Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Huonosti toimii metsänomistajien ja puunostajien yhteistoiminta korjuun osalta. Puukauppa toimii, mutta siihen ne tuppaavat vaihtoehdot jäämään korjuun osalta. Vaikea on ymmärtää, että metsänomistajan on kysyttävä itseltään (Mhy), voisiko saada tarjouksen omista puistaan ja vielä varmuuden vuoksi kysyttävä puun ostajalta, sopiiko järjestely. Jos ei sovi, mikä olisi sitten se paras euromääräinen välityspalkkio.
Eikö olisi yksinkertaisempaa, niin kuin tuossa todetaan, mo/Mhy tarjota puuta sen mukaan, mitä tietävät metsässä olevan, kysynnän ja tarjonnan mukaan.
Ymmärrän hyvin, että teollisuus on hidas joustamaan, säilyttävät määräysvaltansa ja metsänomistajat otteessaan, mutta tulisi heidänkin joustaa, avata laajemmin korjuun mahdollisuuksia metsänomistajille.
Empä oikein muutakaan osaa sanoa kuin otan osaa, niin Sinun kuin omastakin puolestani. Olihan tuolla aiemmin Goofyn esimerkissäkin korjuun osuus 63 %, ilmoittamillaan hinnoilla ja joka vastaa tehdashintaa 40 euroa kuitupuulla.
Löytyy tuosta hakemalla ainakin vanhaa puutavaran korjuun kustannustietoa. Luonnonvarakeskuksen ja Metsätehon tilastoja, joista vapaasti suomentamalla voi päästä suuntaa antaviin tuloksiin.
Pitäisihän Teollisuus ry:n ottaa huomioon se, että pystykauppaan sisältyy kytkykauppa korjuun osalta. Kuin sekin, että Mhy ja metsänomistajat voisivat toimia vapaina puuntoimittajina, ei vaan kilpailuttajana tarjottavien puuerien osalta. Siitä syystä vaikuttaa kikkailulta nämä korjuupalvelun toimet ja pystyn takuuhinnat. Selvää toimintaformaattiahan ei ole olemassa.
Eihän nykyisessä suljetussa puukauppajärjestelmässä ole mahdollista päästä eteenpäin. Ei se järjestelmä siitään miksikään muutu vaikka kuinka säädettäisiin.
Pystykauppa on tarkoitettu teollisuuden puuhuollon puukauppatavaksi ja on toimiva siinä ja on metsänomistajallekin toimiva, jotka ostopalveluina metsätalouttaan hoitavat. Mutta kaikki muu, joka jää sen ulkopuolelle, on vastinetta pystykaupalle. Markkinan ulkopuolelle suljettua, rajoitettua, sitä pelikenttää, jota täälläkin käydään ja josta ei tahdo tulla mitään.
Eikö olisi yksinkertaisempaa käydä puukauppaa niin, että puun puunkäyttäjät ostavat puuta ja korjuu hoidettaisiin valintaisena. Sen mukaan, hoitaako metsänomistaja itse tai sidosryhmänsä kautta, tai hoitaako teollisuus metsäosastonsa kautta, niin kuin hoitaa tälläkin hetkellä. Jäisi tuo arpominen mitä missä tehdään kuka tekee mitä tehdään?
Tietenkin arpominen alkaa siitä, voisiko se olla mahdollista? Miten on vaihtokauppa kaukokuljetus mitta apti laskutus tehdasmitta jne. jne. Kaikkihan on olemassa, on vain tahdosta ja menettelytavasta. Ja ennen muuta tarpeesta tehdä selvitystyötä tässä asiassa, työryhmistä jne.
Metsuri motokuski: Tuo 80 % on hyvinkin vapaamuotoinen heitto metsätalouden ostopalveluista, siitä 30 % on metsänhoidon osuutta.
Teollisuuden oman ilmoituksen mukaan porttihinnasta korjuun osuus on yli 50 % puunhinnasta. Jos puun keskihinta on 40 euroa, tuo 100 euroa on lähellä porttihinnaksi. Ja ilmeisesti vielä lähempänä tuo ilmoittamasi 80 euroa ja siitä puolet n. 40 euroa, on sitä kilpailtavaa osuutta ja toinen puoli 40 euroa puun hintaa.
Tuo, että puulla ei ole hintaa ja että metsätilakauppakin on jalostusarvokauppaa ja että katsotaan metsänomistajat kykenemättömäksi käymään jalostusarvokauppaa, perustellaan pystykaupalla ja suljetaan sen ulkopuolelle. Eihän tallaista pitäisi olla demokraattisessa valtiossa.
En pidä pystykauppaa kelvollisena kauppamuotona sen takia, että puunmyyjänä metsänomistajat ovat kelpoisia käymään jalostusarvokauppaa, mutta eivät enää korjuuosapuolena. Eivät ole kelvollisia hakkaamaan omassa metsässään omia puitaan. Eivät kelpaa toteuttamaan jalostusarvokauppaa yhteistoiminnassa puun ostajan kanssa.
Menettely on karsinut metsänomistajilta valmiudet, kaluston ja saanut aikaiseksi koko joukon rajoituksia, joilla perustellaan metsänomistajan kelpoisuutta menestyä, kuten mittaus ja esim. apti.
Ja siitä maksettava hinta ei ole vähäinen. Olkoon sitten isännättömästä rahasta tai jalostusarvosta, mutta joka tapauksessa isosta rahasta on kysymys. Hyvinkin 80 % menetetyistä tuotoista puhutaan.
