan tällaisilla katteettomilla valtakirjoilla hoidettu tätä maata ennenkin. Jos katsellaan nyt kauhulla, mutta aikanaan otettiin kyllä suokuokalla.
Aivan. Teen monenlaista puukauppaa useiden eri yhtiöiden ja ostajien kanssa. Teen myös hankintakauppaa. Hoidan metsiä ja käytän myös hoidon palveluja.
Kysymys ei voi olla mistään omasta näkökulmasta tai omaan osaan tyytymisestä. Näyttää menevän ahtaaksi heti kun puututaan metsänomistajien maksamiin palveluihin ja metsänomistajan oikeuksiin tuottaa niitä palveluja.
Siinäkö se onkin uuden kehittäminen. Sanoisin että näköala voi olla päinvastainen….
Jovainille riittää metsäosaston perimät rahavarannot. Niihin salaisiin tuskin on mitään mahdollisuutta päästä käsiksi. Loput Visakallo voisit käyttää jk. metsäsi kehittämiseen.
Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu ei todellakaan ole mikään rahasampo. Ovat hankintakauppoja.
Olikohan urakoitsijoiden syytä hermostua. Tottahan etuudet ovat uhattuna jos uutta kilpailua avataan.
Metsänomistajat ovat aina olleet toimivan logistiikan puolesta ja ovat sitä vastakin. Olisivat logistiikkaa myös kehittämässä, mutta tuo mehtäukon viittaus sekasortoisesta tilanteesta kertoo paljon. Että kysymys on ihan metsänomistajien omasta ja tietoisesta valinnasta?