Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Monenlaita käyttökokemusta ja tutkimusta aiheesta on tehty ja mitään ei sellaisenaan ole kirjattu lakiin. Hoitomuotoja myös sovelletaan keskenään ja kuka sen lopulta sanoo mikä on mitäkin. Voi olla enemmänkin metsänmhoidon torjumisesta, mutta eiköhän sekin käsitys oikene, kun huomataan, että metsää voidaan kasvattaa hoitomuodosta riippumatta. Luovutaan tiukasta hoitomuotojen eriyttämisestä. On erilaisia metsänhoidon tapoja.
Täydennysistutukset ja avohakkuut ovat aina kuuluneet jatkuvaan kasvatukseen. Siitäkö johtunee, paljon on uudistamatta jääneitä ja hoidon puutteessa olevia metsiä. Mutta minkäs teet kun laki sallii tällaisetkin metsät. Laki ei myöskää kiellä uudistamasta ja hoitamasta metsiä. Vanhan lain aikana eivät kelvanneet, on tässä sen verran otettu takapakkia?
Eihän metsän kasvatuksessa ole mitään järkeä, jos toimii vain joskus. Toimii se myös jk metsän kasvatus, mutta jos lähtökohta on hoitomuodon torjuminen, väittämät ovat sen mukaisia.?
Nykysuositusten mukainen pieaukko varsinaisesti ei ole se juttu. ”Olemassa olevan kasvuston hyödyntäminen” antaa jo paremman tuloksen. Jostain syystä suositusten mukainen pienaukko lähtee paljaalta maalta ja on kaukana siitä, jos pienaukossa on valmiina taimikko tai uudistuva metsä. Yleensä toteutetaan hyvin monenlaista jk metsänhoitoa ja siinä mielessä on vähän turhaa jakaa suosituksia ja varsinkaan kertoa tuloksista. Parasta kulloinkin on omat tapansa hyödyntää metsää, se ei välttämättä ole suositusten mukaista ja ei varsinkaan ole täällä annettujen suositusten mukaista. Toki hyviäkin suosituksia annetaan ja niistä saadaan jo hyviä tuloksia.
Punaista on ja tällä hetkellä odotukset ovat jo tulevassa sos. dem. hallituksessa. Asetetaan turva sinne ja siihen, että työnhintaan ja palkansaajan etuuksiin kohdistuvat paineet tullaan torjumaan. Surullista on ja mitään muutosta aikaisempaan ei ole odotettavissa. Onhan se nähty jo edellisillä kierroksilla?
Jaksottainen metsä voidaan ohjata jatkuvaan kasvatukseen taimistona tai missä vaiheessa hyvänsä. Ja olipa jaksottaisen metsänhoidon pilaama tai kunnossa oleva. Ei ole kannatusta menettää yksi puusukupolvi ajassa ja puustopääomien tuotossa. Jalostushyöty voi olla mukana ja tällaisista kohteista on hyviä kokemuksia. On käynyt niinkin, että vanhan lain uudistettavaksi määrätyssä metsässä on edelleen kasvatettavaa puustoa huomattavasti enemmän, kuin uuden lain lakirajoille ohjatussa.
Se on helppo kuitata tietty metsänhoidon ylimenokausi vaikka vanhoilla uskomushoidoilla. Samaan hegenvetoon on todettava, olikohan aihetta? Ylilyöntejä metsänhoidossa tapahtuu aika-ajoin ja voihan se olla, että siihen vaiheeseen ollaan ajautumassa tällä hetkellä. Metsänhoito vapautettiin. Aikoinaan liiallinen harsinta kieltämällä ja metsänhoitoa tehostamalla, päästiin helposti tuplatuottoihin ja moninkertaisiin tuottoihin. Mutta voi olla myös, että liiallinen metsänhoidon vapauttaminen ei ole ollut hyväksi, ollaan palaamassa entiseen?
Ei vaatimus kiertoaikojen pidentämisestä minnekään ole kadonnut. Siellä se on tasapainottamassa peitteisen metsänhoidon yhteensopivuutta. Eihän pienillä puustopääomilla ja keskenkasvuisten metsien hakkaamisella saada hyviä tuloksia aikaiseksi. Vielä kun pyritään lyhytkiertoon, edesautetaan helposti vajaatuottoisuutta. Muutamat huipputuottajat eivät huomaa sitä, että metsien yleinen tila on kaukana heidän omista tuloksistaan. Mieluummin laitetaan kehut päällimmäiseksi ja ja elvistellään niillä. Samaan aikaan metsissä mennään vajatuottoisuuden nimissä ja pitäisi puuttua myös niihin?
Tuskin 5 % tilastoituna jatkuvan kasvatuksen hakkuina ensimmäiselle kymmenvuotiskaudelle vielä tuloksia antaa. Paljonko on samaan aikaan hakattu vajaatuottoisia metsiä muilla nimikkeillä ja paljonko on hoitorästien osuus. Tuskin kannattaa jk piikkiin kaikkea laittaa. Metsien vapaalla kasvatuksella on myös osuutensa?
Voihan se jk metsä olla pilalle harsittu metsä, sen nykyinen metsälaki sallii. Mutta voidaanko yleistää siihen määrään vajaatuottoisia metsiä, joita jk metsinä pidetään. Pitäkää vaan ominanne, paljon on pilalle harsittuja ja hoidon puutteessa olevia metsiä. Eihän jk metsä täytä noita ominaisuuksia. Mistä niitä hiipuvia jk metsiä kymmenessä vuodessa on muodostunut niin paljon, että häiritsee jo metsien kasvua ja hiilinieluja?