Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Mitä hyötyä siitä on, jos metsätkään eivät tuota arvonlisää. Taitaa olla olla velkaa 30 000 euroa jokaista suomalaista kohden.
Jostain syystä vesistöjä pilaantuu ja vesistöjen väri muuttuu. Uusia ojituksia ei enää tehdä ja vanhojen ojien perkausta vältetään. Turpeen nosto on lopetettu ja muutenkin vesien suojelua on tehostettu. Tulokset, ainakin käytännön havaintojen perusteella ovat nähtävissä. Turvesuot oli ehkä se pahin pilaaja. Vesien juoksutuksen kautta, mutta myös orgaanisen turvepölyn ilmalaskeuman kautta. Pilasi vesistöjä laajasti ja nämä tulokset ovat havaittavissa. Vesistöjen tila on paranemassa. Ei taida näkyä tilastoissa ja ei taida näkyä tutkimustuloksissa. Kovin ihmetyttää myös ojien tukkiminen eli suovesien valumisen estäminen. Kun suot ennallistuvat itsestään ja soita voidaan käyttää suovesien suodattamiseen.
Eiköhän naturasoiden vedet ole jo ennallistuneet ja ovat siinä mielessä rinnastettavia luonnon soiden vesiin. Luonto ennallistaa ja sillä on vesien suojelun kannalta merkitystä. Luonto tekee tätä työtä koko ajan. Aina kun maanpintaa rikotaan, kaivetaan ojia tai muokataan, luonto alkaa vastatoimet (ennallistamisen) heti. Vuosikymmenet riittävät luonnon ennallistamisessa ja siinä mielessä vesien suojelun kannalta on olennaista, ettei mennä rikkomaan. Ja jos ja kun rikotaan, vesien ohjauksesta on huolehdittava. Kosteikot ovat hyviä ja esim. soiden käyttäminen vesien suodattimena. Luonto tekee tätä työtä koko ajan puolesta ja siinä mielessä, tarvitseeko mennä mihinkään massiiviseen keinolliseen ennallistamiseen?
Kaikki voittavat, kun haitallisten valumien pääsy vesistöihin estetään. Avohakkuut ovat yleensä soistuvia (paikasta riippuen voimakkaasti vettyviä) ja vesistöjä kuormittavia alueita. Olikohan sillä väliä, tehdäänkö avohakkuu kivennäismaalla tai ojitetuilla soilla. Valumia tulee joka tapauksessa. Aina kun maanpinta rikotaan, kiintoaineet lähtevät liikkeelle ja vedet on ohjattava jonnekin, ei vesistöihin. On ennallistettava (niin kuin palstalla on kerrottu), voidaan käyttää esim. soita suodattimena ja puustoa haihduttimena. Suosittava jatkuvapeitteistä metsänhoitoa ja vältettävä tarpeettomia avohakkuita. Tuskin lain tarkoittamat suojakaistat riittävät estämään valumavesien pääsyn vesistöihin.
Tuskin kannattaa ainakaan vähätellä turpeen noston ilmastovaikutuksia. Havaintoja turpeen nostossa käytettävien imuvaunujen taivaalle nostattamista turvepatsaista on, havaintoja on myös Rautalammin Rastunsuolta. Näkyvät tyynellä säällä kymmenien kilometrien päähän. Samoin on havaintoja järvien seliltä laskeuman aiheuttamista turvekalvoista ja tuulen rannoille ajamista turvemassoista. Ei enää havaintoja ainakaan kummeneen vuoteen, kun turvetuotanto on lopetettu. Näkyy myös vesistöjen seurantatuloksista (Rautalammin reitti) ja käytännössä vesistön huomattavasti paremmasta tilasta.
