Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Metsuri motokuski: Meillä on erilaiset käsitykset jk metsänhoidosta. Tuo ”kaikki muu on jaksottaista”, sopii hyvin myös jk metsänhoittoon, joten tuskin kannattaa alkaa väittelemään. (Teksti on muutettu klo 22:44)
Käsitys on ollut, voin olla väärässäkin. Poistaisin lakirajat harvennushakkuilta, kun sitä taimettumista on huonosti saatu aikaiseksi ja poimintahakuuta tehdään usein pystymetsään liian suurilla poistumilla, jopa 2/3 osan poistumilla. Eri asia on tutkimus ja esim. Perko ja Arvo Kettunen, on kerrottu tarkemmista määritelmistä. Esim. Arvometsän poistumat ovat olleet 1/3 osan luokkaa ja siinä on metkittävä ero metsien kehittymisen ja säilymisen kannalta. Kuusi taimettuu varjoon, jos on taimettuakseen ja ei siinä mielessä ole riippuvainen lakirajoista.
Metsuri Motokuski: Niin kuin täällä on kerrottu, taimikon ja nuorenmetsänhoidontuet ylläpitävät jaksottaista metsänhoitoa. Metsänhoidon tasapuolisuuden nimissä maksatus pitäisi lopettaa ja maksaa vastaavat tuet hyvästä metsänhoidosta. Suositusten mukaisesta ja kriteerit täyttävästä metsänhoidosta.
Metsuri Motokuski olet oikeassa, meno tällä hetkellä on sitä mitä kerrot. Mutta ei kannata unohtaa, peitteistä metsänhoitoa on harjoitettu menestyksellä julkilausuman aikaan ja sen jälkeen. Metsänhoitoa on tulkittu sikäli väärin, että hoitomuotona jatkuva kasvatus asetettiin sulkuun. Ei se minnekään ole kadonnut. Noremmilla sukupolvilla on vaikeus sitä tulkita ja metsänhoidolle on eduksi, että sitä tutkitaan.
Kaiketi jatkuva kasvatus hoitomuotona edistää suojelun ja monimuotoisuuden tavoitetta. Ja onhan avohakkuiden osuus kaikista uudistushakkuista tuon 70 prosenttia. Sitä on pidettävä korkeana. Taisi olla Metsäkeskuksen kyselyssä; vain muutama prosentti metsänomistajista ilmoittaa uudistavansa metsiään muuten kuin avohakkaamalla. Peitteinen metsänhoito (jk) soveltuu kaikkialle metsiin ja sitä on pidettävä valitettavana, että sitä suositellaan vain ympäristön ja suometsien hoitoon ja sinnekin vain soveltuviin kohteisiin.
