Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Mehtäukko; Tarkoittaa esimerkkinä 80 %, on sitä metsätalouden tuottoa, josta riittäisi metsänomistajallekin kilpailla. On metsänomistajien palveluina maksamaa rahaa (isännätön raha), josta jo yli puolet menee korjuun kustannuksiin ja esim. 30 % metsänhoidon kustannuksiin. Päästäänkin jo 80 % tuottoon palvelujen osalta. On siinä metsänomistajalle markkinarakoa tässäkin ja on metsätalouden kannattavuuden kannalta välttämätöntä toimia myös. Ostettuina palveluina kannattavuus heikkenee koko ajan, niin kuin on todettu.
Jos vielä haluat hekumoida niillä tallin takuisilla traktoreilla, voin lohduttautua sillä, että suunta on oikea ja ihan oikeilla metsätraktoreilla mennään.
Jees, saahan sitä metsänomistajia kilpailuttaa, mutta kun ei huomata sitä, että metsänomistajia ei kilpailuteta. Seurauksena voidaan pitää sitä, että metsätalous on paikalleen jämähtänyt ja lukkiutunut ostopalveluihin. Ihmetellään kustannusten nousua ja uskotaan alan kehittymiseen. Vaan siinähän se on nähty kehittyykö, hinta vaan nousee ja nousee. Kustannusten osalta ei kehity.
Mitä tarkoittaa metsänomistajien kilpailuttaminen. Sitä on esim. isännätön raha. Paljonko tuo raha voisi olla, jos ynnätään yhteen korjuu, metsänhoito ja vaikka metsänomistajan puilla käytävä kauppa tai muu bisnes, hyväksyttävä tai kielletty. Yhteensä ne kustannukset, jotka metsänomistajat maksavat ostettuina palveluina. Hintaa en tiedä, mutta prosentteina se voisi olla esim. 80 %. Se on sitä metsätalouden tuottoa, josta riittäisi metsänomistajankin kilpailla, ei vaan kilpailuttaa.
Tämä sen takia, koska metsätalous ei tuota. On syytä hakea syitä, minkä takia metsätalous ei tuota. Metsätaloudesta on tullut liikaa palveluelinkeino toisille elinkeinoille.
Jätkä: Vaikea tuosta on tunnistaa metsänomistajaa, ei ainakaan niitä jotka tunnen. Sopivat hyvin aikuiskoulutusopiskelijoiksi, tottahan koulutuksen tarpeessa olevia metsänomistajia on paljon.
Se, miten tähän on tultu. Tämäkin ketju, kiinnitetään huomiota kilpailutukseen. Miten metsänomistajat kilpailuttavat puuta ja kilpailuttavat työtä ja saadaan jopa tuloksia aikaiseksi. Toimiihan kilpailutus näin päin, metsänomistajat kilpailuttavat, mutta ei toimi toisin päin, metsänomistajia ei kilpailuteta. Itse asiassa metsänomistajat on suljettu kilpailun ulkopuolelle. Sehän sopii teollisuudelle ja heidän palvelutarjonnalle ja sille, että metsänomistajat eivät ole sotkemassa heidän bisneksiään ja markkinoitaan.
Teollisuudella on tietty etu palvelutarjonnassa metsänomistajiin nähden. Teollisuus hallitsee puumarkkinan, korjuun markkinan ja hallitsee myös metsänhoitoa ja heidän etunsa tulee puukaupasta ja sieltä perittävästä rahasta (isännätön raha). Tätä etua metsänomistajilla ei ole. Mhy:n on perittävä toimitusmaksunsa, kulunsa ym, eivät pysty vastaamaan bonuksiin, eivät kannatusmaksuihin. Mistä siihen vastaisivat, sillä puunostaja on teollisuus, joka perii kulunsa puunhinnasta, hallitsee puumarkkinan, ja hallitsee myös työn markkinat.
Metsänomistajien on syytä pitää puolensa, ovathan he sentään puun myyjiä. Pitäisi heillä olla valtaa myös metsässä tehtäviin töihin. Muutokseen tarvittaisiin kauppatavan muutos. Metsätalouden töiden avaaminen metsänomistajille.
Aina se on sossuille sopinut keskustella heidän ongelmistaan, vaikka puukaupasta, ei niinkään siihen liittyvistä etuuksista, ei ainakaan isännättömästä rahasta. Ei tunnu haittaavan sekään, että mennään harmaalle alueelle. Aina se on sossuille sopinut, että puu ja bisnekset toimivat ja että maksaja on tiedossa.
Visakallo: En usko, että olet pettänyt itseäsi, mutta minun kohdalleni sellaista on voinut sattua useamminkin. Mitä tulee tähän metsänomistajan puilla käytävään kauppaan. Vapaa tulkintani oli: ”Joka kauppasopimuksen vastaisesti ja puunmyyjän tietämättä, viedään kaupan kohteena olevan kombinaatin sijaan toisaalle jalostettavaksi”.
Eihän tämä keskustelu kuitenkaan niin hölmöä voi olla, että tällä tarkoitetaan sopimuksen mukaista metsäyhtiöiden käymää vaihtokauppaa. Siitä puunmyyjä saa kylly tiedon kaupanteon yhteydessä.
Valitettavaa kuitenkin on, että myös kauppasopimuksen vastaista kauppaa käydään, eikä se kauppa välttämättä ihan vähäistä ole.
Taitaa olla ihan oma ongelmanne, käydä väittämään olemattomia, on se vaikeutensa siinäkin. Lähes 60 vuoden kokemuksella tässä mennään. Ei todellakaan tarkoita kaikkea omasta toiminnasta, mutta ovat niitä metsätalouden kääntöpuolia, jotka on tuotava esiin. Vaikuttavat metsätalouden kannattavuuteen ja muistuttavat enemmänkin tavasta toimia metsätaloudessa. On aivan turha käydä väittämään mustaa valkeaksi.
Metsänomistajan puilla käytävä kauppa on isännätöntä rahaa sekin ja olisi hyvä tietää missä määrin sitä puukauppaan sisältyy.
On aivan turha väittää, että metsänomistajan puilla käytävä kauppa olisi loppunut tai päättynyt, kuin sitäkään, että kauppaan sovittuja mittoja ja laatua on noudatettava, kun niihin mittoihin ja laatuun voi soveltaa melkein mitä tahansa.
Sitähän tämä on puiden jalostamista ja isännätöntä rahaa. Myös metsänomistajan puilla käytävää kauppaa. Sitä toivoisi, että puiden jalostaminen alkaisi vasta teollisuuslaitoksista ja että toiminta olisi kartellia siihen asti. Kartellihan torjuttiin jalostustoiminnalla. Eihän puutavaran teko metsässä voi olla jalostustoimintaa, ei myöskään isännätöntä rahaa, vaikka sitä sellaisena pidetään. Isännätön raha on toinen puoli puunhintaa pystykaupassa ja on korjuun osuus kannolta tehtaalle.
Eiköhän metsänomistajan puilla käytävä kauppa ole raaka-ainekauppaa, joka kauppasopimuksen vastaisesti ja puunmyyjän tietämättä, viedään kaupan kohteena olevan kombinaatin sijaan toisaalle jalostettavaksi, valmistellaan sellaiseksi ja otetaan jo ”kauppasopimuksella” huomioon. Ei kuitenkaan puunhinnassa, vaan jää toimijan ansioksi. Kuten parrut, klapiraaka-aineet, erikoispuut ja paljon muuta. Tiedä sitten missä määrin tiimit toimivat itsenäisesti tässä. Ei kuitenkaan kannata tuoda esiin keskusteluun, täällä käydään levottomaksi.
