Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Huudellaan jo riinpiisiä apuun…
Eipä kestä Timppa: Korjuun kustannukset, aina tehtaan portille (myös oheiskustannukset), ovat sinun kustannuksiasi ja peritään piilokustannuksina myymiesi puiden hinnasta. Se, että ostat korjuun palveluna, ei poista sitä, etteikö kustannukset ole sinun kustannuksiasi. Toinen asia on, miten pystykaupan ”korruptio” perinnän ja tilitykset järjestelee, ei ole julkista tietoa. Et saa myöskään korjuun vähennysoikeutta, vaikka sellainen sinulle, kuin kaikille muillekin puunmyyjille kuuluu (yli puolet puun hinnasta). Se, että jätät korjuun kustannukset huomioimatta kannattavuuslaskelmissasi, antaa täysin väärän kuvan metsätalouden kannattavuudesta.
Minulla ei ole mitään syytä seurata sossujen ideologiaa, sillä metsärahat ovat siellä aidan toisella puolella ja niillä käydään kauppaa, oikeastaan kenenkään puuttumatta ja metsänomistajan kustannuksella.
Timppa esität mieluusti metsätalouden kannattavuusluvuiksi jopa 70-80 % ja jätät korjuun kustannukset huomioimatta. No, nehän ovat piilokustannuksia ja perintä toteutetaan piiloperintänä. Ovat kuitenkin metsänomistajien rahaa ja on merkittävä tulonsiirto, yli puolet puunhinnasta teollisuudelle.
Kuitupuunkasvattaja: Miksi seurata aktiivikirjoittajia ja investoida metsätalouteen? Kuitupuumotista saat vajaan tupakkatopan hinnan, josta on vähennettävä vielä kulut verot ja investoinnit. Onhan tämä aika naurettavaa, sillä eihän siitä mitään jää ja metsäomistajat vielä kehuvat ja puolustavat.
Toinen asia on, niin kuin kirjoitat. Hankit omat markkinat ja teet puillasi juuri sitä, mitä metsäosastot tekisivät niillä sinun puillasi. Käyvät kauppaa metsänomistajan puilla ja se kauppa ei ole mitään vaihtokauppaa.
(Mehtäukko edellä, viesti näyttää poistetun)
Sitä minäkin olen epäillyt, että ei ole tarvetta.
Puutavarayhtiön ostomiehen ja konemiesten tuskan kyllä ymmärrän, varjelevat kuin valtiosalaisuutta, ettei vaan metsänomistajat pääse avaamaan puukauppaa ja siihen liittyvää korjuun ja metsänhoidon kartellia, mutta metsänomistajien toimintaa vastoin omaa etuaan pidän jo anteeksi antamattomana.
Eihän Jk:ta rajoita hyvät metsänhoidon käytänteet, niitä kyllä riittää. Kysymys on enemmänkin muista metsänhoidon ja logistiikkaan rajoittavista tekijöistä. Niinhän se on, että hyvätkään metsänhoidon käytänteet eivät tahdo sopia samaan metsään. Kysymys on valinnoista, mutta myös pois sulkemisesta.
Näin vaikeana tykkyaikana, puujalka ei tahdo tuottaa edes niin paljoa, että olisi varaa pitää väylästöt kunnossa. Onhan se niinkin, että hyvää ei saa halvalla, halpaa puuta ja hyvää infrastruktuuria. Hintansa on silläkin, että jakelulinjat joudutaan kaapeloimaan maan sisälle, entäs liikenneväylät, mitä niille tehdään?
Osasyynsä nykyiseen tilanteeseen on tällä uusmuodikkaalla metsänhoidolla. Otettiinhan aikoinaan kohtuullisen suuri urakka, eli suomen metsien kokoinen urakka viljelymetsätalouteen. Onhan siitä tavoitteesta jo puoli suomea tingitty ja lisää joudutaan tinkimään. Isosta urakasta on kysymys edelleen ja tuskin riukumetsien hoito tulee vähenemään tulevaisuudessakaan, ellei saada uusia elementtejä mukaan, ainakin ylivoimaisia ponnisteluja se vaatii.
Vaikea metsätalouden kannattavuudesta on saada selvää, jos ei tiedetä keneen lukuun urakoidaan ja kuka maksaa?
MaalaisSepolta kysyisin, kuka ja ketkä ne urakointikoneet maksaa, jos ei metsänomistajat? Korjuun maksuliikenne voisi olla päinvastaiseen suuntaankin, nehän ovat miljardiluokkaa. Kyllä niillä rahoilla metsänomistajatkin muutaman koneketjun voisivat ostaa. Uskoisin sijoitusmuotonakin olevan varsin tuottoisan, mutta edellyttää pystykaupan lakkauttamista, sillä metsänomistajat on suljettu sen korjuumuodon ulkopuolelle.
