Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Sitähän tämä on puiden jalostamista ja isännätöntä rahaa. Myös metsänomistajan puilla käytävää kauppaa. Sitä toivoisi, että puiden jalostaminen alkaisi vasta teollisuuslaitoksista ja että toiminta olisi kartellia siihen asti. Kartellihan torjuttiin jalostustoiminnalla. Eihän puutavaran teko metsässä voi olla jalostustoimintaa, ei myöskään isännätöntä rahaa, vaikka sitä sellaisena pidetään. Isännätön raha on toinen puoli puunhintaa pystykaupassa ja on korjuun osuus kannolta tehtaalle.
Eiköhän metsänomistajan puilla käytävä kauppa ole raaka-ainekauppaa, joka kauppasopimuksen vastaisesti ja puunmyyjän tietämättä, viedään kaupan kohteena olevan kombinaatin sijaan toisaalle jalostettavaksi, valmistellaan sellaiseksi ja otetaan jo ”kauppasopimuksella” huomioon. Ei kuitenkaan puunhinnassa, vaan jää toimijan ansioksi. Kuten parrut, klapiraaka-aineet, erikoispuut ja paljon muuta. Tiedä sitten missä määrin tiimit toimivat itsenäisesti tässä. Ei kuitenkaan kannata tuoda esiin keskusteluun, täällä käydään levottomaksi.
Voi pyhä yksinkertaisuus. Eipä ole syytä epäillä. Sopii sossuille ja vasemmistolle ja heidän toimintatavoilleen. Käytetään kuin yhteistä. Teen mm. pystykauppaa ja tiedän mitä se tarkoittaa, myös isännättömän rahan osalta, joka ei kuitenkaan kuulu tähän käsiteltävään asiaan.
Tottahan puukauppaan sisältyy puiden vaihtokauppa aivan puukauppasopimusten mukaisesti, mutta jos operoidaan harmaalla alueella metsänomistajan tietämättä tai hänen tietämättömyyttään hyväksi käyttäen, liikutaan minun mielestäni tuomittavalla alueella.
Erikoista on ja on myös yleistä metsänomistajan puilla käytävä kauppa. Ei ole tavanomaista, jos kuitukasa on katkottu parruaihioiksi tai kuitukasa klapipituuksille sopiviin mittoihin. Erikoistyvet ja laatuluokat eritelty, pikkutukit katkottu tukin mitoille ja samaan kasaan, ainakin samaan osoitteeseen tmv. ja mikä on se osoite, sitä ei välttämättä tiedetä, niin kuin ei sitäkään, minkälaisesta kaupasta oli kysymys?
Pitäisi AJ:n tutkijana ja metsänomistajana tietää, että se piikki on suljettu, eikä siihen eroa tee maatalousyrittäjä. Hankintapiikki on auki, mutta pystykaupan osalta se on suljettu. Korjuupalvelu on sidottu pystykaupan yhteyteen ja sitä ei ole tarkoitettu maa- ja metsätaloustuottajille.
Ketjusta onko tämä normaalia puukaupassa?
Tolopainen: Ei tunnu haittaavan montaa muutakaan, jotka tekevät pystykauppaa. Ei tunnu haittaavan hankintaedun menettäminen, vaikka se tekee tulonsiirtoina satoja miljoonia euroja vuodessa. Ei myöskään korjuun menettäminen pystykaupassa, jonka vaikutus on miljardi luokkaa vuodessa. Kuin sekään, että metsänomistajat ovat tulleet sulkeneeksi itsensä korjuun ulkopuolelle, tai menettäneet summan puun hinnasta, jota voidaan vain arvailla?
Vielä tällä hetkelläkin on mahdollista tehdä merkittävää tiliä metsää ostamalla ja metsää myymällä. Lieneekö tuolla kuitenkaan mitään tekemistä sen kanssa, mitä metsätalous tuottaa. Niin kuin ei silläkään, kun ohjataan metsätalouden tuotot yhteiskunnan haltuun ja käyttöön. Harjoitetaan laajaa bisnestoimintaa tai teollisuus ohjaa metsävarojen käytön omien tavoitteidensa mukaisesti. Kertoo kyllä siitä valtavasta potentiaalista, joka metsätaloudessa on, mutta ei varsinaisesti metsätalouden tuotosta.
Saahan metsätalouskin osansa, mutta se osa ei missään tapauksessa ole paljoa. Jäljelle jäävää tuottavaa metsää pidetään kyllä uhrausten arvoisena, ja sitähän se onkin, mutta voidaan sitä pitää myös eräänlaisena jäänteenä (raatona), joka menettelytapa ja kustannuspaineissa ottaa iskut vastaan ja maksaa kustannukset. Olkoon vaikka ylläpitokustannukset ja mistäpä niitä muualta otetaan kuin puun hinnasta ja pelinvaran loputtua puuntuottajan pussista.
Tolopainen: Et siitä saakaan enempää rahaa. Hankintakaupassa hankintalisänä saat sen 10-15 euroa ja pystykaupassa sopimushintana esim. mehtäukko saa sen 25 euroa. Puunhintahan ei jousta ja tien varressa puunhinnan pitäisi olla saman. Jää sellainen 10-15 euron käppi, joka on korvattava jostain. Sitä ei tiedetä, sillä pystykaupassa tiedot eivät ole julkisia.
Näilläkin palstoilla on kerrottu tutkimustuloksista, jotka osoittavat puukauppaan sisältyvän tulonsiirtoa toimitusmyyjiltä (hankinta) pystymyyjille. Eli hankinnalla teet tiliä pystymyyjille. Pystyn ja hankinnan määrälliset mittasuhteet eivät ole vertailukelpoisia, mutta tulonsiirrosta on joka tapauksessa ja kuka sitä tietää missä laajuudessa?
Ei se ole kauppanimikkeillä kikkailemisestakaan, vaan kauppatavan muutoksesta. Muutoksen jälkeen puun hintahan tien varressa on sama kummallekin osapuolelle. Hankinnalla hankintalisänä saat jotain 10-15 euroa ja tämänkin ketjun urakointihintana, joka on rinnastettavissa myös pystykaupan urakointihintaan, jotain 27 euroa. (25 euroa lienee ihan sopimushinta) Onhan tässä tuplat mistä olet tienaamassa, edellyttäen että olet saman sopimuksen alaisena. Esimerkiksi tästä syystä tämä kauppatavan muutos. Hankinnan veroalella tuskin on mitään käytännön merkitystä.
