Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Kiittäen ja Hyvää Joulua toivottaen ! Ei kun puuta päin taas Joulun jälkeen.
Niitä tuppaa tulemaan muita muotoja ja vaihtoehtoja sinne metsäänkin. En tiedä onko tarkoituksen mukaista naulita itseään yhdelle vaihtoehdolle. Kannattaa noudattaa tiettyä varovaisuutta ja käyttää hyväksi myös metsän tarjoamat mahdollisuudet. Tuskin on mahdollista hoitaa Suomen metsät keinollisen metsänhoidon kautta, hintalappu on jo tällä hetkellä korkea. Siihen kun lisätään vielä korjuun teknologian kustannukset, yli puolet puun hinnasta, niin mitä siitä jää?
Ennemmin kannattaisi ryhtyä purkamaan sääntelyä, eli metsätalouden nykyiseen tilanteeseen johtaneita esteitä. Avata metsäklusteri aika paljonkin erilaisesta lähtökohdasta.
Lisäys.
Saataisiin metsänkäsittelytapoja muutettua ihan oikeasti. Se kuitenkin edellyttää metsänomistajien hyväksymistä korjuun markkinoille. Metsänomistajien mukaan tulo alentaisi metsätalouden kustannuksia ja edesauttaisi kannattavuutta. Sitä vastoin pyrkimykset nykyisen mallin kustannusten alentamiseen on toiveajattelua, ei ole onnistunut tähänkään asti.
Hyvää Joulua valtakirjakauppojen tarkastajalle, toiset eivät ole ansainneet?
Tuolla edellä Jesse on oikeassa. Eihän Mhy ja metsäosaston korjuupalvelut kilpaile keskenään. Kysymys on hankinta ja pystykauppojen korjuupalveluista erikseen ja tottahan Mhy:n valtakirjalla hankintapuun kilpailuttaminen metsänomistajan ja Mhy:n korjuupalvelun lukuun on hyväksyttävää ja on sangen toivottavaa. Tällä ei kuitenkaan pitäisi olla mitään tekemistä metsäosaston korjuupalvelun kanssa tässä vaiheessa. Vaan eihän sitä koskaan tiedä, jos puukauppaa ja korjuupalveluja lähdetään yhdenmukaistamaan jossain vaiheessa.
Metsänomistajien Metsänhoitoyhdistyksellä teettämä korjuu on hankintakauppoja. Sen sijaan pystykaupoissa Metsänhoitoyhdistys, siinä kuin metsänomistajatkin, on suljettu korjuun ulkopuolelle. Tuo mehtäukon riippumattomuus on toki mahdollista hankintakauppojen (tarjousten) vertailussa. Hyväksyttävää se ei ole, mutta ei ole hyväksyttävää myöskään riippumaton metsäkonetieto ja metsänomistajien kurmuuttaminen, jättäminen ulkopuolelle.
Mehtäukko: On puunmyynnin osapuoli pystykaupassa sisältyvällä valtuutuksella. Kysymys on eri asiasta kuin että olisivat sopimusosapuolia metsäkonetietoa koskevassa sopimusasiassa. Siinä sopimusosapuolia ovat metsäyhtiöt ja koneurakoitsijat.
Metsänomistajien paukkujen osoittaminen ei edelleenkään ole mahdollista konseptissa, jossa eivät ole osapuolia. Eli metsänomistajat suljetaan edelleen toiminnan ulkopuolelle.
Myöskään metsäyhtiöiden ja koneyrittäjien liittoumaa, monopolia ei hyväksytä. Metsänomistajat suljetaan edelleen sopimuksen ulkopuolelle. Sopimusosapuoleksi metsänomistajilla ei ole mitään asiaa. Luokitellaan muut palveluntarjoajat viimeisenä. Sen jälkeen, kun muut mahdolliset palveluntarjoajat on luokiteltu.
Onhan se aika kuumaa ”rosvoamista” kun siitä ei oikein ääneenkään uskalleta puhua.
Visakallo: ”ja maksaa myös puiden korjuun”. Maksaa kyllä urakoitsijoille tehtaan portille asti ja vähentää kustannukset puun hinnasta (kantohinta) etukäteen. Vähentää myös metsäosaston yleiskustannukset. Tehdään piiloperintänä puukaupan kylkiäisenä (pystykauppa), joka sisältää myös valtuutuksen ja hinnalla jonka suuruutta et tiedä. Myöskään vähennysoikeutta et saa, vaikka kaikki metsätalouden kulut ovat vähennyskelpoisia, niin myös ostopalvelut, josta tässä on kysymys.
Kuvittelevat täällä jotkut hyötyvänsä piiloperinnästäkin. Ilmeisesti metsänomistajien katsotaan saavan liikaa etuutta, jos korjuun kustannukset vähennettäisiin metsänomistajan verotuksessa, tai katsottaisiin metsätalouden tuloksi. Sitähän se ei tällä hetkellä ole, mutta vähennysoikeus kuitenkin kuuluisi olla. Korjuun kustannukset ovat ylivoimaisesti suurin menoerä, yli puolet puun hinnasta, toteutuu piiloperintänä puun hinnasta, ja kun piiloperintänä toteutuu, ei näy myöskään metsänomistajan vero eikä muussakaan kirjanpidossa. Teollisuus ilmeisesti kuittaa vähennyksen omassa kirjanpidossaan, vaikka metsänomistajat korjuun kustannukset maksavat.
Täällä jopa perustellaan metsätalouden hyvää kannattavuutta jättämällä korjuun kustannukset huomiotta. No mistäs huomioit piiloperinnästä?
Metsätalous kannattaa, mutta se edellyttää tuottavia tiloja. Ns. ”lottovoitot” ovat entistä harvemmassa tällä hetkellä, vaan eihän sitä koskaan tiedä, mikä on tilanne vuosikymmenien kuluttua?