Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Tottahan jk. palvelut maksaa enemmän ja vähennetään kantohinnasta. Tuskin kuitenkaan jk. osalta, kuin muutenkaan, metsäklusteria tullaan ylläpitämään palvelujen varassa. Myös metsänomistajalla pitäisi olla mahdollisuus vastapalveluun. Tällä hetkellä metsäosastot yhteistoiminnassa konemiesten kanssa hoitavatkin klusterin palvelut metsänomistajien puolesta. Toimittavat puuta teollisuudelle ja maksattavat kustannukset metsänomistajalla. Samoin toimitaan metsänhoidossa.
Lusterin toiminta ei ole kestävällä pohjalla, sillä metsänomistajien osuus työn kuin tuottojen osalta on vähäinen. Ei ole lähellekään sitä mitä se voisi olla. Kokonaisvolyymi kasvaa, mutta metsätalouden tuotto se vaan laskee.
Tuskin jk:lla on tulevaisuutta vanhoissa kuusikoissa, todetaan Mielikäisen videolla. Toinen on valopuut. Tuskin onnistuu sekään, ilman huomattavaa aukkoisuutta tai taimistoja vapauttavia kaistaleita. Ongelma on myös tuhot ainakin eteläsuomessa, niin kuin on todettu.
Valopuut eivät taimetu peitteisen metsän alle. Se, että päästään kaivattuun puulajikiertoon on avohakattava. On seikka, josta alan tutkijat tuntuvat olevan samaa mieltä.
Metsänomistajan puilla käytävä vaihtokauppa tai oikeastaan metsänomistajan puilla käytävä kauppa, ei ole julkista tietoa. Metsänomistajat myyvät käytännössä bulkkia, mutta sahaajan pöydällä lajit ovatkin jo erikoispuita. Sahaajat varmistavat tuloksensa laadulla ja lajittelemalla. Iso raha ja se ”lajittelulinjasto” alkaa jo metsästä. Usein myös katkonta ja toimitusosoitteet ovat muuta, mitä on ilmoitettu. Ja tuloksen ei kerrota näkyvän missään, haihtuu kuin se kuuluisa… jonnekin.
Uudella mantereella ollaan tässä suhteessa edistyksellisiä. Tukin hinta X, oliko runko tai muu könttä. Siellä ei ainakaan lonita metsässä tai viimeistään sahalla, niin kuin suomessa tehdään. Ja se tärkein, toivon mukaan myös puulla on hintansa.
En ole Timppa lehden linjaa muuttamassa. Sehän muuttuu sitä mukaa kun klusteri etenee, eikä suinkaan taaksepäin. Minähän teen näitä samoja hommia kuin sinäkin teet ja noudatan vielä samoja periaatteita kuin sinäkin noudatat. Olet kertonut noudattavasi metsän uudistamisessa myös luonnonmukaisuutta (se toinen linja) ja olet suojellut metsää. Niin minäkin olen tehnyt.
Mistä se oikein kiikastaa, jos metsätaloutta pyritään viemään eteenpäin enemmän metsänomistajan lähtökohdista. En tuota osaa epäillä, siellä se mörkö piileksii ja on puukaupassa ja elinkeinorakenteissa, ennemmin kuin metsänhoidossa.
Omistajaohjausta ja asiantuntijapalveluita, siinäpä se metsälehden rooli tuntuu olevan. Luuppi on tiukasti metsäklusterin toiminnassa. Tilaa ei jää paljoa muulle keskustelulle. Ei ainakaan puukaupan ja elinkeinorakenteen muutoksille. Ei metsänhoidon muutoksille. Luvataan kyllä sudenkuopissa rypemistä ja puistometsänhoitoa kaupunkilaisille. Sinäpä ne uusimmat tuntuu olevan. Kannattaa istuttaa se omenapuu.
Mm. Onhan se porsaan mentävä reikä siellä metsälaissa, mutta ei se poista sitäkään, että korjuuyrittäjä ahneuksissaan pistää puut pinoon, moteista maksetaan. Jäävälle puustolle on suositukset. Suositukset on myös jatkuvalle kasvatukselle, että siinä sitä ollaan niiden suositusten kanssa. Vielä kun niistetään nuorista metsistä. Valvonta jäävästä puustosta tuppaa olemaan puutteellista. Mennään helposti metsän hävittämisen puolelle.
Huonoa metsänhoitoa on myös kehityskelpoisten taimistojen ennakkoraivaaminen, jota toimenpiteenä perustellaan jopa tulevalla jk. hakkuulla?
