Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Ukon kynästä: Paraskin metsänhoidon asiantuntija. Kerroit aikanaan muokatusta uudistettavasta aukosta (kummusta) ja yhdestä siementävästä rauduskoivusta kummussa. Eikö tuottanut tulosta, vai oliko kokemus niin huono, että riittää kommentoitavaa vuosikymmeniksi eteenpäin?
”Ei juurikaan löydy hakkaajia ja ostajia”, sehän on selvä haitta ja rajoittaa hoitomuodon yleistymistä. Miten olisi alunpitäen ollut jatkaa metsän kasvatusta. Siihen tuskin laki olisi taipunut, mutta myyntituotto olisi säilynyt ja metsän kasvatusta vähillä kustannuksilla olisi voitu jatkaa. Nyt pitkäaikaiset hoitokerrat ja 02/03 metsät, kylläkin tuetut, mutta myyntituloa ei juurikaan ole ollut. Laki sallii nyt oikopolkujen käytön, mutta kovin hitaasti on lähtenyt liikkeelle.
Sen verran metsänhoidosta ja puukaupasta ymmärrän, että on turha olemattomilla verukkeilla metsänhoidon paremmuutta lähteä ratkomaan. Optimituotossa ja hyvässä hoidossa olevat jk metsät tuottavat myös. Puuta tulee tasaiseen tahtiin, hyvässä hintaluokassa ja alemmilla kustannuksilla. Voidaan toki erilaisista lähtökohdista todistella jotain, mutta ovatko uskottavia? Tuskin kuitenkaan metsänhoidon paremmuutta kannattaa lähteä ratkomaan?
Miltään taholta ei ole esitetty tai vaadittu jaksollisen metsänhoidon kieltämistä. Väitetään kuitenkin jatkuvan kasvatuksen olevan harhaluulojen tuotosta. Väitetään päätöksen teon toteutuvan oikean tiedon sijaan harhaluulojen pohjalta. Onhan tämä aikamoista metsänhoidon manipulointia. Kuin sekin, että Konsta tarvitsee laskelmissaan avovaiheen tuotot aloitukseen että lopetukseen. Ei muuten pärjää Kujalan laskelmille. Kujalan mallin mukaista metsänhoitoa on toteutettu julkilausumasta lähtien ja vain poikkeustapauksissa, kun metsä on osoittanut hiipumisen merkkejä, on avohakattu ja viljelty.
Kujalan laskelmat eivät ole tarkoitushakuisia, vaan metsänkasvatusta optimituotoilla parhaimmillaan. Tuplaa pienemmillä pääomilla tai puoleen tai 2/3 osan poistoilla vastaavaan ei ole mahdollista päästä. Vajaatuotoiset metsät eivät tuota ja alemman tuoton laskelmilla tuskin kannattaa metsänhoidon paremmuutta todistella.
Turvesoiden ja turpeen-noston valumavesiä on tutkittu laajasti, mutta ei ilmeisesti turpeen-noston turvelaskeumia. Pölyhaitoista on kerrottu, mutta ei ilmeisesti turvelaskeumien vaikutuksista vesistöihin. Ovat olleet merkittävä vesistöjen pilaaja, kertaluokkaa reittivesistön pilaaja. Tuskin ainut, turvetta on nostettu laajasti ajankohtana, jolloin turvetta käytettiin pääasiallisena lämpölaitosten polttoaineena. Kerrostuu vesistöihin ja luonto ennallistaa, mutta kulkeutuu myös alapuolisiin vesistöihin. Rautammin reitiltäkin kymin kautta suomenlahteen ja päijätselän kautta pääkaupunkiseudun käyttövesiksi.
