Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset

Ei metsämaa ole luonnostaan vettynyt, jos on aukeaksi hakattu ja vettyy siitä syystä.  Jk metsänhoidolla vettyminen voidaan välttää, vaikka jk ei olekaan yleismenetelmä. Peitteinen metsä ei luonnostaan vety. Väittäisin, että avohakkuilla on soistettu paljon metsiä, uuden haihduttavan metsän aikaan saaminen kestää jopa vuosikymmeniä. Vettyminen hidastaa kasvua ja esim. suometsissä uudistushakkuista 70 % on avohakkuita. On huonon suuntaista kehitystä ja eihän kaikkialla ole järkevää muokata ja kaivaa navero-ojaa.

Ei ole pakko hyväksyä konetta isännäksi omaan metsään. On sen koneälyn pystyttävä tulkitsemaan myös isännän ohjeet. Jää palvelukset muuten tekemättä. Myös vaihtoehtoiset tavat on löydyttävä ja valinnanvaraa on aina olemassa.

Puujalka on kaluttu (syöty) ja syödään myös hiilen osalta. Uhkana on jopa lisälasku. Duunari (palkansaaja) on syönyt Suomen perikatoon, on tehnyt sitä jo vuosikymmeniä. Alkaen Holkerin Koiviston ajoista.

Molemmista hoitomuodoista on esitetty hyviä tuloksia (tuottoja) ja tuskin kannattaa taimiaineksestakaan väitellä. Metrin mittaiset 40-60 vuotiaat alikasvokset eivät sovellu kumpaankaan hoitomuotoon. Ovat pois raivattavia ja edelleen kasvatettava taimiaines/puusto kelpaavat kyllä molempiin hoitomuotoihin. Niitäkin metsissä on, jos vain halutaan säästää.

Onhan tämä aika uskomatonta väittämistä. Jk ei onnistu paljaaseen maahan, niin kuin on suositus. Luonto hoitaa metsän uudistumisen, ei tarvitse kuin ohjailla metsänhoitoa. Väkipakolla se ei onnistu, niin kuin lainsäätäjä on viisaudessaan päättänyt. Näillä päätöksillä varmistetaan korjuun ja metsänhoidon logistiikka. Metsänhoidon kannalta se on valitettavaa, metsät hoidetaan altapäin ja mieluummin aukoksi. Olihan Metsäkeskuksen mukaan uudistushakkuista 70 prosenttia avohakkuita.