Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Korjuutoimintoja ei olla hajauttamassa metsänomistajille, eihän kauppatavan muutos sitä tarkoita.
Johan nyt on aikoihin eletty. Missä vaiheessa on päästy niin pitkälle, että metsänomistajista on saatu ammattitaidottomia? Jos näin on, siihen asiaan on syytä saada korjaus. Onhan korjuutoimintaa hajautettu tälläkin hetkellä, mutta että metsänomistajat ovat ammattitaidottomia, voi johtua yksinkertaisesti siitä syystä, että metsänomistajille on uskottu vain tämä heille omansa korjuutapansa hankintakauppa. Eihän se näin voi mennä, että metsänomistajien puolesta korjuutoiminnan hoitaa vain ammattilaiset. Hajautusta tarvitaan ja ihan sinun tarkoittamassa realiajassa ja ettei vaan ole tarpeellista sinun omista lähtökohdistakin johtuen.
Kahden kauppatavan säilyttäminen ei ole tarkoituksen mukaista siitä syystä, että ns. perinteisille hankintahakkaajille turvataan mahdollisuus kituuttaa, muusta kaupankäynnistä erillään omalla sopimuksellaan. Se ei tee oikeutta niille, jotka oikeasti haluavat menestyä metsätaloudessa. Toisaalta myöskään kauppatavan muutos, ei estä näidenkään perinteisten hankintahakkaajien puun toimittamista metsäosastolle.
Ei mitään uutta. Metsänomistus, korjuu ja puukauppa ovat keskittymässä yhä suurempiin kokonaisuuksiin. Kauppatavan muutos, sekin on viemässä samaan suuntaan. Eikä keskittäminen voi olla teollisuuden puuhuollon ja metsätalouden harjoittamisen kannalta mikään huono vaihtoehto. Perinteinen perhemetsätalous, ei ole loppumassa, mutta on auttamatta jäämässä suurempien kokonaisuuksien tieltä.
Suutarin esimerkki on hyvä esimerkki keskittämisen puolesta, mutta tuskin on kuitenkaan vaihtoehto nykyisen kauppajärjestelmän säilyttämisen puolesta. Sillä samanlaisen sopimuksen piiriin kaikkien puuntoimittajien on päästävä. Se edellyttää kauppatavan muutosta LV esittämällä tavalla. Tarjotaan puusta ja tarjotaan korjuusta ja näin muodoin tehtävästä puukaupasta. Kauppatavan muutos edellyttää kuitenkin metsänomistajilta sopeutumista nykyisen hyvin toimivan logistiikan piiriin.
Mehtäukko: Urakoitsijana olet kiinni niissä suurissa rahoissa ja lähtökohtasi on maksattaa niillä metsänomistajaa. Omat puusi, oliko ne 10 % kokonaisurakoinnistasi, kuittaat hyvällä metsänhoidolla ja neuvottelutaidoillasi. Näin olet mainostanut toimintaasi. Tämä ei kuitenkaan voi olla hyväksyttävä perustelu kauppatavan muutokselle ja sille, että pidät metsänomistajat järjestelmän ulkopuolella. Olet huolehtimassa siitä, että metsänomistajat eivät pääse käsiksi näihin suuriin rahoihin, vaan säilytät ne mieluummin itselläsi.
Kuusessa ollaan: On ne nollarajat Suomessakin. On kustannusrakenteena ja alueellisesti. Tähän liittyen on hyvinkin perusteltua kysyä. Koska pystykaupassa teollisuuden toimialana ja metsäkonekalustolla ei ole päästy parempaan tulokseen, antaako metsänomistajien mukaan tulo ja markkinaehtoinen valinta vielä heikomman tuloksen? Näinhän täällä alvariinsa väitetään. Rohkenen sitä epäillä. Metsänomistajien mukaantulo tasapainottaa nykyistä tilannetta.
Kovin se on pieni joukko, jotka omaa näkemystään täällä puolustavat. Paljon jää myös arvailujen varaan.
Timppa: Eiköhän asiasta kiinnostuneet seuraa tätä keskustelua ja mitä tulee tutkimustuloksiin. LV on tarjonnut tutkimustuloksensa lukijan ja palstalaisten käyttöön ja onhan ne saatavilla muutenkin. Myös häneltä itseltään, niin kuin hän on palstalla ilmoittanut.
Timppa, eihän nykyjärjestelmä ole miksikään muuttumassa. Eihän metsänomistajien mukaan tulo järjestelmää miksikään muuta. Ei myöskään puukaupan osalta, joka sekin tulisi jatkumaan entiseen tapaan. Muutoksen olisi aiheuttamassa korjuu, joka oltaisiin kytkemässä erilleen puukaupasta.
Onhan se näissä keskusteluissa metsänomistajan sosialisoimisen puolustaminen ollut melko raivokasta. Mehtäukolle ja sossuille yleensä, on sopinut erinomaisen hyvin: ”Metsänomistajan täydellinen eristäminen puunkorjuun tapahtumista ja taloudenpidosta” (LV edellä). Kukapa sitä tuottavasta toiminnasta (”metsäsampo”) luopuisi vapaaehtoisesti, onhan kyseinen toiminta sossuille ideologian mukaista. ”Maksajan eristäminen oman yrityksensä taloudenpidosta voidaan rinnastaa tuotannon sosialisointiin”. ”Myös puunkorjuun järjestäminen ja taloudenpito ovat sosialistiseen käytäntöön rinnastettavaa toimintaa” (LV).
