Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Se on kyllä täyttä potaskaa mehtäukko, että tulet lahmaamaan tuottavan taimiston ja että joudun siitä vielä maksamaan.
Kaikkinensa, eihän puun tuottamisen tavoissa voi olla epäselvää, siihen käytetään siinä määrin voimavaroja, ne ovat olemassa ja ovat aina käytettävissä, jos vain puun tuottamisen muut edellytykset ovat kunnossa. Eihän metsäneuvojakaan voi ohjeistaa toimintatapoja joita ei ole olemassa. Pidänkin Mhy:n roolia enemmän teollisuuden puunhankinnan edistäjänä, kuin metsänomistajien tavoitteiden puolustajana.
Aina olen vierastanut metsänomistajien syrjimistä ja jopa suoranaista kusettamista. Ay-liikkeellä on vahva asemansa teollisuudessa ja työpaikoilla, mutta niin väitän olevan myös metsissä. Heillä on vahva edustus metsänomistajien päättävissä elimissä. ”Metsäklusteri” ohjaa ja pitää näissäkin keskusteluissa hyvänä mm. hankintakauppaa vain 10-20 % mandaatilla, pystykauppaa leimasimena ja kustannusten maksajana, ja että saadaan myydä puuta alenevilla hinnoilla, ja jossa liikkuu iso raha metsänomistajan puilla käytävässä kaupassa mm.
Aiemmin esillä ollut oligopoli kuvaa hyvin metsänomistajan asemaa tässä pelissä.
Aj: Tuskin missään laissa on määritelty, että kaksijaksoinen ei ole jatkuvaa kasvatusta. Sen sijaan seikka, jolla on jotain merkitystä, on läpimittaluokkien poistaminen. Poistettiin jatkuvan kasvatuksen sallimiseksi, mutta käytetään jaksollisessa metsänhoidossa. Toinen asia on, oliko läpimittaluokkien poistaminen oikea päätös. Käytetään ainakin surutta metsien parturointiin ja ihan jaksollisen metsänhoidon ohjelmassa.
Edelleen on olemassa muut syyt, että jatkuva metsän kasvatus ei pääse yleistymään. Sitä harmonisoidaan tällä hetkellä jaksollisen metsänhoidon ohjelmaan. En tiedä onko sekään huono päätös, mutta puukauppatavat pitäisi myös harmonisoida, että metsänomistajat pääsevät osallisiksi puun toimittajina. Hankintakauppa ei ole se juttu.
Onhan tämä vähän erikoista keskustelua, erirakenteiskasvatus ei olekaan enää jatkuvaa kasvatusta, sitä pidetään kaksijaksoisena kasvatuksena. Sitähän tämä on hännänvetoa siitä, mikä on jaksollista kasvatusta ja miten saadaan jatkuva kasvatus pidettyä sivuraiteella.
Sitä se on puunhinnan kuin korjuun kustannustenkin osalta. Riittää kun metsänomistajat toimivat maksajina kalleimman mukaan. Ei asiaa korjuutapahtumaan muutoin kuin erikoispalvelujen kautta. Saadaan pidettyä metsänomistajat tapahtumien ulkopuolella.
Gla, kuin myös, jatkuvan kasvatuksen uudistaminen päätehakkuun kautta on olennainen osa jatkuvaa kasvatusta.
Jatkuva kasvatus on metsätaloutta sen varsinaisessa merkityksessä, ei mitään maisemanhoitoa tai puistometsänhoitoa. Sitä ei myöskään voida pitää peitteisenä metsänhoitona. Jatkuvaan kasvatukseen kuuluu metsän uudistaminen päätehakkuun kautta aina aika ajoin. Näinhän se menee luonnon dynamiikassakin. Kasvaa hoitamattomana pilalle ja uudistuu monestakin eri syystä ja eri tavalla.
Yritykselle jonka rahavirtoja tulee metsän uudistamisen kautta tämä on huono ”bisnes” (antinpoika). Tähän on helppo yhtyä.
Metsätalouden rahavirrat tulevat pääasiassa metsätilojen oston tai muulla tavalla haltuun saadun tilan puuvarantojen tai muun tulonlähteen kautta. Eli puunmyyntituloilla katetaan välittömästi tai lyhyen ajan kuluessa hankintakulut. On turha väittää, että ainakaan merkittävä taloudellinen tulos olisi metsätaloudesta itsestään lähtevää, muutoin kuin poikkeustapauksissa (kuten wanhajätkä?). Vielä kun metsälakiin otettiin nämä JK:n elementit, ei lakikaan rajoita metsänhoitoa, vaan parturoidaan lain estämättä. Minusta tämäkään ei ole varsinaista metsätalouden tuottoa, ainakaan siinä tarkoituksessa mihin laki on säädetty.
Vielä 60-70 luvulla leimattiin siemenpuuasentoja ja kuuselle suojuspuuasentoja ja valittiin siemenpuut huolella. Kelpuutettiin vain metsän parhaat puuyksilöt, jotka tekivät siementä.
Nykyään riittää, kun saadaan markkinoille lisää puuta ja voidaan hyväksyä vaikka kakkosluokan puut tai jotain vastaavaa.
Hakee paikkaansa, mutta se paikka ei ihan olematon lokero ole ja tuskin tarjottu harhaoppikaan sitä on, mitä siellä tarjoillaan.
Vähänkö harsintaa jaksollisessa kasvatuksessa käytetään tai jatkuvalle kasvatukselle ominaisia hoitomuotoja jaksollisessa kasvatuksessa käytetään. Suunnilleen kaikkea käytetään ja mitähän tämä muutakaan voisi olla kuin jatkuvaa kasvatusta. Jatkuva kasvatus ei kelpaa, mutta jaksollisen kasvatuksen hoitomuotona jo kelpaa. Kelpaa myös maisemanhoitona, puistometsänhoitona tai suojelun väliportaana kelpaa. Mitähän tämä muutakaan voisi olla kuin sossujen kusetusta.
Tuskinpa vihreät paljon vahinkoa aikaan saavat siihen nähden mitä virallinen metsäsuomi aikaan saa. Avohakkuitahan voidaan pitää yhtenä tehokkaana JK:n ja harsinnan torjunnan ohjauskeinona. Niinköhän nuorenmetsänhoidon ja taimikonhoidon rästit sitä eivät enää olekaan? Ovat vaan avohakkuun jälkeistä mittavaa metsien saneerausohjelmaa. On eriasia harsia varttuneessa kasvatusmetsässä, kuin parhaassa tuottoiässä olevia nuoria metsiä. Hyvin usein näkee pilalle harsittuja nuoria metsiä, joissa kuutiot ovat pinossa. Yleistä nykyisessä metsänhoidossa onkin harsinta, ettei peräti määrämittainen harsinta, joka ei suinkaan ole jatkuvan kasvatuksen ohjelmasta, vaan jaksollisen kasvatuksen ohjelmassa tarkoitettua harsintaa. Nykyinen harsinta on jaksollisen kasvatuksen metsänhoidossa toteutuvaa harsintaa.
MaalaisSeppo: Ei nyt kuitenkaan ihan satuja, että JK:n vastustajia olisi 98.5 % ja pinta-alan suhteessa vieläkin enemmän ja että olisi mistään taikasanoista (Rane2 poisti viestinsä). Nuo kympit ovat olemassa ja ovat minimi kustannuksista, joista en ole valmis maksamaan. Eiköhän ne taikasanat ole korruptio kartelli ja monopolit, jotka jossain vaiheessa tulevat laukeamaan.
