Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Se on aivan turha jatkaa tätä keskustelua, sillä keskustelijat pitäytyvät mieluummin vanhassa voimassa olevassa pystykaupassa. Pystykaupan lakkauttaminen ja siirtyminen toimituskauppaan (tienvarsikauppa) , nähdään mieluummin vanhan pystykaupan variaatioina, valtakirjakauppoina ja toimituskauppoina tehtaan portille ym. ja tarjoillaan muuta sopimatonta, jolla ei ole tekemistä kauppatavan muutoksen kanssa. Sanallakaan ei puututa kauppatavan muutokseen.
Ei puhettakaan, että metsänomistaja pääsisi tienaamaan näistä rahoista, omista rahoistaan. Mutta sehän sopii vas. sosialistiseen palveluyhteiskuntaan (jäänne metsäpuolella). Pääasia, että maksaja metsänomistaja on tiedossa ja hoitaa osuutensa mukisematta. Väitetään mieluummin, että kauppatavan muutos tulee kalliiksi metsänomistajalle, vaikka kysymys on juuri päinvastaisesta ja sekin vain niille, joilla on pyrkimys toimittaa itse puunsa tien varteen.
Onhan se mahdollista ja käytetään teollisuuden plantaaseilla ja muualla maailmalla puutavarayhtiöiden omistamissa metsissä ja yhteisöissä, jossa puulla ei ole kantoraha-arvoa, on vain jalostusarvo.
Yksityisomistus, pienet pinta-alat ja vielä kun pitäisi saada kantorahatuloa omistajalle, rajoittavat kyllä kyseistä toimintaa Suomessa. Nykyinenkin metsäkonekalusto ja yhteisomistukseen (kollektiivi) perustuva kustannusrakenne, kasvattaa jalostusarvoa meilläkin, mutta sen kantorahatulon kanssa on niin ja näin. Kalliit kustannukset pitävät siitä huolen, kantorahaa ei jää ja menee yhteiseksi hyväksi.
Kauppatavan muutos on hallinnollinen, muutoksia ei ole aiheutumassa tavaralajimenetelmään sen paremmin kuin logistiikkaan. Metsänomistajien mukaan tulo korjuun markkinoille ei sitä tarkoita.
Nämä ovat sellaisia jätkän vanhakantaisia kommarin venkoiluja. Siinä hänellä riittääkin työmaata osoittaa musta valkeaksi. On hän jossain oikeassakin. Nykyisessä kollektiivitaloudessa metsänomistaja häviää aina.
Eihän huono markkina muutosuhka tai puutteet tuotekehityksessä saa olla peruste sille, että kustannusrakenteeseen ei ole tarvetta tai ei ole syytä puuttua. Paremminkin menee niin päin, että sitä säästöä haetaan puusta ja puulle jää hintaa mitä jää. Näinhän se markkina toimii, mutta on myös syytä puuttua perusrakenteisiin.
Eiköhän tehdaskuljetus ole osa puunostajan logistiikkaa.
Heitän jotain. Uudessa mallissa tehdään kaksi sopimusta entisen yhden sijaan, toinen puulle ja toinen palveluille. Palvelusopimuksen toiminta täytyy olla kaksisuuntainen riippuen siitä kuka tekee kuka maksaa. Voi olla metsänomistaja, metsäosasto, mhy, palveluyrittäjä, alihankkija jne. Voisiko olla valmis hinnasto tai mikä muu keskitetty hinta. Isompi tarjouskokonaisuus tmv.
Käsittääkseni Mhy esimerkkitapausta ei ole, ei minulla ainakaan ole sellaista antaa. Metsähoitoyhdistysten korjuupalvelu on hankintakauppoja, joka on eri asia kuin pystykaupat. Pystykaupassa metsänomistajat (myös Mhy) on suljettu korjuun ulkopuolelle.
Pystykaupan avaaminen tarkoittaa kilpailun avautumista metsänomistajille. Sillä on sitten vaikutuksensa kustannuksiin, mille tasolle asettuvat.
