Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Tuskinpa vihreät paljon vahinkoa aikaan saavat siihen nähden mitä virallinen metsäsuomi aikaan saa. Avohakkuitahan voidaan pitää yhtenä tehokkaana JK:n ja harsinnan torjunnan ohjauskeinona. Niinköhän nuorenmetsänhoidon ja taimikonhoidon rästit sitä eivät enää olekaan? Ovat vaan avohakkuun jälkeistä mittavaa metsien saneerausohjelmaa. On eriasia harsia varttuneessa kasvatusmetsässä, kuin parhaassa tuottoiässä olevia nuoria metsiä. Hyvin usein näkee pilalle harsittuja nuoria metsiä, joissa kuutiot ovat pinossa. Yleistä nykyisessä metsänhoidossa onkin harsinta, ettei peräti määrämittainen harsinta, joka ei suinkaan ole jatkuvan kasvatuksen ohjelmasta, vaan jaksollisen kasvatuksen ohjelmassa tarkoitettua harsintaa. Nykyinen harsinta on jaksollisen kasvatuksen metsänhoidossa toteutuvaa harsintaa.
MaalaisSeppo: Ei nyt kuitenkaan ihan satuja, että JK:n vastustajia olisi 98.5 % ja pinta-alan suhteessa vieläkin enemmän ja että olisi mistään taikasanoista (Rane2 poisti viestinsä). Nuo kympit ovat olemassa ja ovat minimi kustannuksista, joista en ole valmis maksamaan. Eiköhän ne taikasanat ole korruptio kartelli ja monopolit, jotka jossain vaiheessa tulevat laukeamaan.
Nykyinen puuhuolto on täsmätty pystykaupalle ja metsän jaksolliselle kasvatukselle. Mikä sitten voisi olla jatkuvan kasvatuksen tulevaisuus, jos se on täysin riippuvainen tästä nykyisestä kokonaisuudesta. Ellei saada muutoksia teollisuuden puunhankintaan, jatkuvalla kasvatuksella ei voi olla tulevaisuutta. Pystykauppa, vaikka sitä pidetäänkin parhaana ja edullisena ja sitähän se onkin, koska vaihtoehtoa ei ole, on kuitenkin metsänomistajien kustantama ja on myös metsänomistajat pois sulkeva. Koska metsänomistajilla ei ole mahdollisuutta puuntoimittajina edes pystykaupassa, miten se voisi olla mahdollista jatkuvassa kasvatuksessa, paksun lompsan se ainakin vaatii. Jos korjuun kustannukset jaksollisessa ovat jo yli puolet puunhinnasta, tuleehan siihen lisää kymppi tukin hinnasta ja toinen kymppi, jos metsänomistajat hyväksytään mukaan puuntoimittajina. Nämä kympit ovatkin sitten jo metsätalouden tuottoa.
Tuosta työstäkieltäytyjien liitosta ei vielä tiedä, on kovin vähän tietoa. Voivat olla ihan oikeassa, mutta täällä joissain puheen vuoroissa halpuuttamista tulkitaan väärin. Pidetään jopa markkina ja kilpailuetuna. Kysymyshän on tuotannonalan halpuuttamisesta, jonka markkina-arvo on jo niin alhainen, että sitä ei voi tuottaa kuin halpatyövoimalla. Tämähän ei voi olla kilpailu ja markkinaetu.
Harsintajulkilausuma annettiin niinkin varhain kuin 1948. On ajankohtainen tänäkin päivänä. Vielä 70 luvulla oli myytävänä rauhoitettuja metsiä, poimintahakattuja, tulkittiin harsittuja ja olivat edullisia. Metsiä on myytävänä vielä tänäkin päivänä, mutta ovat avohakattuja.
Jos haluat toteuttaa jatkuvaa kasvatusta, menetät puun hinnassa niin paljon, että kannattaa hakata aukoksi. Tai jos haluat savotoida itse, menetät puunhinnassa vieläkin enemmän, saat tehdä savotan ilmaiseksi. Mitä sitten on metsän hävittäminen, saat hakata aukoksi sen saman metsän, vaikka joulukuusimetsän, metsälaki ei sitä rajoita. On helppo olla vaikka JK uskovainen.
Onhan se vähän erikoista, että JK vielä 60 ja 70 luvuilla oli valtamenetelmä. Katsotaan tällä hetkellä sopimattomaksi ja toimimattomaksi menetelmäksi. Erikoista on sekin, että tuohon aikaan 70 luvulla harsinnan kieltämisen jälkeen poimintahakkuut nähtiin metsän hävittämisenä. Se, että tällä hetkellä hyväksytään, mutta että menetelmä ei pääse yleistymään, on muusta, kuin menetelmän heikkoudesta.
Teollisuus torjuu JK:n, hyväksyy kyllä muodollisesti, mutta puun ja korjuukustannusten hinnoittelulla ja hallinnoimalla pystykauppaa, ohjaa JK:n toteutumattomien listalle. Avohakkuut soveltuvat paremmin teollisuuden logistiikkaan. Sitä vastoin kauppatavan muutos ja metsänomistajien salliminen korjuuyrittäjinä avaisi JK:n mahdollisuudet.
Tolopainen päinvastoin. Suomalainen työ ei ole halpaa, siitä syystä käytetään halpatyövoimaa ja tekijät tulevat pääasiassa EU rajojen ulkopuolelta. Suomalaiset ovat hinnoitelleet itsensä ulos, eikä kysymys ole enää suomalaisten halusta tehdä töitä, vaan työn hinnasta ja siitä työn määrästä, johon ”halpuuttajat” sitoutuvat ja ovat valmiit tekemään. Tässä mielessä Suomalaisilla ei ole enää piilaaksoa ja työttömätkin kannattaa maksaa kortistoon? Ja eihän Suomen työttömät enää kelpaa ”halpatöihin”, ruksi tulee jos vaikka ovat pyrkimässä?
Vaikea on kuvitella, että metsätöitä tultaisiin pyörittämään halpatyövoimalla? Ennemmin uskon, että piilaaksossa on jotain vialla?
Halpatyö vierastyö jopa orjatyö, toivottavasti ei kuitenkaan itsetarkoitus Suomessa. Onhan näitä aloja, joita pyöritetään vierastyövoimalla jo Suomessakin. Toiminta on elintasoeroista johtuvaa, vierastyövoimalle tuottoisaa ja katsotaan tuottoisaksi myös Suomessa, mutta eihän se sitä välttämättä ole. Tuottaako esim. metsätaloudessa halpatyövoima lopulta yhtään mitään. Saavutettava hyöty ei ainakaan kertaannu puunhintaan tai metsätalouden tuotoksi, vaan mitataan ulos prosessin muissa vaiheissa. On kansantaloudellinen hyöty ja onhan siitä se hyöty, että saat tehdä esim. metsänhoidon töitä ja halpuutuksella määritellä oman palkkasi.
Ei ole epäilystäkään etteikö harmaa talous rapauta metsätaloutta. Tuon aloituksen lisäksi tarjoillaan tällä hetkellä muutakin uutta. Mikä mahtaisi olla Työstäkieltäytyjäliiton määritelmä työn halpuutuksesta?
EU:hun liittyminen samalla tavalla kuin metsäverouudistuksen siirtymäaika. Sattuvat samalle ajalle ja se vaikutus. Lisääntyneet avohakkuut ja nimenomaan avohakkuut, sillä siihen aikaan harvennushakkuita ei juurikaan tehty, ainakin huomattavasti vähemmän kuin siirtymäajan jälkeen. Katettiin myyrille (peltomyyrä) poikkeuksellisen hyvä ravintotilanne havumassa/hakkuutähteet, jonka myyrät käyttivät hyväkseen ja aiheuttivat samalla havumassojen ohella myös metsänviljelyn tuhot. Toimii samaan tapaan kuin pakettipelloilla, eli nämäkin niihin samoihin aikoihin, joita alettiin purkamaan EU:hun liittymisen jälkeen. Kysymys on poliittisista siirroista ja tässä tapauksessa myös instituutionaalisista siirroista.
