Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Onhan se huolestuttavaa, että metsien tuotto on ylivoimaisesti muualla kuin puun hinnassa. Päämarkkinaksi on muodostunut esim. logistiikka, puun jalostus metsässä ja siihen liittyvä puukauppa. Samoin metsätilakauppa bisneksenä. Kysymyshän on omaisuuksien kartuttamisesta ja tällä hetkellä myös elvyttämisestä, eli halvasta korkotasosta.
Tämä vain siksi, että markkinat ovat toisaalla kuin metsän omistuksessa, esim. metsärahastoissa, ovat houkuttelevia, hyviä bisneksen teolle, mutta ei enää metsänomistajalle.
Sitä ei tiedä minkälaisen työnäytöksen onnistuu metsäänsä tilaamaan. On ”tiimejä” joiden tulos jää kolmannesta vaille. Joidenkin lajien osalta puoleen tai jopa 2/5 osaan, ei sekään ole tavatonta. Pidetään vielä normituloksena, ainakin kohteilla joilla ei ole valvontaa tai on syytä epäillä sen puutetta.
Eipä siinä Penssiset päivän pituus tai omat isot koneet auta. Anhitonta on, ei siinä auta sekään, että luovutat oikeuden ”bisneksille”, joita puillasi käydään. Ei sekään, että tunnet ammattiylpeyttä siitä, että saat maksaa kustannukset, puhumattakaan metsänomistajien yhteistoiminnasta.
Jätkän tulisi ottaa huomioon se, ettei ollut verovapaasta hankintalisästä, on kyllä hyvä alku sekin omille työpanoksille. Mutta omat motot ja ajokoneet, kuin myös oma tarjonta puukaupoissa, sillä mennään pitkälle. Jo sekin että saa olla metsässä on luksusta.
”Asiahan on juurikin niin kuin Tolopainen kirjoittaa. Välttää kirjoittamasta nimeä pateriin ja välttää samalla ostamasta kaikki työpanokset. Metsän omistaminen edellyttää omaa työpanosta”.
Voidaan ilmaista monin tavoin. Metsätilan ostajana mututuntuma on ihan hyvä tuntuma, sillä voi tienata omaisuuksia, mutta puun myyjänä et sitä enää olekaan. Olet altavastaajan asemassa ja voit menettää omaisuuksia. Kysymyshän on ostajan markkinoista, jossa hyvä tuntuma (mutu) näyttää tapansa ja vaihtaa leiriä. Onnistumalla molemmissa voit menestyä. Yleensä kuitenkin viedään kuin pässiä narusta? Ostajan markkinat….
Tuskin kuitenkaan kysymys on ”luuloista”, todetaanhan myös ostomies ammattitaitoiseksi. En usko arviointivirheeseen, sillä mäntytukkeja tuli vajaat kaksikymmentä prosenttia ja myös kuusitukkien saanto kerrotaan olleen saman suuntaisen. Ilmeisesti koivu on mennyt kuituihin tai on otettu vain laatutyvet. Tekeehän kauppa kuituinakin yli kaksikymmentä tuhatta euroa.
Ratkaisu on tukeissa, missä ovat tukit? Jäähän kokonaiskuutiomäärä myös vajaaksi. Tämän koko luokan arviointivirheet tuskin ovat madollisia, ellei kysymys ennakoimattomasta tuhosta maannousemasta tmv, josta ei kuitenkaan ole kerrottu?
Tähän puukauppaan. Mitalilla on myös toinen puolensa. Sen suhteen kannattaisi olla hieman varovainen, sillä keskustelussa todetaan korkeintaan, onko näitä tapauksia enemmänkin? Minä en ainakaan usko satuihin ennakkotapauksista. Niitähän ei ole ensimmäistäkään ja vallitsevan käytännön mukaisesti esille tulevat lunastetaan. En olisi taipuvainen tekemään sopimusta vaitiolovelvollisuudesta.
Aika ajoin kuulee näistä ”ennakkotapauksista”. Kysymyshän on tiimin ja yhtiön välisestä toiminnasta. Se, mitä siellä tapahtuu, ei tule puun myyjän tai yleisön tietoon. Näyttö on vaikea turvaverkoistakin huolimatta, toivottavasti ei kuitenkaan maan tavasta?
Lisää haulla Ilmastonmuutos / Wikipedia. Käyrästö näytön oikeassa reunassa.
Menee vähän kauas mutta on ollut esillä aiemminkin. Sijansa on myös fulgaanisella toiminnalla. Pitkän aikavälin tilaston mukaan tällä hetkellä mennään lämpötilan ja hiilidioksidipitoisuuden osalta ylärajalla. Vaiheessa, jossa vedet virtaavat ja jonka jälkeen on odotettavissa ilmaston jäähtyminen ja hiilidioksidipitoisuuden lasku. Kysymys on vaihteluvälistä, jossa fulkaaninen toiminta ja ennen muuta megapurkaukset rytmittävät vaihtelua.
Tiedä sitten missä määrin ”ihmisen itsensä aiheuttama ilmaston muutos” kykenee vaikuttamaan tähän kokonaisuuteen tai korjaamaan tilannetta, joka väistämättä on jossain vaiheessa edessä.
Uskoisin että kaikki voitava on tehtävä, jotta olemassa olevaa tilannetta voidaan korjata.
Asioilla on puolensa ja erään puheen mukaan pitäisi maksattaa isänmaattomilla. On tyypillistä ostomiehen puhetta vaihtoehdottomuudesta ja hinnoittelusta, jolla tuottavakin työ saadaan kannattamattomaksi. Onhan se eräänlaista omaan napaan tuijottamista tämäkin.