Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Myöskään metsäyhtiöiden ja koneyrittäjien liittoumaa, monopolia ei hyväksytä. Metsänomistajat suljetaan edelleen sopimuksen ulkopuolelle. Sopimusosapuoleksi metsänomistajilla ei ole mitään asiaa. Luokitellaan muut palveluntarjoajat viimeisenä. Sen jälkeen, kun muut mahdolliset palveluntarjoajat on luokiteltu.
Onhan se aika kuumaa ”rosvoamista” kun siitä ei oikein ääneenkään uskalleta puhua.
Visakallo: ”ja maksaa myös puiden korjuun”. Maksaa kyllä urakoitsijoille tehtaan portille asti ja vähentää kustannukset puun hinnasta (kantohinta) etukäteen. Vähentää myös metsäosaston yleiskustannukset. Tehdään piiloperintänä puukaupan kylkiäisenä (pystykauppa), joka sisältää myös valtuutuksen ja hinnalla jonka suuruutta et tiedä. Myöskään vähennysoikeutta et saa, vaikka kaikki metsätalouden kulut ovat vähennyskelpoisia, niin myös ostopalvelut, josta tässä on kysymys.
Kuvittelevat täällä jotkut hyötyvänsä piiloperinnästäkin. Ilmeisesti metsänomistajien katsotaan saavan liikaa etuutta, jos korjuun kustannukset vähennettäisiin metsänomistajan verotuksessa, tai katsottaisiin metsätalouden tuloksi. Sitähän se ei tällä hetkellä ole, mutta vähennysoikeus kuitenkin kuuluisi olla. Korjuun kustannukset ovat ylivoimaisesti suurin menoerä, yli puolet puun hinnasta, toteutuu piiloperintänä puun hinnasta, ja kun piiloperintänä toteutuu, ei näy myöskään metsänomistajan vero eikä muussakaan kirjanpidossa. Teollisuus ilmeisesti kuittaa vähennyksen omassa kirjanpidossaan, vaikka metsänomistajat korjuun kustannukset maksavat.
Täällä jopa perustellaan metsätalouden hyvää kannattavuutta jättämällä korjuun kustannukset huomiotta. No mistäs huomioit piiloperinnästä?
Metsätalouden tilanne on huolestuttava. Sen tuottoja mitataan ulos yhä kiihtyvällä tahdilla ja metsänomistajat ovat tyytyväisiä? Hyötyjät ja osaajat ovat toisaalla, mutta myös suuruuden ekonomialla on sijansa. Pumpataan ulos loputkin, jos jotain jostain vaikka perhemetsätaloudesta on mitattavissa. Metsänomistajat myyvät nahkansa halvalla, eikä loppua ole näköpiirissä, toivottavasti lähtee purkautumaan sisältä päin.
Tuolta jostain sivulta 3 -4 Eihän se ongelma ole sopivan urakoitsijan löytyminen tai palvelujen ostaminen, mutta metsänomistajan toimialana toimiminen tai metsänomistajan omien koneiden käyttö sitä jo on. Vaaditaan kokonaan oma toimialansa. Tarvitaan metsänomistajan puille oma vastaanottonsa logistiikkansa ja mittaustapansa, kauppaehdoista ja julkisuusperiaatteista puhumattakaan. Esim. motomittaa metsänomistajan puiden vastaanottomitaksi ei hyväksytä, tai että metsänomistajan puut sopivat huonosti teollisuuden logistiikkaan, puiden vastaanottoa rajoitetaan jne. Ettei vaan ole tarkoitus vaikeuttamalla ja kurjistamalla kaapata loputkin. Bisnesluokkaan ei ainakaan ole mitään mahdollisuuksia. Tietää kylmää kyytiä metsänomistajille jatkossakin, mutta myös sitä, että ne jotka menestyvät, menestyvät jatkossakin.
Harrastelija: Perusdataa, hankinta ja pystykauppaa, myös käteiskauppaa käyn ja osaltani pystykaupan kääntöpuolta kyseenalaistan ja sitä, mitä pystykauppa ostettuina palveluina tarkoittaa. Ulos sulkemista se metsänomistajien kannalta tarkoittaa. Siirrytään vaan ihan oikeasti toimituskauppaan.
Tuo tilakauppasi on hyvä kauppa. Sisältää kyllä maa-alueiden osien myyntiä monikossa, joten se ei ole metsätilan tuoton kannalta vertailukelpoinen. Metsätilakauppana ilmeisen hyvä.
Alle kymmenen vuoden kierrolla omaksi, osoittaa myös menestymisen mahdollisuuksista, mutta sitä tuskin voidaan yleistää. Eiköhän se tavallinen tarina ole aivan muuta.
Metsätaloutta pyöritetään vieraspalvelujen varassa, on seikka johon täälläkin on kiinnitetty huomiota. Ei voi menestyä ilman merkittävää oman työn osuutta. Auttaa kyllä menestymään metsänhoidossa, mutta sekään ei vielä takaa menestymistä muussa metsätalouden toiminnassa. On seikka johon myös on kiinnitetty huomiota.
Metsänomistajat rajoittavat omaa toimintaansa puukaupassa ja korjuussa ja sulkevat samalla omat mahdollisuutensa menestyä niissä. Jäävät kauas kustannusten osalta, rahoittamalla puukauppaa ja korjuuta, ja jota käydään sitten heidän kustannuksellaan. Bisnes on bisnestä ja metsänomistajalle maksetaan korkeintaan perus datasta. Puhumattakaan siitä, että metsänomistajat voisivat osallistua puukauppaan ja korjuuseen bisnesluokassa. Metsänomistajat on suljettu pystykaupan ulkopuolelle.
Metsätalous muuttuu koko ajan ammattimaisemmaksi. Siinä mielessä perinteinen hankintakauppa on turha kauppatapa. Sitä käytetään lähinnä metsänomistajien aktiviteetin purkamiseen ja harrastuksena. Eikä sillä ole juurikaan merkitystä kannattavuuden kanssa. Pystykauppa sulkee metsänomistajat hankintakaupoille, rajoittaa metsänomistajien työpanoksien käytön, sen mukaisen taloudellisen tuloksen ja menestymisen mahdollisuuksista puhumattakaan.
Niin hyvä malli kuin Timpan malli onkin, menestyy ja kehittyy, mutta ei kuitenkaan yllä bisnesluokkaan. No, tuskin niin oli tarkoitettukaan. Jos pudotus tulee, Timppa menestyy ja voi hyvin tulevassakin. Kuplan puhkeaminen ei voi tarkoittaa paljoa perinteisessä, mutta bisnesluokassa sitäkin enemmän. Mistäpä sitä enemmän otat, sillä eihän epäterve kilpailu etuuksineen ja arvon lisäyksineen voi sitä tarkoittaa, kun vaihtoehtona on alkutuotannon alasajo ja maksattaminen. Tämäkin vain siksi, että uusjaossa mennään joka tapauksessa. Kurjistamalla saadaan jaettavaa enemmän?
