Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Tuo jk puun alempi hinta on niitä kestoväittämiä, mitä täällä harrastetaan ja taitaa olla käytännössäkin. Harvennuspuun hinnalla on harvennuspuun hinta ja taksa, tuskin on linkitettävissä jk puun hintoihin. On vähän kun väitetään harvennusreaktiosta. Olikohan sitä, jos puustopääomista ja metsänhoidosta huolehditaan. Tuskin kannattaa paisutella. Kysymys on enemmänkin alijäämäisistä odotuksista, kun päähuomio on taimettumisessa ja metsän uusiutumisessa. Pitkä on uusiutumisen aika jaksottaisessa metsänhoidossakin. Puoli kiertoa, mutta tarkoittaa vasta vuoroisesti jk:ssa puun tuottamista, lähinnä tukkia, tukin hinnalla ja koko ajan.
Valtaapitäviltä vanhan toistoa ja posketonta väittämistä. Voihan se olla jotain sos. politiikkaa, työtä toimeentuloa ja hyvinvointia ja jakamista monille. Eihän metsänhoidossa toteudu esim. myöhempiä harvennusreaktioita tai kasvun hiipumista, jos huolehditaan puustopääomista, kestävistä korjuun poistumista tai jos ohjatusta metsänhoidosta huolehditaan. Kysymys ei ole puustopääomien syömisestä, vaan enemmänkin jakamisesta. Hoitamattomia ja vajaatuottoisia metsiä suomen maassa riittää ja ovat lisääntymään päin. Hankintakauppa puolustaa paikkaansa, olipa kysymys omasta työstä tai ostopalveluista. Puukaupan ja korjuun markkinoilla liikkuu paljon rahaa, sitä riittää myös kotiutettavaksi. Luulisi omaehtoiseen puukauppaan ja metsänhoitoon liittyvän myös edistämistarpeita, ettei ole valumassa kokonaan valtaapitävien hyväksi?
Mitä jatkuvan kasvatuksen loppuvaihetta? Jk metsät eivät ole loppuvaiheita. Video on hyvä esimerkki, mutta kieltämättä myös paljon paremmin tuottavia jk metsiä on olemassa. Nekään eivät ole suojuspuumetsiä, joiden tuottoon Visa on jaksottaisen metsiensä tuottoa verrannut. Tuossa videolla kuvattiin myös huomattavasti korkeamman puustopääoman kohdetta. Ovat niitä kohteita, joilla päästään Visan tuottoihin ja ylikin. Yleensä hyviin tuottoihin päästään, mutta valitettavasti myös taimiston osuutta ja merkitystä jk metsissä ylikorostetaan. Taimiston aika koittaa myöhemmin, eihän jk metsän neljä vaihetta; taimisto, nuori metsä, varttunut metsä ja poistettavat puut, ole yhtä aikaa läsnä koko ajan. Hyvä indikaattori jk metsänhoidossa on metsän taimettumis/uusiutumiskyky, joka todetaan hyväksi.
9.12.2024, 19:42. Puuki: ”JK-metsästä lähtee tuon verran hehtaarilta, kun oikein pinnistää”. Niin lähtee, lähtee jaksottaisesta metsänhoidostakin, kun käytetään todellisia ja paikkansa pitäviä lukuja. Kova tuntuu olevan tarve valtaapitävillä tarjoilla paikkansa pitämättömiä lukuja ja tarinaa, voidaan hyväuskoisia höynäyttää. Saahan niitä avohakkuun tuottoja ja tuloeroja laskea, on toinen asia pitävätkö paikkaansa. Ei ole puumäärissä, puunhinnoissa tai korjuun kustannuksissa. Ei sijoitustuotoissa tai väitetyissä metsän kasvun hiipumisessa jne. Kaikki nämä ovat myös jatkuvapeitteisessä metsänhoidossa hinnoiteltavissa ja ulosmitattavissa.
Juuristosta kerrottua: ”Juuristo, maanalaisen vankilan unohdettu kärsijä”. Mänty ja koivu säilyttää juuristonsa nyytissä, jos ovat paakussa kiertyneet. Kuusi poikkeaa tästä, oikoo uusia juuria eli kasvattaa juuristoa uuteen asentoon. Keskisessä Suomessa lahosta ei enää ole merkittävää haittaa ja peitteisessä metsänhoidossa raivaus on syytä tehdä korjuun jälkeen. Poikkeaa jaksottaisen ennakkoraivauksesta ja hoitomuotona peitteiseen metsänhoitoon raivaus sopii aina paremmin korjuun jälkeen. Voi olla vaikutusta tälläkin, mutta ei ole myöskään havaintoa lahon leviämisestä taimistoissa.
Taimimateriaaleja metsässä on käytetty hyvinkin 60-70 vuoden ajan. Alkuvaiheen taimet (paljasjuuriset) ovat olleet hyvinkin suojattomia vaurioille. Saastuneet kasvatusalustat ja kasvatuksesta aiheutuneet vauriot, ovat hyvinkin voineet toimia taudin/tautien aiheuttajana metsissä. Myös tartunnan saaneina. Tällä hetkellä tilanne on paljon parempi, pottitaimi on paremmin turvassa siihen nähden, mitä aikoinaan taimen kasvatus ja viljely on ollut. Kaiketi näitä asioita on tutkittu ja tutkitaan paljon. Tartunnan saa myös luonnon taimet, mutta että ei tartu istutettuun taimeen, tuntuu vähän poikkeuksellista.
AR: Tutkimusta lienee myös taimimateriaaleista, vuosikymmeniä on tutkittu taimien tuottamista taimitarhalla ja metsitykseen liittyviä vaiheita eri tavoin. Mahdollisesti myös tuohon maan-nouseman ja tyvitervaksen saastumiseen liittyvää. Aina paljasjuuritaimista nykyisiin kasvualustansa puolesta, sanoisinko kasvitautien puolesta puhtaisiin (kasvuturve) pottitaimiin. Paljasjuuritaimet olivat vielä joskus 70 luvulla juurivaurioille altistettuja ja niin olivat myös välivaiheen taimet, kuten kuutiopaakkutaimet, juurien leikkaaminen ja typistäminen jne. Missä määrin mahdollisesti saastuneista kasvatusalustoista ja taimille aiheutetut vauriot, ovat voineet aiheuttaa tartuntoja metsiin. Ja toisin päin vaurioituneina, ovat olleet alttiita tartunnoille.
