Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Tolopainen: Siellä se isännätön raha on pystykaupassa yksityisillä sahoillakin.
Mehtäukko: ”Mikä ihmeen isännättömän rahan keksitty kommervenkki”? Lauri Vaaran vastaus edellä. Ei mikään keksitty vaan todellinen.
Esim. Jätkä on siirtämässä korjuun kustannuksia lopputuotteen hintaan, ”vaikka kysymys on puunmyyjän puuntuotannon kustannuksista. Ei metsäyhtiön puunhankinnan kustannuksista, niin kuin yleisesti luullaan”. (LV edellä). Asiahan on syytä selvittää. Sillä on ratkaiseva vaikutus tapaan toimia puukaupassa.
Mehtäukko: Oliko vanhan muistelua, jos oikaistaan perusteettomia väittämiä? Alappa siitä vaan soveltamaan noita käytännön pähkäilyjäsi. Heittelet vaan tommottisia katteettomia louganeitasi, ilman minkäänlaisia perusteluja. Olisihan se hyvä tietää myös se asia, mitä tarkoitat?
Tolopainen: Ei turhilla lupauksilla?
Harrastelija: Kauppatavan muutos toimituskaupaksi ymmärretään jollain tavalla väärin. Muutokseen ei tarvita tuhansien hehtaarien metsänomistajaa tai valtakirjaa. Kysymys ei myöskään ole traktorikorjuusta korjuutavaksi. Kysymys on asiapaperein tehtävästä muutoksesta, erikseen tehtävistä sopimuksista, toinen puulle ja toinen korjuulle. Logistiikkaan se ei aiheuta muutoksia ja johan nykyinen hankintakauppa on toimituskauppaa.
Pientoimittajiakaan, nykyisiä hankintahakkaajia ei voida unohtaa. Saman sopimuskaaren alle ja logistiikan piirin kaikki, niin kuin aloituksessa todetaan. Se on mahdollista toimia, käytännön toteutus ja markkinat ohjaavat loput.
Vaikea MHY:n on menestyä, sillä hankintakaupassa ns. korjuulisä on miinusmerkkinen. Hankintakaupassa puunhinnasta on vähennettävä vielä korjuun kustannukset, verrattuna pystykauppaan, josta nämä korjuun kustannukset on jo vähennetty. Esim. tukissa mennään reilusti miinukselle ja Mhy:sen korjuupalvelu suuntautuukin ensiharvennuksiin energiapuuhun tmv. En usko verottajan etuihin hankintakaupan paremmuudesta.
Mm. siitä syystä kauppatavan muutos on tarpeellinen. Aloituksen linkissä on kaavio siirtymisestä toimituskauppaan. Se on hyvä, että tehdään erilliset sopimukset puusta ja korjuusta. Päästään eroon ns. piiloperinnästä ja isännättömästä rahasta, jolla korjuun kustannusrakennetta (palettia) pyöritetään. Isännättömästä rahasta myös siinä mielessä, että metsänomistajia ei ole hyväksytty puuntoimittajina kilpailijoina mukaan.
Kaaviossa on mukana metsänomistajien yhdistys palvelun välittäjänä ja maatilayritys (verokki) palvelun tuottajana, mutta ei metsätilayrittäjää palvelun tuottajana. Ilmeisesti metsätilayrittäjä on varattu kustannusten maksajaksi tässä uudessakin mallissa, ilman, että hänelle annetaan mahdollisuutta palvelun tuottajana? ei hyvä.
Harrastelija/mehtäukko: Sehän tässä erikoista onkin, että MTK ja MHY pitäytyvät korjuun ulkopuolella. Ei tunnu olevan edes pyrkimystä tulla mukaan. Metsänomistajat toimivatkin suoraan puun ostoyhtiön kanssa. Sitä kautta järjestyy myös metsänhoitotyöt. Tätä menoa MHY on järjestämässä itsensä tarpeettomaksi. Markkinarakoa on ja se tulisi käyttää.
Jätkän anti tässä asiassa ei todellakaan ole arvokasta. Minun puolestani saatte kaivella ne kuset omasta kaalistanne. En ole väittänyt tai muullakaan tavalla osoittanut, että ALV ei kuulu valtiolle. En myöskään ole väittänyt, että alvin saisi vähennyksenä ilman kuittia. Nämä asiat ovat omia keksintöjänne, tiedon puutetta, mielikuvitustanne, kastuneita muroja tmv.
Olen puhunut sen puolesta, joka aloituksessakin on. Menetetyn ALV:n palauttamisen puolesta, sen oikealle veron maksajalle eli metsänomistajalle. Tilitysmenettelyssä sitä kuittia ei tule, vaikka metsänomistaja on kustannusten todellinen maksaja, myös alvin. Vai onko niin, kuin täällä väitetään, että pystykaupassa korjuu on alvitonta toimintaa?
