Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Aikaan julkilausuman jälkeen, jolloin jk metsät olivat vielä puustopääomiltaan runsaita. Eivät ”rauhoitettunakaan” tuottamattomia, saatikka nyt lakirajoilla vajaatuottoisia. Tähän on tultu ja nyt jk paremmuutta verrataan, sanoisinko vajaan tuoton metsiin. Hoidetuissa jk metsissä ja riittävillä puustopääomilla päästään kyllä mehtäukon hyvillä tuotoilla kehuskelemaan. Mutta luontaisen metsänhoidon elementit kuuluvat peitteiseen metsänhoitoon ja on arveluttavaa omia niitä kahden eri hoitotavan ominaisuudeksi?
”poimimalla, niin niiden paikalla ei kasvaisi yhtään mitään”. Voihan se olla Timpan tai sen naapurin metsässä, mutta hoidetussa ja vakiintuneessa jk metsässä kasvaa sillä paikalla tuottava jk metsä. Hyvinkin seuraavaa korjuuta odottava tuottava jk metsä. Ei sieltä vaan löydy laskelmia, jotka olisivat tuottavia. Tarjoillaan jopa jaksottaisen kerrannaisia, jaksottaiseen metsänhoitoon kuuluvaa metsänhoitoa, johon verrataan. Olettamuksiin perustuvista hinnoista ja alemmista tuotoista, ties mitä?
Ei voi olla totta, onneksi kysymys on vain väittämistä. Olen ollut 60 luvulta lähtien jk metsien kanssa tekemisissä ja omissa metsissä on aina ollut molempien hoitomuotojen metsiä. Sopivat samaan metsään ja molemmat hoitomuodot tuottavat tulosta. Eihän väittämänne toimi edes teoriassa. Siis väittämänne jk metsän jopa tuplaa alemmista tuotoista. Jos ja kun jk metsää kasvatetaan samoilla puustopääomilla kuin jaksottaista, jk tuottaa kokoajan ja jaksottaisen tuotto on vain kierron jälkipuoliskolla. Tuplat menevät helposti toisin päin ja onhan metsän investointikuluissa ja hoitokuluissa huomattava ero. Näin karkeasti ilmaistuna, väittämänne ei voi pitää paikkaansa?
Tuskin globaalit hinnat poistavat sitä, miten suomessa toimitaan. Klusterilla on omat toimintatapansa ja tuskin on väärin todeta, hakaniemi tykkää. Puuhuolto toimii ja tuottaa erin omaisesti, mutta menee samaan tapaan kuin yhteiskunnassa. Alijäämillä ja edunsaajan hyväksi menee, aika paljon olisi kirittävää? Ikoninen puukauppa? Jopa metsänhoito nähdään uhkana?
Kansallisiin etuuksiin on aina kuulunut luonnonvarat ja alkutuotannon (tuottajan) pitäminen marginaalissa. Marginaalista voidaan puhua, mutta tuskin kuitenkaan voidaan väittää, että ”maatalous on erittäin hyvin toimeen tuleva”. Tai voidaanko teollisuuden puuhuoltoa pitää puuntuottajan toimialana tai maaseutu on pidetty asuttuna. Eiköhän muuttoliike ole edelleen asutuskeskuksiin keskittyvä. Voi olla että tässä vaiheessa ”tarjoilijalta” on tilattava lasku. Perinteisesti alijäämät on kuitattu metsistä, näin ainakin jos hakaniemestä kysytään?
Aloituksessa moititaan, ”pidä maaseutu asuttuna” ja pidetään äärimmäisen kalliina ratkaisuna. Sitä se onkin, mutta vasta sen jälkeen, kun maaseudun elinkeinot ja pääomat on siirretty kansalliseen ohjaukseen. Sitä on pidettävä kyseenalaisena ja epäonnistuneena polittiikkana. Elinkeinojen ja pääomien siirto kansalliseen ohjaukseen (klusteri) ja lähinnä työtö tekevän rahvaan (duunarin) toimialaksi. Näin metsätaloudessa ja maatalous EU:n tukiohjaukseen. Kansallisella ohjauksella autioitettiin maaseutu ja ylivoimaisilla etuuksilla syötiin pääomat. Nyt on vaikeaa, kun maaseutu on muodostunut taakaksi. Tuottaa alijäämää (velkaa), mutta voihan sillä lohduttautua, että on panostettu (keskitetty) elinkeinokeskuksiin. Mikä on sitten niiden osuus hyvinvoinnissa. Vaikuttaa erittäin kyseenalaiselta ja ottaa aikaa muutoksen teossa?
Turhaa vaatimattomuutta, ettei vaan ideologia ole vahvempi kuin hyvä tulos. Tehometsätaloutta, sillä yhteiskunta pidetään iskussa ja metsät kunnossa. Sitä kuiten on syytä epäillä. Indikaattorit osoittavat miinusta ja pitkässä juoksussa elinkeinon siirrosta on onniteltava klusteria ja työtä tekevää rahvasta. Valtaa pitävien ahneudesta ja ylivoimaisista etuuksista. Työn tekeminen, on kirjoitettava ”tuottamattoman” työn tekeminen, ei enää kannata, on tuettava tai teetettävä halpatyövoimalla.
Kyseenalaisia väittämiä, niitä valitettavasti riittää. AJ:n kysymykseen, on kyseenalaistettu hoitomuotojen välisiä eroja. Visan 10 motin tuottoon, tulee myös jk metsistä ja tuskin tukkiprosentista tarvitsee väitellä. Hoidon kustannuksissa on eroa, mutta puusta maksettavat hinnat eivät ole sitä mitä täällä väitetään. ”Maan tavasta”, mutta hinnat ovat kuitenkin kilpailukykyisiä jaksottaisen hintoihin verrattuna. Ainakin minulle on maksettu avohakkuuta vastaavia hintoja. Kysymys on enemmänkin vakiintumattomasta tilanteesta, joka on valitettavaa puukaupassa ja metsänhoidossa. Villiä tuntuu olevan ja on sitä myös käytännössä?
