Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Johan sieltä mehtäukoltakin tuli ”perusteluja”. Tuskin ne kuitenkaan johtavat mihinkään, eikä niitä ole sellaiseksi tarkoitettukaan. Haetaan korkeintaan tukea paikalleen jämähtäneeseen tilanteeseen, jolla metsätaloutta hallitaan. Missä ovat mehtäukon perustelut? Missä ovat ne toisenlaiset keinot, joiden perään kuulutat?
Kiitos kysymästä, sitä samaa kehotan itsellesi. Mitalilla on myös toinen puolensa suhtautumisessa, kuin myös metsätaloudessa. En tykkää paikalleen jämähtäneestä otteestasi. Kannatan erilaisia vaihtoehtoja metsänhoidossa, kuin myös puukaupassa.
Lähtökohtani ovat toiset, en ole kahlitsemassa metsänomistajia, vaan kannatan vapaata yrittämisen oikeutta, jota nykyinen pystykauppa ei valitettavasti tarjoa.
Mitkä olivatkaan metsävarannot, sahaustoiminta tai palkkitehdas pohjoisessa. Ei se ainakaan SE ollut.
Nuo metsähehtaarin tuotot tuntuvat uskomattoman alhaisilta. Oiskoon menneet palkkoihin ja kustannuksiin, muualle kuin puunhintaan tai metsätalouden tuottoihin.
Wj. toimii ansaitusti vastaan, mutta eihän hänkään sille mitään voi. Pystykaupan isännätön raha pidätetään monopolille ja näihin korjuun rahoihin metsänomistajalla ei ole mitään asiaa. Kilpailu näiltä osin puuttuu täysin.
Sitä vastoin mm. Visakallo ja Timppa valtakunnan parhailla metsänkasvun ja markkinan paikoilla Päijänteen ympäristössä ja esim. A.J. hieman pohjoisempana, huijaavat itseään ja uskottelevat, että metsätalous on samanlaista menestystarinaa muuallakin.
Uskoisi metsäekonomian tutkimuksen puolustavan paikkaansa selvittämään. Ei sen takia, että tutkimus on jo saanut aikaiseksi parhaan ja tehokkaimman järjestelmän tuottamaan puuta tehtaalle. Vaan sen takia, että sen hinta ja vaikutukset täytyy selvittää ja ennen muuta vaikutukset metsätalouteen täytyy selvittää.
Olikohan siitäkään mitään haittaa, jos se palkkitehdas oli väärässä paikassa. Riittää kun metsät ovat oikeassa paikassa ja että niitä on riittävästi, ainakin 400 km toiseen suuntaan ja 200 km päinvastaiseen suuntaan, hyvässä kasvu ja tuottovaiheessa olevia männiköitä. Olikohan siitäkään haittaa, jos joku on osannut maisemoida itsensä oikeaan paikkaan.
Onhan se katkonnasta jos metsäosaston/tiimin toiminnasta, siitäkin mihin puumarkkinoilla on tultu. Hyvää ei tiedä metsänomistajan puilla käytävä kauppakaan. Sitä käydään ja perustellaan luvallisena vaihtokauppana, jota se ei kuitenkaan ole. Metsänomistajalle maksetaan yleensä bulkista, mutta ”vaihtokauppa” on jo sitten aivan muuta, erikoistuotteita ja laatuluokkia. Mo menettää kaikesta, ettei vaan ole se tavallinen tarina ja on metsätalouden kannattavuuden kannalta olennainen tekijä tämäkin.
Onhan tuo hyvä esimerkki metsänomistajan puilla käytävästä kaupasta.
On rinnastettavissa myös sen kanssa, mitä metsätalouden kannattavuusongelmissa metsänomistajien ulos sulkeminen tarkoittaa. Menetettyinä korjuun osuuksina 80-90 %, korjuun euromääräisenä menetyksenä n. miljardin euron luokkaa, korjuun vähennysoikeuden menettäminen ja sitä vastaavavan alvin palautuksen menettäminen n. 100 milj. euroa.
Timppa: Kysymys on myös tulonsiirrosta ja pakkosiirrosta sikäli, että puukaupoille pääset vain ottamalla korjuupalvelun puukaupan kylkiäisenä. Mitä tämä muuta on kuin metsänomistajan sulkemista. Et pääse osalliseksi omista rahoistasi, et urakoimaan omista puistasi, elinkeinoasi et voi harjoittaa ainakaan omassa metsässäsi, puhumattakaan muista etuuksista.
Timppa, kysymyshän ei ole muusta kuin niiden metsänomistajien etuuksista, jotka haluaisivat urakoida omassa metsässään, sinun kuitenkaan menettämättä etuuksiasi.
