Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
AJ: ”Ei tarvitse valita puolia, riittää että katsotaan mikä toimii käytännössä”. On hyvä pointti ja on varottava, ettei metsiä hakata vajaatuottoisiksi. Metsien optimituotto on säilytettävä myös jatkuvassa kasvatuksessa?
Ei ole syytä puolestella vihreitä, sen paremmin kuin muitakaan vaihtoehtoja. Mutta voi olla myös niin, että tämä nykyinen vaihtoehdottomanakin pidetty malli kolistelee kohti museointia. Jos täällä esiintyy eräänlaisena puolueettomana ”konsulttina”, pitäisi sitä myös olla. Huonosti toimii sekin, pidetään vaihtoehtoa esillä, mutta toimitaan kuitenkin selkeästi vaihtoehtoa vastaan.
Julkilausumasta 76 vuotta, josta 50 vuotta suljettuna. Nyt 10 vuotta hyväksytty lakiin. Jos ”valtaapitäviltä” kysytään, hoitomuoto pidetään suljettuna, ohjataan ainakin toisaalle, häiritsemästä muuta metsänhoitoa. Esim. suometsänhoitoon, ei näillä linjauksilla ratkaista suomalaista metsänhoitoa. Fantasiansa on kenelläkin.
Vaikea sinun on metsänhoidon paremmuutta osoittaa, kun et kunnioita muuta, kuin epätodellisia laskelmiasi?
Konstan epärealistisen kannattavat metsät ovat jaksottaisen metsiä ja niitä vertailtavaksi riittää. Ylisuurta realikorkoa on käytetty ja paljon on metsiä hakattu vajaatuottoisiksi. Ei tähän kannata tunkea jk metsiä, sen tutkimus osoittaa (ei tehdä eroa) ja maltillisia korkoja tutkimus tarjoilee.
Ylisuurilla laskentakoroilla on tehty paljon hallaa Suomalaiseen metsänhoitoon ja metsien tuottoon. Niin myös uskomuksilla (laskelmilla) vaihtoehtoisen metsänhoidon alempiin tuottoihin. Pitäisi vähän himmailla, missä on yhteiskunnan ja metsien hyväksikäyttö? Ei ole väittämänne tuottaneet toivottua tulosta, alijäämissä mennään ja puujalan kaluaminen jatkuu?
Leimikkokohtaisen luokituksen alaisia ovat puukaupat. Ei siellä ole luokitusta alempaan ja korjuu ylempään. Valitettava käytäntö ja pidetään maan tapana. Ja perustellaan laskelmilla metsänhoidon paremmuudesta?
Ei ole mitään päätehakkuutulon ja harsintatulon erotusta. Ovat klusterin omaa taulukointia, joilla hinnoitellaan puunhinta alempaan ja korjuu ylempään. Puun hinnoittelulla ohjataan tietoisesti metsänhoitoa ja ylisuurilla koroilla vajaatuottoisuutta (uutta tutkittua tietoa). Tuli aikanaan tehtyä paljonkin puukauppaa ja tällaista ”taulukointia” ei ollut havaittavissa (klusterin ohjauksessa kyllä, mutta omassa ohjauksessa ei). On vähän sama kuin metsänhoidon ohjaaminen. Vaihtoehtoinen metsänhoito ohjataan suolle. Voidaan sillä kasvatusolosuhteita parantaa, mutta tuskin kuitenkaan metsänhoitoa tai metsämaiden ojitustarvetta ratkaista. Jatkuva kasvatus, peiteinen metsänhoito, jatkuvapeitteinen, jk mitä näitä nimityksiä hoitomuodosta nyt onkaan, on erinomainen hoitomuoto kaikkialle metsiin. Ja vielä suojelu ja virkistysalueille.
Palvaanjärven metsäalue on hyvä esimerkki taimettumisesta ja metsän uusiutumisesta. Hoitotoimenpiteistä, joilla jatkuva tuotto pidetään yllä. Vaihtoehtoisessa mallissa ainakin yhden metsämies-sukupolven aika menisi odotteluun ja eihän noin hyvin uusiutuvassa metsässä ole mieltä, raivata kaikki pois ja investoida uuteen metsään. Joka tuskin tulee korvaamaan jatkuvan tuoton menetyksiä ja olisi tuottavan metsän tuhlausta.
Koneen Säätiö on kovin huolissaan Suomen merialueiden tilasta. Osansa ovat saaneet valumien suovesistä ja turpeen-noston ilmalaskeumista?