Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Se on tuo vastakkainasettelu yhteiskunnassa niin kuin täälläkin vaikea tällä hetkellä. Ei pääse puuta pitemmälle, heti on muutamat sossut sotkemassa ja vahtimassa etuuksiaan, ettei vaan metsänomistajat pääse etuilemaan.
UM: Kemeraehdot eivät ylety jatkuvaan kasvatukseen ainakaan hoidon osalta. Googlettamalla saa tuosta Kemera-ehdot.
Tiukassa on metsäpuolella asenteet, menee näinkin kun Timppa kertoo. ”Ei taida paljon taimia jäädä tai nuorta metsää säästyä”. Siihen on kuitenkin vaikea uskoa, että huippuunsa kehitetyt metsäkoneet eivät pysty taimistoja säästämään. Kyllä ne pystyvät, mutta puutavarayhtiöiden ja metsäkonemiesten agendaan se ei ole kuulunut eikä sopinut.
Onneksi jk korjuusta alkaa olla hyviä kokemuksia. Metsäyhtiötkin ovat alkaneet suosimaan jk hakkuista ostettua puuta. Vielä kun kauppatavan muutokseen ja metsänomistajien kaluston käyttöön saadaan potkua, jatkuva kasvatus, siinä kuin muukin puukauppa, voi olla ostajalle markkinaetu.
Tuo 42 vuotta on tutkimuksen kestokoealoilta, joka ei kuitenkaan tarkoita käytännön toiminnasta. Ovat hyvinkin alikasvoksia ja ovat ikänsä puolesta kehityskelvottomia, ainakin kehityksessä jälkeen jääneitä ja eivät näin vastaa niitä kehityskelpoisia taimistoja metsissä, jotka on tarpeen säästää. En usko että on vain yhdenlaisia koealoja. Se olisi todella iso edistysaskel metsänhoidossa, jos kehityskelpoiset taimistot voitaisiin säästää.
Tuolla jossain aikaisemmin todettiin että jk metsän tuotto on laskeva. Sehän ei pidä paikkaansa, sillä jos kiertoaikaa jatketaan ja otetaan huomioon arvokasvu, tuottohan ei ole laskeva. Sitä se ei ole kuutioissakaan, sillä jk kannattaa uudistaa kiertoajan jälkeen avohakkuun ja viljelyn kautta ja aloittaa alusta.
Sitä vastoin täällä markkinoidaan jk hakkuuta ilman taimettumistakuuta, eli hakataan jk asentoon mahoksi ja jäädään odottamaan taimettuuko vai ei? Tai jatketaan harsintaa hamaan tulevaisuuteen? Tätäkin vaihtoehtoa tarjoillaan, ovat kuitenkin huonoja vaihtoehtoja jk:lle. Kysymyshän täällä ei varsinaisesti ole metsänhoidosta vaan vastakkainasettelusta?
Hyvin tuntuu olevan harsinta hallussa jaksollisessa metsän kasvatuksessakin. On otettu tavaksi ensiharvennuksessa ja vielä toisessa harvennuksessa, harsitaan nuoria metsiä. Harsinnan paikka olisi vasta kiertoajan toisella puoliskolla. Ei ole eduksi metsänomistajalle eikä kenelle muullekaan, niistää kuutiot pinoon nuorista metsistä.
Metsänhoidossani jk:n paikka on aina kun metsä antaa siihen mahdollisuuden, eli on poimintahakattavaa, yläharvennettavaa, ja että metsä voidaan käsitellä jk metsänä. Muussa tapauksessa tehdään avohakkuu ja metsän uudistaminen luontaisen tai viljelyn kautta.
Oikeastaan toinen mahdollisuus jk:ssa on luontaisesti syntyneiden taimistojen vapauttaminen. Eli metsään luontaisesti syntyneiden taimistojen vapauttaminen, kasvutilan antaminen taimistoille ja ylispuiden poisto tai harventaminen.
Sanoisin että jk on sellainen metsänhoidon muoto, jota ei ole syytä lähteä kokeilemaan, ei ainakaan jk opeilla sellaista metsää perustamaan, kokeilemaan mitä siitä tulee. Yleensä siitä ei tule yhtään mitään. Korkeintaan niitä harsittuja ja pilalle hakattuja metsiä, joiden nimeen täälläkin vannotaan.
Sanoisin että jk:ssa kysymys on luonnostaan, luontaisesti tai jk:n kautta syntyneiden metsien hyödyntämisestä ja jaksollisen metsänkasvatuksen täydentämisestä sopivissa kohteissa.
”Yleistyykö jk”. On yleistymässä, mutta tuskin kuitenkaan metsälain tarkoittamalla tavalla. Läpimittaluokat poistettiin, siinä mielessä on menty taaksepäin sitten harsintajulkilausuman. Saa hakata aukoksi ja harventaa läpimittaluokista huolimatta. Toinen asia on onko viisasta näin menetellä, ottaa vallan ja käyttää metsän tuoton niin kuin haluaa ja että saa toteuttaa jk:ta kenenkään estämättä, senhän metsälain uudistaminen on mahdollistanut.
Tiedä sitten mitä metsälaissa on tarkoitettu, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt metsien parturointi. Jk:ta käytetään jaksollisen metsän kasvatuksen ohjelmassa. Sanoisin että koplataan jaksollisen metsän kasvatuksen ohjelmaan ja saadaan näin ”klusterin” tuottoja lisättyä entisestään. Tälläkin palstalla väitellään mieluummin metsätalouden tuottojen sijaan, vaikka metsänkasvatuksen vaihtoehdoista, joilla tuskin tällä kohtaa on mitään merkitystä. Oliko näin tarkoitus menetellä läpimittaluokista huolimatta?
