Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Missähän päin se Timpan esittämä toimitustapa oikein on, että sitä jopa luultavasti harjoitetaan jossain päin Suomessa. Ei sitä toimitustapaa ole olemassa, metsänomistajat on puuntoimittajina suljettu pystykaupan ulkopuolelle. Ei voi olla myöskään tietoa kustannuksista, koska metsänomistajia ei ole kilpailutettu pystykaupassa. Eli metsänomistajat eivät ole päässeet haastamaan korjuussa ja osoittamaan todellisia kustannuksiaan.
Aloittajan Lauri Vaaran tutkimustulokset osoittavat päinvastaista, mitä Timppa yrittää täällä väittää.
A. Jalkanen, ei se oikein toimi, jos metsänomistajille tarvitaan omat sopimuksensa. Ei voi myöskään olla toimintavarmuudesta kiinni, sillä metsäosastojen logistiikkaohjauksen kautta menevät myös metsänomistajien puut, jos kauppatavan muutos toteutuu, tai asia hoidetaan muulla tavalla. Onhan hankintakauppa jo toimituskauppaa ja esimerkin mukaista.
Onhan tuo aika kohtuutonta, että metsänomistajat on jätetty, tai ollaan jättämässä vain ensiharvennuksille ja nekin vain siltä osin, jotka teollisuudelle eivät kelpaa. Ei pidä ihmetellä hankintapuun vähäistä tarjontaa, ei sitäkään, että hankintapuun vähäinen osuus on kiintiöitetty. Eli rajoitetaan näiltäkin osin.
Aivan hyvin voitaisiin mennä avoimeen puukauppaan ja puun tarjontaan.
Sopivia maatiloja, eihän niitä paljoa ole. Pyrkimyshän on sama myös ammattimaiselle metsätilataloudelle ja niiden yhteistyöverkostoille. Kauppatavan muutos avaisi laajemman markkinan korjuupalvelulle ja kaluston kehittämiselle. Alentaisi kustannuksia ja sillä olisi myönteinen vaikutus myös metsänhoitoon. Eihän yhdentavan koneet ja yhdentavan metsänhoito, voi olla se ainut oikea yhdentavan toimintamalli, monipuolisuutta ja elinvoimaansa hakevalle maa- ja metsätaloudelle.
Visakallo: Sieltä tulee koko ajan uutta hälvennettävää, saamistanne vastauksista huolimatta ja mitä tulee tuohon nimittelyyn. Kysymys on poliittinen. Sossut eivät tyydy esitettyihin muutoksiin, on heidän etunsa säilyttää etuutensa metsänomistajiin nähden. Palvelusyhteiskuntaa pidetään yllä hinnasta huolimatta ja sen rahoittamiseen tarvitaan talonpoika päivässä, näin se menee ja sitä rataa…
Onhan se pieni reikä, joka metsänomistajilla on käytettävissä ja olo tuntuu aika oligopsoniselta. Metsät on sosialisoitu, jos ei yhteiskunnalle, niin ainakin teollisuudelle. Sosialistit ovat tyytyväisiä ja porvareillakaan ei ole valittamista. Toiminta on keskittynyttä ja keskitettyä. On kartellit ja on monopolit. Sini/puna ovat pitäneet huolen siitä, että ahdasta on metsänomistajalla.
Sopiihan näitä joutavia puheita mehtäukko, voisit perustella vielä yhden väittämän, tyhjät puheet.
Ei täällä ole väitettykään, että ylihintainen puunkorjuu olisi metsäkoneurakoitsijoiden syytä, tai että kysymys olisi vain puunhinnasta, mutta sillä on jo vaikusta, miten kakku jaetaan. Metsänomistajien osuus puunkorjuusta on vain n. 10-15 % ja sekin päämarkkinasta erillisellä sopimuksella, joka ei ole kilpailu kykyinen.
Punatauti se on kova tauti, jota herkkua lisättiin takavuosina ja vuosikymmeninä yhteiskuntaan urakalla. Lisättiin palkansaajan etuutta ja hyvinvointia ja uskottiin rakenteiden kestävän, mutta toisin kuitenkin kävi. Vastaan tulivat tasapainotekijät, joita nyt korjaillaan yhteiskunnassa. Ei kuitenkaan metsäpuolen rakenteissa.
Näillä seikoilla on suora vaikutus kantohintaan vielä tänäkin päivänä ja toivoa sopii, että ylihintainen korjuu ja muut seikat. Metsänomistajien mukaan tulo, saadaan kulurakenne tasapainoon.
Milläs hinnalla sitä pystykauppaa rahoitetaan, jos ei puun hinnalla?
En minäkään näe mitään järkeä siinä, että pystykaupassa metsänomistajat pidetään korjuupalvelun ulkopuolella. Että eivät pääse tarjoamaan korjuupalveluaan ollenkaan. Jossain vaiheessa tällainen kehitys on taitettava. Yksinkertaisesti siitä syystä, että korjuun hinta kipuaa kokoajan ylöspäin ja toteutuu nimen omaan puunhinnan kustannuksella. Ja kun näin on, metsätalouden on saatava katetta toiminnalleen. On päästävä mukaan toimintaan, eikä vain tyytyä maksuautomaatiksi. On aika paljonkin isommasta asiasta kysymys, kuin tuosta korjuun hinnasta ja siitä, mitä täällä palstalla yleisesti tarjoillaan.
Visakallo: Se, että metsänomistajia päästäisiin kilpailuttamaan, edellyttää kauppatavan muutosta, siirtymistä toimituskauppaan, jossa nykyiset pystymyyjät ja hankintamyyjät asetetaan samalle viivalle, eli samalle sopimukselle, tarjoamaan puitaan teollisuudelle. Toimituskauppa korvaa vanhat sopimukset ja teollisuus ostaa puuta uudella sopimuksella, niin kuin ostaa tälläkin hetkellä ja kilpailuttaa urakoitsijat, myös metsänomistajat. Kysymyshän on korjuun kilpailuttamisesta.
En usko laskevaan puun hintaan, sillä näillä vanhoilla sopimuksilla korjuun hinta suhteessa puun hintaan on mennyt kokoajan ylöspäin ja on nimen omaan toteutunut puunhinnan kustannuksella.
A. Jalkanen. Metsäkoneurakoitsijoiden kilpailuttamisella ei tarkoiteta sitä kilpailua, joka metsätaloudesta puuttuu. Eli metsänomistajien kilpailuttaminen puuttuu. Eiköhän se kilpailuttaja tule olemaan metsäosasto jatkossakin, joka kilpailuttaa urakoitsijat, siinä kuin metsänomistajatkin.
Koska kilpailua ei ole, ei myöskään kilpailua isännättömästä rahasta voi olla. Se, että metsänomistajien puutoimitukset on ajettu alas, onkin nyt sitten logistinen syy? Ei voida ottaa enempää?
