Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Ammatti Raivoojalle kertauksena! Teet ajankohtaisia kysymyksiä!
Pystykaupan järjestelmästä se on kiinni edelleen. Metsänomistajien ja siihen liittyvien yritysten toiminnan kehittämisellä päästään eteenpäin. Sääntely, jolla ensinnäkin maa- ja metsätalous eriytettiin toisistaan erilleen ja jolla metsänomistajat ulkoistettiin omista metsistään ja minkä turvin teollisuus monopoliasemassa hallitsee puukauppaa ja korjuuta, on jumiuttanut metsätalouden, on toiminnan esteenä ja tulppana sen kehittämiselle.
Metsänomistajien omien metsiensä hallinnointi, kalusto ja uudistuvat toimintatavat, mitä nyt tällaiseen rakennemuutokseen kuuluukaan, avautuvat vasta sen jälkeen, kun toiminnan esteet on poistettu.Kysymys on rakenteellisesta uudistuksesta ja siitä, että metsänomistajat ja maatalouden elinkeinot, voisivat urakoida puuta teollisuudelle. Tällä hetkellä se ei ole mahdollista, sillä teollisuus torjuu monopoliasemassa urakoinnin ja pidättää urakointia koskevat oikeudet itsellään.
Metsänomistajat voivat toimittaa puuta teollisuudelle, mutta se toteutuu teollisuuden pystykaupanjärjestelmän sääntelyn alaisuudessa. Näin ollen esim. metsäomistajan urakointia varten hankkima hakkuukone jää toimettomaksi, sillä teollisuus ei hyväksy moton mittaustulosta. Tämä taas edellyttää metsänomistajilta kouluttautumista ja sitä, että mittauksen hallinta ja siihen liittyvät valvontapykälät tulevat täytetyksi. Sama koskee laadun valvontaa.
Nämä ovat niitä periaatteellisia kysymyksiä, kannattavuus ja talousasiat ovat sitten eri asia, mutta jotka nekin ovat toteutettavissa.
Perinteiset hankintakaupat ovat auttamattomasti jäämässä taka-alalle ja Metsänhoitoyhdistysten valtakirja ja korjuupalvelu ovat korkeintaan välivaiheen virityksiä, joilla yritetään asia hoitaa.Lauri Vaaran malli tarkoittaa palveluyritysten varaan rakennettavaa mallia.
Valitettavasti on todettava, että täällä kirjoitellaan menneestä ajasta, ei huomata sitä, että se mennyt aika onkin sitä tulevaa aikaa. Kirjoitellaan vanhasta ja pitäydytään vanhassa. Ei se kehitys näin jatku.
On hienoa, että löytyy henkilö ja henkilöitä, joka ovat selvittäneet asiaa ja jotka uskaltavat puuttua ongelmiin ja niiden ratkaisuun.
Kysymys ei todellakaan ole menneestä, vaan tulevasta ajasta, sillä vaikka ratkaisut tuntuvatkin raadollisia, ei ole syytä pitäytyä vanhoissa ratkaisuissa.
Lievästi sanottuna, on syytä hakea uusia ratkaisuja, jotka ovat yhteen sovitettavissa maa-/metsätalouden ja muiden vapaiden yrittäjien kanssa.
A. Jalkanen. Mhy:llä ei ole hanskassa puumarkkinat…. Valtakirjakaupat ovat teollisuuden pystykauppoja. Niillä metsänomistajat eivät pääse hallitsemaan puumarkkinoita ja hankintakaupoilla eivät sitä vähää.
Puumarkkinat pitäisi avata vapaalle kilpailulle ja metsänomistajien pitäisi päästä kilpailuttamaan puukauppaa ja korjuuta. Se on mahdollista pystykaupan (kytkykaupan) esteiden purkamisella. Tässä mielessä ei ole kaukaa haettu, Mhy:ten korjuupalvelu metsäomistajien puiden välittäjänä, toimituskauppana, tienvarsikauppana. Näinhän Mhy:set toimivat tälläkin hetkellä, mutta se toteutuu pystykaupan korruptoituneen sääntelyn alaisuudessa.
Kaiketi korjuun kustannusten vähennysoikeus ja lasku kuuluu metsänomistajalle, ainakin, jos vapaudutaan kytkykaupasta ja mennään yhteen puukauppatapaan. Nythän vähennysoikeutta jaetaan kauppatavasta riippuen.Keskusteluissa on esitetty siirtymistä yhteen puukauppatapaan, eli toimituskauppaan. Se on iso neuvottelu ja sopimusasia, josta ovat päättämässä kaikki puukaupan ja korjuun osapuolet. Jos puukauppaa ja korjuuta yhdenmukaistetaan, se tuskin on sotkemassa puukaupan toimivuutta, tai että sillä olisi vaikutusta puuhuollon logistiikkaan.
Uskoisin Mhy:n toiminnassa puukaupan ja korjuun olevan näkyvässä roolissa tulevaisuudessa. Tällä hetkellä mennään vielä vääristyneessä kilpailutilanteessa, jossa kilpaillaan monopolin säilyttämisen ja saavutettujen etujen puolesta. Kilpaillaan vielä puukaupan ja korjuun markkinaosuuksista, kun vaihtoehtona olisi kilpailla alan kehittämisen puolesta.
Monopolin kannattajat, näilläkin palstoilla, ovat valmiit maksamaan jopa siitä, että saavat toimittaa puuta ilmaiseksi, tai tyytyvät siihen, että saavat puusta markkinahinnan, mutta luopuvat puun korjuukustannuksista ilmaiseksi.
Pystykaupan monopoli, jota myös korruptoituneeksi kutsutaan, moisen toimintamallin mahdollistaa. Puun markkinahintaa ja korjuun kustannuksia kyllä kilpailutetaan, mutta sillä ei tarkoiteta sitä kilpailua, jolla metsänomistajat suljetaan kilpailun ulkopuolelle.
Metsänomistajia ei kilpailuteta, vaan noudatetaan kahta puukauppatapaa, toinen metsänomistajille ja toinen teollisuudelle. Nämä puukauppatavat eivät kilpaile keskenään, eivät kilpaile puun hinnasta, eivätkä korjuun kustannuksista, eivätkä mistään muustakaan. Sisältävät kyllä monopolin vaatimuksen mm. tulonsiirroista.
Vaihtoehto näille puukauppatavoille on metsänomistajien vapaa puukauppa ja korjuupalvelu.Kuninkaita ovat kaikki jotka tekevät tätä pyyteetöntä metsänhoitotyötä ja tuskin hakkuut metsurityönä tulevat loppumaan.
Tulevaisuutta kuitenkin on. Puun toimittajina metsänomistajien tulee kehittää valmiuttaan. Mhy korjuupalvelu on siitä hyvä esimerkki. Tekevät sen puun välittäjinä toimintaansa laajentaen ja koulutusta lisäämällä. Kouluttamalla valmiutta on lisättävä esim. konemittauksessa, eli on hankittava pätevyyttä mittaustapojen hallintaan. Sitä kautta on mahdollista toimittaa puuta omalla kalustolla ja Mhy palvelutarjonnan kautta ja näin puun ostaja voi luotettavasti hyväksyä moton tai vastaavan konemittauksen tuloksen. Käsitykseni mukaan tähän astiset mittauspalvelut ja korjuu yli päätään, ovat olleet ostajan palvelujen varassa ja tässä mielessä vaatimus metsänomistajien oman kaluston käytöstä ei ole täyttynyt.
