Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Kurjistetaan ja kurjistetaan ja sitten ihmetellään. Pystykaupan malli ei ole koskaan pystynyt kattamaan kustannuksiaan. Niitä mitataan ulos metsänomistajilta.
Lahtosen kolmanteen faktaan. Lahtosen on väärin osoittaa metsänomistajia tunnemetsänomistajiksi, jotka ovat perineet, tai… ja jotka eivät ymmärrä metsiensä päälle yhtään mitään? Ei niitä tallaisia metsänomistajia ole. Päinvastoin, on metsänomistajia, jotka ovat tietoisia metsäasioista ja on metsänomistajia, jotka ovat hyvinkin tietoisia tästä pelottelun ja uhkailun ilmapiiristä. Puukauppaan ja korjuuseen liittyvästä korruptiosta ja kartellista/kartelleista metsänomistajat ovat tietoisia ja sitä kautta tulee tämä pidättyvyys metsien hoitoon ja puukauppaan. Ja onhan metsänomistajilla oma kohtaisia kokemuksia korruption olemassa olosta.
Jos ja kun puukauppa ja korjuu vapautuu kilpailulle. Vapaa kilpailu ei tarkoita mitään traktorikaluston esiinmarssia tai metsänomistajille tarkoitettua rajoitettua hinnoittelua, niin kuin se tähän asti on ollut, vaan yhtäläistä toimintamallia, kaluston, mittauksen, puun vastaanoton jne osalta. Pelkästään palveluyrittäjyyden varaan lanseerattu malli tuskin sopii metsänomistajille.Täällä keskustellaan kahdesta eri asiasta ja siitäkin menneessä ajassa. No onhan se vielä nykyistä aikaa. Pystykaupan korruptio tarkoittaa kustannukset ylös ja puun hinta alas. Mhy:n yhteismyynnit ei tarkoita vielä korruptiovapaata puukauppaa. Ei myöskään viittaus: Metsätalous palvelee Suomessa kansantaloutta, jossa metsänomistajalla on vain sivurooli. Mennään sosialisoinnin, ainakin osittaisen kansallistamisen tielle. Sitä korruptoitunut pystykaupan järjestelmä on toteuttanut kirjaimellisesti. Päästään isännättömään rahaan ja valtaisiin tulonsiirtoihin, metsänomistajilta pystykaupanjärjestelmän hyväksi.
Pystykaupan aiheuttamat korruptionongelmat eivät ratkea, ennen kuin pystykaupanjärjestelmä avataan vapaalle kilpailulle. Kilpailua rajoittaa puukaupan ja korjuutyön kytkykauppa, joka on sulkenut metsänomistajat ja muut vapaat yrittäjät tähän asti ulkopuolelle. Lauri Vaara puhuu korjuun isännättömästä rahasta, joka on miljardi luokkaa ja on tulonsiirtoina koitunut metsänomistajien tappioksi.
Lauri Vaaran agenda on pystykaupan korruptio. Niin kuin hän kirjoittaa, puun ja korjuutyön sitomisesta kytkykaupaksi ja metsäyhtiön kalliin korjuutyön myymisestä pimeästi ja pimeällä hinnalla. Ja edelleen hän kirjoittaa terveestä markkinataloudesta ja toimituskaupasta, jotka edellyttävät pystykaupan purkamisesta. Näissä arvioissaan Lauri Vaara on harvinaisen oikeassa.
Tuskin traktorikaluston paremmuudella tarkoitetaan paremmuutta metsäkoneisiin nähden, vaan kustannusten edullisuutta.
Eikä metsänomistajien puuhuollon paremmuudella tarkoiteta paremmuutta pystykaupanjärjestelmään nähden, vaan kustannusten edullisuutta ja kilpailun avaamista.
Ettei vaan ole tämä pystykaupanjärjestelmä kilpailulainsäädännön vastainen tai peräti kartelli. Puukaupan ja korjuutyön kytkykauppa, jolla teollisuus hallitsee puuhuoltoa ilman kilpailua.
Myyrät itiöiden kantajina ja vaurion aiheuttajina, onhan siinä suora yhteys mustakoron leviämiselle. Ulkoa metsiin tuotettu kasvimateriaali, siinä kuin pelloille ja puutarhoihin tuotettu materiaali, aiheuttaa aina yllätyksiä. Uusia ötököitä ja taudinaiheuttajia on valvonnasta huolimatta tulemassa. Sellainenkin uusi kuin punamätä on todettu.
Jos myyränsyöjillä tarkoitetaan kettuja, on ilmoitettu määrä 400 000 liikaa. Kettujen vuosiluokka lienee n. 150 000 ja saalismäärä n. 40 000. Vastaavasti supeja n. 700 000/200.000.
Vaikka myyrille on ottajia ja normaali tilanteessa pedot pitävät tehokkaasti myyrätasapainoa yllä, on myyrien massaesiintymille myös toisen lainen selitys.
Veroleimikoiden jälkeen, vaikka petoihin on osoitettu tehostettua pyyntiä, eivät myyräkannat ole siitäkään huolimatta nousseet. Myyrien massaesiintymiä ja taimistotuhoja ei sen jälkeen ole esiintynyt.
