Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Pikkutukit ja vastaavat tuskin kuuluvat tukkiprosentiin. Puukauppoja on tehty 15 cm jopa 13 latvaläpimittoihin. Saadaan tukkimetsiä yleistettyä, mitä lienee VMI valtakunnan metsien inventoinneissa tukkiläpimitat?
Kieltämättä jatkuvan kasvatuksen tutkimusta on tehty vaihtoehtoisista metsänhoito ja korjuutavoista, myös puukauppatavoista. Totta on sekin, että konsernit noudattavat konsernin tapoja. Olikohan perusteltua väittää; jos on pudonnut kehityksen kelkasta tai jos ei seuraa aikaansa, tarjolla on vain murusia. Voihan sen valtansa huipulla näinkin osoittaa.
Sen verran traktoria on puolustettava. Traktori se on metsäkonekin, sitä vaan kututaan metsäkoneeksi. Tarvitsevat lavetin tuekseen ja taajan tieverkoston. Traktori sentään kulkee metsässä ja liikennöi maantiellä. Mittavaa on lavettiralli metsissä. Esim. neljän khl. ”savotta”, kaivinkonesiirrot mukaan lukien, tarvitsee kymmeniä lavettisiirtoja. Näin se menee, on myös vaihtoehtoisia toimintatapoja, jäävät helposti huomiotta. Ja eihän konsernin tarvitse siitä huolehtia, hintoihinsa tulee ja hyväksyttävää tuntuu olevan puunhinta jäännöseränä. On konsernin kannalta edullista, niin myös yhteiskunnan kannalta, työtä ja toimeentuloa? Miten mahtaa olla puujalan kannalta ja saako puuntuottaja etua? Metsänhoito- ja puukauppatavoilla tätä toimintaa (myllytystä) ohjataan.
Mehtäukko ei pääse yli väittämistään. Eihän täällä olla puolustamassa määrämittaharsintaa tai kehua retostamassa tehotanta mallia. Ei olla perustamassa jätemetsästä uutta metsää, julkilausuman opetus on ollut yhteinen siinä mielessä ja pätee tämänkin päivän metsänhoitoon. Niin se on, toimivat metsänhoidon mallit ovat yhteisiä vielä tänäkin päivänä, vaikka muuta olet väittämässä.
Miksi koivun kasvua hillitä, on etukasvuinen ainakin toiseen harvennukseen asti, jolloin koivusta saadaan tukkia ja laatutukkia viimeistään myöhemmissä harvennuksissa. Koivu karsii alaoksansa luonnostaan, tuskin sitä kannattaa vieroksua tai karsimalla edistää. Hyvin sopivat samaan metsään, monikerroksellisina ja havupuiden vuoro tulee myöhemmin. Ja onhan koivuvihaa harrastettu näihin päiviin asti. Ettei vaan taimikonhoidossa usein poistettavia vielä tänäkin päivänä?
Saahan sitä vänkätä, mutta… Sopiihan sitä tyhjänpäiväistä tarinaa näillekin palstoille, kun tarkoitus ei tunnu olevan muuta, kuin tarjoilla yhtä hyvää…. Samat ne luotaisen metsänhoidon ongelmat ovat olleet sata vuotta sitten, kuin ovat tänäkin päivänä. Että aivan turha niitä on tuputtaa tänne, tämän päivän metsänhoitoon ja yrittää todistella metsänhoidon paremmuutta. Myös jatkuvaa kasvatusta on tutkittu ja kaiketi sen tutkimukseen panostetaan tällä hetkellä entistä enemmän. Jo tämän hetken tutkimukset osoittavat hoitomuodon kelpoisuuden ja jopa paremmuuden.
Voi olla 25000 julkaistua selitystä Visa. Vieläkö niitä pilalle harsittuja metsiä tulee vastaan. Niitä kun ei ole olemassakaan, ei ainakaan alueilla, joilla on harjoitettu edistyksellistä metsänhoitoa. Kuten aikoinaan Rautalammin reitin vesistöalueella Iisvedellä, on ollut merkittävä puukombinaatti, sahakeskittymä ja muuta puuteollisuutta. Havainnot pilalle harsituista metsistä on jääneet huomaamatta ja tuskin kannattaa uskoa, että pilalle harsinta olisi ollut hallitseva ominaisuus muuallakaan maassa. Mutta nyt uuden lain ja metsänhoidon vapauttamisen jälkeen tilanne on toinen. Siitä metsäviranomainen on huomauttanut ja on kertonut myös tuloksista. Tilaisuus tekee varkaan ja luettelointia metsänhoidon puutteista voisi jatkaa, mutta toisaalta myös. Kannattaako valtaapitävien väittää ihan mahdottomia, siinä voi käydä huonosti?
Tuolla edellä. ”Tuetusta tappiollisesta toiminnasta”. Ettei vaan ollut metsänhoidon ja korjuun kalleudesta, nekin ovat metsäpoliittisia tavotteita. Tai muutamasta kehityskelpoisesta taimesta? Sulun aikana oli metsien kokonaisvaltaisesta ohjauksesta. Tai, ”Jos pystystä saa saman kuin tienvarteen ajetulla miksi pohtia asiaa”? Ei kuitenkaan meittin metsästä.
Ainahan makkaran voi kääriä mieleisekseen. Onko tarvetta tuen maksatukselle, jos tuotto on sitä luokkaa, ettei tarvetta tuen maksatukselle ole. Muistaakseni tuen maksatusta perustellaan tappiollisella toiminnalla. Ja onko sopivaa ylvästellä oikeudesta tukeen, jos tukea ei makseta luokittelemattomille metsille. Tai jos metsänhoidon paremmuutta verrataan hoitomuodon sisällä. Onhan siellä eroa metsänhoidon välillä, mutta ovatko sitten jk metsänhoitoa, on eriasia.
