Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Kiitos vaan tarjouksesta, joka ei kuitenkaan kelpaa, sillä hankintakaupasta nykymuodossaan ja laajuudessaan ei ole kilpailijaksi pystykaupalle.
Siitä nyt ilmeisesti voimme olla samaa mieltä, että metsänomistajat on pystykaupalla suljettu puumarkkinoiden ulkopuolelle ja kun näin on, heillä ei myöskään ole oikeutta tulla kilpailemaan korjuun markkinoille. Eli kilpailemaan omista rahoistaan, jotka metsäosasto pidättää yrittäjien korjuupalveluja vastaan puun hinnasta. Ja sitä oikeutta kun metsänomistajilla ei ole, tulla kilpailemaan korjuun markkinoille, metsäosasto hoitaa korjuun monopolina ja maksattaa metsänomistajilla. Eli pakottaa metsänomistajat ostamaan korjuun palveluina metsäosastolta. Minusta tässä on kartellin ainekset kilpailun estämisestä.
Puuki: Ei minulla ole antaa kustannustietoja. Lähden kuitenkin siitä, että jos kilpailu avataan, sillä on myönteinen vaikutus kustannuksiin ja toinen seikka on kilpailu korjuun rahoista, jolla on sanoisin ratkaiseva vaikutus metsätalouden kannattavuuteen. Eihän voida ajatella niin, että metsänomistajat hoitavat metsänsä ja korjuunsa palvelujen varassa.
Onhan se tehty ”edulliseksi”, mutta sitähän se ei ole, sillä metsänomistajat maksavat tämän edullisuuden kustannukset, jotka ovat niin korkeat, että puun hinta laskee. Ei ole päässyt nousemaan enää vuosikymmeniin. Teollisuuden oman ilmoituksenkin mukaan korjuun kustannukset ovat noin puolet puun hinnasta. Tähän kun liittyy rajoitus, että metsänomistajat eivät pääse kilpailemaan puun toimittajina, onhan se selvä mitä tämä tarkoittaa. On ”edullista”, mutta tutkimuksenkin mukaan vain traktoreilla, mutta sehän ei ole se varsinainen opetus tutkimuksenkaan mukaan, vaan kilpailun puute. Metsänomistajat eivät pääse kilpailemaan korjuun rahoista (omista rahoistaan). Sen jälkeen kun kilpailu avataan, puunhankinta makaa aivan toisessa asennossa kustannustenkin osalta, eikä sitä ole tarkoitettu traktoreille. Toki traktoreitakin tarvitaan, niin kuin tarvitaan tänäkin päivänä.
